Rinnastat Suomen ja Ukrainan. Itse olen vahvasti sitä mieltä että Venäjän suunnasta katsoen Suomi ja Ukraina ovat eri kastissa kaikessa (venäläisten suhteellinen osuus, historia,...) ja erityisesti sotilaspoliittisessa merkityksessä.
En rinnasta todellakaan Ukrainaa ja Suomea. Mutta tarkoituksellinen lauseen irrottaminen sen yhteydestä antaa sinulle mahdollisuuden tällaiseenkin väitteeseen. Mitä käsittelin? Venäjän propagandaa, jonka perustasolla kerrotaan venäläisasukkaiden ongelmista Suomessa ennen kaikkea lapsikaappausten kautta, jotka saavat nyt uutena tilaa aina Venäjän valtakunnan uutisia myöten. Jos tilanne pahenee, Venäjä ottaa seuraavan propagandatason käyttöönsä ja silloin voidaan nähdä millaista propagandaa tahansa samaan tapaan kuin Ukrainan osalta Venäjällä.
Venäjän verkossa: Suomi polvillaan | Yle Uutiset | yle.fi
Mitä tulee Ukrainan ja Suomen tilanteeseen, ne todella poikkeavat toisistaan. Yhteistä toki on naapuri Venäjä. Ukraina on ex-neuvostotasavalta ja Ukrainan alueella on paljon Venäjän strategista asejärjestelmien erilaista valmistusta laivastotukikohdan ohella. Sekä asejärjestelmien että laivastotukikohda pitäminen Venäjän kontrollissa on yksi Venäjän tavoitteista.
Tutkimuslaitos: Venäjän armeija riippuvainen Ukrainan aseviennistä | Yle Uutiset | yle.fi
No tuossahan sen kerroit, Venäjällä ei ole pelkoa että Suomi yksinäisenä hyökkää. NATOn jäsenenä Suomi on Venäjän kannalta tuhannen varmasti hyökkääjä, vaikka Suomi vakuuttaisi mitä tahansa. Onhan nyt päivänselvää Venäjänkin kannalta että yksinäisenä Suomi ei kuuna päivänä uhkaa Pietaria. Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä Pietariin vaikka Saksa painosti, mutta sodan johto olikin silloin omissa käsissä.
Venäjällä ei todellakaan tarvitse pelätä Suomen hyökkäystä. Mutta tämä ei riitä Venäjälle. Vai miten selität sen, että vaikka Venäjän ei ole tarvinnut pelätä Syyrian, Georgian tai Ukrainan hyökkäystä, Venäjä silti hyökkäsi itse. Ja aiemmin Neuvostoliitto hyökkäsi Tsekkoslovakiaan, Unkariin ja tulkinnoista riippuen useaan muuhun maahan, vaikka yksikään niistä ei uhannut Venäjää/Neuvostoliittoa.
Neuvostoliitto koostui 15 neuvostotasavallasta. Neuvostoliitomn hajoamisen jälkeen Venäjä kontrolloi eri tavoin niistä lähes kaikkea. Joko suorilla hyökkäyksillä tai valitsemansa/tukemansa hallitsijan kautta. Venäjän joukot ovat valloitusjoukkoina useissa ex-neuvostotasavalloissa ja muiden ex-neuvostotasavalton osalta Venäjä määrää hyvin pitkälti kaikista merkittävimmistä asioista.
Poikkeus kuitenkin löytyy. Kolme ex-neuvostotasavaltaa saavat elää rauhassa vailla välitöntä pelkoa Venäjän aggressiosta tai puuttumisesta eri tavoin maiden asioihin. Viro, Latvia ja Liettua.
Siis maat, jotka liittyivät NATO:n jäseniksi ovat voineet elää suojakilven alla ainakin toistaiseksi. Ero on valtava kun vertaillaan demokratian, vapauden, talouden ja sotilaallisen uhkan osalta Baltian NATO-maita ja muiden ex-neuvostotasavaltojen kohtaloa.