Lyhennys minun. Tässä on vain se juttu kun niitä summia ei tiedetä. Tässä on todellakin se asia mikä pitäisi selvittää ja mistä pitäisi saada järkevää tutkimusta aikaiseksi. Samaten kuin sen ammattiarmeijan koosta ja kustannuksista. Jo se että joku ylempi taho laittaisi mustaa rehellisesti sinne valkoiselle ja arvioisi edes jollain haarukalla niitä realistisia kustannuksia nostaisi tämän keskustelun tasoa huomattavasti. Valitettavasti vastikään ilmestynyt kirjakin vähättelee tätä asiaa. Rahaa tarvittaisiin, mutta millä ihmeen ilveellä se taottaisiin tuonne vihreiden, demarien ja vassarien pääkoppaan? Sitten jos jo nyt pienistä rahoista aletaan maksamaan jäsenmaksuja niin se on minulle tässä se suurin pelko. En pelkää Venäjää, pelkään sitä että puolustusvoimat ajetaan omatekoisesti alas sen varjolla, että liitytään Natoon ja liittymisen seuraksena tulevat uudet menot pakottavat puolustusvoimat leikkaamaan budjettiaan entisestään.
Suomen on seuraavien vuosikymmenien aikana pakko kasvattaa puolustusmenojaan olimme NATOn jäsen tai emme. Hornetien seuraajaa aletaan jo nyt hieman vilkuilemaan ja se tulee olemaan todella kallis paukku kun hankinta toteutetaan aikanaan. Tuo hankinta tehdään lisärahoituksella, koska tuon kokoluokan hankintaa ei PV:n materiaalihankintoihin tarkoitetulla rahalla ei pysty toteuttamaan. Voi olla todennäköistä, että seuraavan sukupolven hävittäjiä hankitaan lukumääräisesti vähemmän kuin Horneteja aikoinaan hankittiin. Lukumääräisesti siis hävittäjäkaluston määrä laskee, mutta tuota vajetta paikataan toivottavasti paremmalla suorituskyvyllä. Samaa määrää uusia hävittäjiä ei Suomi pysty ostamaan missään tapauksessa. Jos Suomi olisi tuossa vaiheessa NATOn jäsen, niin silloin koko Itämeren alueen ilmapuolustus saattaa olle useamman valtion yhteistyöllä toteutettava tehtävä. Ilmavoimien pääkalusto ei ole ainoa hankintalistalla oleva järjestelmä. Suomella kävi hyvä tuuri taistelupanssarivaunujen kanssa kun Hollanti päätti myydä Leopard 2A6-kalustoaan, jolloin Suomi säästi pitkän pennin kun ei tarvitse lähteä ostamaan uusia laitteita. Tuo 2A6 on edelleen todella kilpailukykyinen vaunu nykymittapuulla. Panssarikalusto on Suomessa erittäin hyvällä tasolla kunhan kaikki vaunut on Hollannista saatu. Rynnäkköpanssarivaunujen osalta CV9030 on myös huippukalustoa kansainvälisestikin vertailtuna ja vanhat, edelleen käytössä olevat BMP-vaunut saavat vähän päivitystä. Maavoimat tarvitsee kuitenkin muutakin kalustoa kuin panssarivaunuja. Tarvitaan lisää kuljetuskalustoa, uusia johtamisjärjestelmiä ja pst-aseistusta. Myös pitkän kantaman it-ohjuksia olisi hyvä olla. BUK-järjestelmän poistuttua käytöstä tilalle ei ole korvaavaa järjestelmää tullut. Tosin BUKin käytettävyydestä ei voinut takuuseen mennä sen ollessa vielä käytössä, koska ei tiedetä olisiko se toiminut venäläistä kalustoa vastaan. Lisäksi Maavoimilla on yksi tärkeä suorituskyvyn menetys paikkaamatta. Nimittäin itsenäisen Suomen typerin päätös luopua jalkaväkimiinoista. Nykyisessä uudistetussa taistelutavassa jalkaväkimiina olisi yksi keskeisistä suorituskyvyistä. Nyt siitä on luovuttu vain siksi, että on saatu vähän omaa peukalonjälkeä historian kirjoihin. Hölmöläisten hommaa sanon minä. Merivoimilla on edessään myös uuden kaluston hankintaa, ML Pohjanmaan poistuttua palveluskäytöstä. Myös sen suorituskyky pitäisi korvata uudemmilla vehkeillä.
@MustatKortit varmaan tietää paremmin Merivoimien kalustohankinnoista kuin minä.
Nuo kaikki uudet järjestelmät tuovat myös paineita kehittää PV:n logistiikkajärjestelmää. Osittain sen vuoksi Logistiikkalaitos luotiin ikäänkuin neljänneksi puolustushaaraksi tämän vuoden alusta. Logistiikan eri hankkeet ovat jo nyt tuottamassa kenttähuoltojoukoille lisää kuljetuskalustoa, mutta lisää tarvitaan. Onneksi viime vuonna PV sai tehtyä kaupat Scanian kanssa 253:n kuorma-auton hankinnasta. Tuo auttaa jonkin verran. Lisäksi tarvitaan todella paljon uutta varastotilaa, koska uusia sotavehkeitä ei voi varastoida ihan mihin tahansa. Tarvitaan lämmintä ja kuivaa varastotilaa. Lisäksi räjähdevarastoinnin määräykset ovat muuttuneet viimeaikoina ja se lisännee painetta esimerkiksi maapeitteisten varastojen rakentamiselle.
Mitä tällä kirjoituksella oli nyt tarkoitus sanoa? Rahaa tulee PV:n toimintoihin menemään ja toivoa vain sopii, ettei tällä kertaa enää lähdetä säästöjä hakemaan PV:n budjetista. PV on omat säästönsä viimeisten vuosien aikana tehnyt ja onnistui niissä ainoana hallinnon alana Suomessa. Siitä olemme saaneet maksaa kalliisti menetettynä suorituskykynä Suomen puolustamisessa. Täytyy vain toivoa, ettei vanja tule testaamaan tuota kykyä ainakaan seuraavaan 5-10:een vuoteen. Huonolta tosin näyttää tällä hetkellä sen suhteen. NATOn avulla uskon osan noista kustannuksista olevan hieman pienempiä ja lisäksi järjestelmien huoltovarmuus kriisin aikana on parempi kun materiaalia saa liittolaisilta hankittua.
Ammattisotilaista koostuvien joukkojen lisäykseen en usko. Suomella on nyt joitain ammattisotilaista koostuvia erikoisjoukkoja, joita on ulkomailla käytettykin. Jos jossain vaiheessa tulee tarve esim. pataljoonan vahvuiselle osastolle jossain päin maailmaa, koostuu se pääasiassa vapaaehtoisista reserviläisistä, jotka ovat tehneet palvelussitoumuksen. Tuommoinen joukko ei häpeä yhtään verrattuna ammattimiehistä koostuvaan joukkoon. Mikäli tuollainen pääosin reserviläisistä koostuva pataljoona tai taisteluosasto perustettaisiin, sitä tultaisiin harjoituttamaan kertausharjoituksissa todella tiheään. Se ei tulisi lähtemään mihinkään operaatioon kylmiltään, vaan se olisi kyllä moneen kertaan harjoitettu ja evaluoitu ennen mahdollista operaatiota. Näin on toimittu jo olemassa olevien NATO-evaluoitujen joukkojenkin kanssa.