Venäjästä ei ole mitään vaaraa kenellekään naapurillensa. Suomen ei myöskään kannata liittoutua länsimaalaisten demokratioiden kanssa, vaan suuntautua enemmän itään ystävällisten tovereidemme suuntaan.
Tässä on hyvä lähtökohta, K-linja kunniaan. Korkeaojakin jo ehti panna UPIn juipin pannaan. Tuomioja tykitti Torsti Sireniä.
Sotilasliitto Venäjän kanssa on jäänyt liian vähälle huomiolle keskustelussamme. Iivanalla on resursseja riittävästi auttamaan myös Suomen puolustuksessa,
Suomen maantieteelliset rajoitteet, siis Putingradin läheisyys ja Suomenlahti-Ahvenanmaa problematiikka, eivät tuottaisi enää mitään ongelmia.
Suomen ulkopoliittinen erityisasema korostuisi, olisimmehan EU-maa ja Venäjän liittolainen. Vau, mitkä mahdollisuudet tämä avaisikaan. Presidentti ja ulkoministeri noteerattaisiin maailmalla hiukkasen toisella tavalla.
Venäjän kauppa olisi aivan mälytöntä, ilmaista öljyä ja kaasua tänne, kaksinäyttöistä kännykkää sinne. Mannaa sataa...
Helevetti kun ehdimme ruuvata Puolustusvoimat Nato-standardiin.
Toisaalta kohtuullisen nopeasti sekin tehtiin, joten venäläisten suurempiin tolereransseihin sopeuduttaisiin vieläkin nopeammin.
Bonushauskana olisi seurata "perinteisesti puolueettoman" Ruotsin pamahtaminen Natoon alta aikayksikön.