Asian sivusta: taisi kyllä olla heti tuoreeltaan medioissa tuon ohjelman esittämisen jälkeen julkisuudessa, että ohjelman väitteet olivat aika rankasti kärjistettyjä. Joka nyt ei ole ihme, kun kyseessä on MOT. MOT:lla monesti nämä teemat ovat tällaisia, kuten taannoisessa kilpirauhaslääkitys-dokkarissa, jonka sävyä useat johtavat lääkärit ja alan asiantuntijat pitivät vähintäänkin erikoisena.
PV myös kommentoi omalta osaltaan, ettei siviileille ole tarkoituskaan kertoa kaikkea maan huoltovarmuuteen liittyen ja joku taisi lisätä, että tuskin Suomi siihen kaatuu, jos joku ei muutamaan tuntiin pääse Facebookiin.
Kyseistä mainostettua MOT-ohjelmaa en ole katsonut, aiheeseen muuten toki tutustunut.
Se liene jokaiselle selviö, että PV ei voi kommentoida omalta osaltaan julkisesti kaikkea huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyvää tietoa (turvaluokitettu tieto). Toisaalta jokaisen on tiedostettava se, että PV on omalta osaltaan varautunut sähkönjakeluun liittyviin laajamittaisiin ongelmiin olennaisesti paremmin mitä yhteisöt keskimäärin. Sairaaloilla, monilla kunnallistekniikkaan liittyvillä järjestelmillä on omat varavoimalähteensä (ja niitä on myön eräissä kunnissa hajautettu siten ettei yksi isku lamaannuta koko järjestelmää esim. vesihuoltoa). Samoin viranomaistahoilla on omat erilliset valmiussuunnitelmansa. Ketjussa on myös viitattu maaseutuun ja omakotitaloasujiin, eri syistä johtuen heillä on usein paremmat valmiudet ongelmatilanteiden varalta, jollei muuta lämmitykseen on "varajärjestelmä" olemassa eli vaikkapa takka/leivinuuni tms.
Suurimman ongelman kansalaisista muodostavat ne kaupunkilaiset, joilla ei ole mitään varasuunnitelmaa tai varapaikkaa (esim. mökki tms.) jonne evakoitua ongelmatilanteessa. Ihmiset ovat etenkin kerrostaloissa yllättävän huonosti varautuneet hätätilan varalta (on tunnustettava, ei minullakaan ole ruokaa kuin korkeintaan muutamalle päivälle - sitten tulee nälkä), lämmönjakelulle on kovin harvoin varajärjestelmää ja jos esim. kyberisku kohdistuu sähkönjakeluun ja samalla lamaannutetaan varmuuden vuoksi myös kaukolämpöverkko, asetelma voi olla kiintoisa talvipakkasilla - etenkin jos tilannetta kyetään pitämään yllä päiviä. Tai jatkuvin hyökkäyksin saadaan ongelmaa ylläpidettyä viikkojen ajan.
Joulukuussa nähtiin esimerkki siitä mitä kyberiskulla saadaan aikaan - aina ei siis tarvita ohjuksia:
"
Yhdysvaltalaisyhtiö päätyi tulokseensa analysoituaan Black Energy 3 ja KillDisk -haittaohjelmia, joita käytettiin hyökkäyksessä. Lisäksi yhtiön käytössä oli tiedustelutietoa "arkaluonteisilta" lähteiltä.
Länsi-Ukrainassa jouluaaton aattona tapahtunut sähkökatko jätti kaikkiaan 80 000 asiakasta ilman sähköä noin kuudeksi tunniksi." (lähde:
Taloussanomat).
Ja hiukan laajemmin:
Ukrainian blackout caused by hackers that attacked media company, researchers say | Technology | The Guardian
Taustalla oli venäläinen "it-rikollisryhmä" Sandworm, joka venäläisen tietoturvayhtiö Kasperskyn mukaan on aiemmin toiminut valtion bulvaanina.
Tuolloin katkos oli lyhyt, vain kuusi tuntia (ongelmia oli tämän jälkeen vielä jonkin aikaa, muistaakseni parin vuorokauden aikana). Hyvin suurella todennäköisyydellä kyseessä oli testi, testattiin sähköverkon lamaannuttamista haittaohjelmien avulla ja se kosketti suoraan 80 0000 asukasta. Entäpä jos intensiivi on suurempi ja sitä pidetään yllä pidemmän aikaa ja siihen liittyy fyysisiä tukitoimenpiteitä?
Se ei maailmaa kaada jos vuorokauteen ei pääse nettiin tai kauppaan, mutta asetelma muuttuu toiseksi jos näitä iskuja on viikkojen ajan ympäri Suomea ja ne kestävät alueellisesti tunneista jopa päiviin. Tähän yhdistettynä kyberiskut esim. sairaaloiden tietojärjestelmiä vastaan, saavutetaan hyvin pian tilanne jossa potilasturvallisuus alkaa heiketä kun potilastietoja ei saada siirrettyä laitosten välillä tai ei saada tulostettua. Nykyään tärkeistä potilastiedoista hyvin pieni osa on ei-sähköisessä muodossa. Mikkelin suunnalla saatiin esimakua siitä, mitä seuraa lyhyenkin tietokatkon aikana, reilusti alle vuorokausi riittää siihen, että yksittäisten potilaiden kohdalla turvallisuus heikkenee olennaisesti. Jatkuvat tietoturvahyökkäykset sairaaloita ja hoitolaitoksia vastaan synnyttäisivät hyvin pian suurenluokan ongelman. Toisaalta sairaaloissa ja hoitolaitoksissa tietoturvallisuutta ei oteta niin tarkkaan huomioon kuin pitäisi ja nyt tarkoitan juuri kyberturvallisuutta. Henkilökunta on heikoin lenkki, tämän enempää en ajatustani avaa.
Viimepäivinä DDoS-hyökkäykset ovat nousseet esille. Suomessa taustalla on ollut ilmeisesti nuoria, joilla ei ole kytköksiä mihinkään ulkopuoliseen tahoon (poliisi selvittää). Ruotsissa tilanne on jo hyvin suurella todennäköisyydellä toinen. Hyökkäykset ovat olleet laajoja ja kohdistuneet muuallekin kuin mediaan, vaikka huomiota ovat saaneet pääasiassa vain mediaan kohdistuneet iskut. (Liite RuotsiVH - lista olettaen epätäydellinen).
Kandidaatintutkielma DOS ja DDoS-hyökkäyksien käytöstä ja vaikutuksista:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98674/SK1691_Lindberg_JK.pdf?sequence=2
Ukrainan tapauksessa ja Ruotsin tapauksessa on huomioitavaa se, että tekijänä on suurella todennäköisyydellä ollut bulvaani, eikä iskuun ole käytetty merkittävää voimaa. Käytännössä pienin teoin on saatu aikaan kohtuullista haittaa - ei siis mitään valtakunnan tason ongelmaa vaan haittaa, mutta nämä (ja muut tapaukset) huomioiden on Suomessakin ehkäpä syytä miettiä sitä, että mikä on tulos, jos resurssit ovat monta kertaa suurempia, päämäärä aiheuttaa pysyvää ja pitkäkestoista ongelmaa. Suomessa ja monessa maassa rauhanaika on tuudittanut helppoon elämään, ja edelleen se henkilökunta on monissa yrityksissä suurin (tai suurimpia) tietoturva- ja turvallisuusriskejä. Näin on hoitoalallakin.
vlad