Edellä olevan toin esille siksi, että mitä enemmän NATO:n ja Suomen historiaan ja tavoitteisiin perehtyy, sitä mutkikkaammalta moni asia historian valossa näyttäytyy. Voidaan jopa olettaa, että ilman mahdollista USA:n, Saksan ja Englannin painostusta 1990-luvulla Suomen osuudesta Baltian puolustamiseen, Suomi saattaisi nyt olla NATO:n jäsen.
Voidaan todellakin olettaa hyvin perustellusti, että 90-luvulla länsimaissa ei täysin ymmärretty Suomen tilannetta ja näiltä osin länsimaiden lähestymistapa oli aivan väärä - kenties se perustui väärään olettamukseen ja arvioon Venäjän kehityksestä ja demokratisoitumisesta ja näin pääteltiin, että Suomi kykenee irrottamaan resurssejaan myös Baltian puolustamiseen. Ettei Baltiaan kohdistu tulevaisuudessa merkittävää sotilaallista uhkaa.
Tuolloin kenties liian sinisilmäisesti uskottiin se, että Venäjä on valmis ja halukas (kansakuntana) siirtymään länsimaiseksi demokratiaksi ja että taloudellisen ohjailun ja yhteistyön kautta Venäjä "lipuu" läheiseen yhteistyöhön länsimaiden kanssa, että Jeltsin kykenee laittamaan laivan liikkeelle ja tämän jälkeen Jeltsinin seuraajat seuraavat hänen viitoittamaansa tietä. Näin ei käynyt, eikä merkkejä muutoksesta osattu tulkita riittävän varhain ja asemoitua sen myötä muuttuvaan maailmantilanteeseen.
Suomeen kohdistuva painostus on kuitenkin ollut kaikella tapaa väärä lähestymistapa, mikä voi vaikuttaa edelleen taustalla siihen kuinka moni merkittävä poliitikko NATO:on suhtautuu. Aivan kuten on ollut vaatimukset Suomen laajoista vastuista Baltian puolustamiseen, ei tuolloinkaan Suomi olisi siihen kyennyt kun käytännössä laaja reserviläisarmeija oli varustettu ja koulutettu yksinomaan Suomen puolustamiseen - se oli koulutettu tätä tehtävää varten, eikä Suomella olisi ollut resursseja operoida mittavasti Baltian alueella, ei niin mittavasti, että Suomi olisi voinut kantaa vastuun parin tuhannen kilometrin puolustamisesta. Tähän resursseja ja toimivia joukkoja on käytännössä Yhdysvalloilla, tulevaisuudessa Baltian oma rooli kasvanee maiden nyt ryhdyttyä varustamaan asevoimiaan laajempaa puolustussotaa varten, tätä ennen ne olivat suurelta osin kykeneviä NATO-johtoisiin operaatioihin ja suunniteltu näitä varten, pl. Viro, jossa kaitseliitin ja voimakkaamman reservin kautta on kykyä oman alueen puolustamiseen Latviaa ja Liettuaa paremmin. Mutta ilmapuolustuksen osalta Baltia on tuen varassa.
Kyllä mä pidän selvänä, että Suomen tulisikin tarjota jossain määrin myös aseellista apua Virolle, mikäli tilanne tällainen olisi, eri asia sitten, että missä mittakaavassa. Pitää myös muistaa, että mikäli Ruotsi liittyisi NATOon, niin ymmärtääkseni on laskettu, että tuota kautta jo pystyisi huoltamaan myös Baltiaa, sekä estämään Venäjän ilma-aseen käyttöä huomattavissa määrin Itämerellä. Tässä katsantokannassa siis Ruotsi riittää, Suomi on toissijainen.
Btw, Viron maavoimat perustuivat isolta osin ainakin vielä joitain vuosia sitten Puolustusvoimilta saatuun ylijäämäkamaan, tiedä sitten onko tilanne hirveästi muuttunut ihan viime vuosina. Kommenttia
@vlad ?
Jonkin asteista tukea Suomi tulisi sotatilassa tarjoamaan ainakin Virolle (mahdollisesti koko Baltialle), mutta tämä riippuu tietty täysin siitä, että millainen uhka kohdistuu tuolloin Suomeen, oma olettamukseni on se, että myös Suomeen kohdistuu selkeä sotilaallinen uhka ja vähintäänkin erikoisjoukoin ja hybridisodan keinoin Suomea pyritään horjuttamaan - suurella todennäköisyydellä myös konventionaalisten joukkojen uhka on suuri esim. Ahvenanmaalla.
En ryhdy arvioimaan tarkemmin mitä Suomi kykenee tarjoamaan Baltialle, mutta logistinen apu, mahdollisesti rajallinen ilmapuolustus (Tallinnan seutu) ja vapaaehtoispataljoonan kokoaminen saattaisivat tulla kyseeseen. Panssaritorjuntaan tms. Suomi ei kykene luovuttamaan merkittäviä määriä kalustoa, niitä tarvitaan myös täällä.
Viime vuoden puolelta lähtien käytännössä kaikki Baltian maat ovat muuttaneet asennoitumistaan maanpuolustukseen ja jokainen niistä on tehnyt sopimuksia asetoimittajien kanssa tai neuvottelee niistä. Viro on hankkinut CV90 ifv-kalustoa Alankomaista reilut 40 kpl, maa saa myös uutta pst-kalustoa (FGM-148 Javelin) ja tämän vuoden kuluessa maahan on tarkoitus toimittaa 120 laukaisinta ja 350 ohjusta. Liettua on myös hankkinut samoja ohjuksia. Tiedustelua varten Viron mukana Global Hawk -ohjelmassa. Maassa suunnitellaan myös telatykistön hankkimista. Samalla tapaa Liettua ja Latvia ovat lisänneet varustelumenoja, reserviä ollaan kasvattamassa ja koulutusta lisäämässä - Latviassa on nostettu esille asevelvollisuuteen siirtyminen tms.
Voidaan siis sanoa, että muutosprosessi on nyt käynnistynyt ja jo nyt on nähtävillä ensimmäiset muutokset, mutta v. 2020 mennessä niitä tullaan näkemään verrattomasti enemmän. Kalustoa, miehistöä lisää, laajempia ja monipuolisempia harjoituksia, USA:n voimakas tuki etc.
vlad