13.11.2021 Suomi–Kanada 0–8
(0–1, 0–4, 0–3)
1435 katsojaa
Suomen kokoonpano
33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 41 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
23 Sanni Hakala – 61 Tanja Niskanen – 25 Kiira Yrjänen
22 Jenna Pirttijärvi – 12 Sanni Vanhanen – 27 Julia Liikala
19 Emmi Rakkolainen – 34 Sofianna Sundelin (
13. ja 14. hyökkääjät)
6 Jenni Hiirikoski – 7 Sanni Rantala
9 Nelli Laitinen – 15 Minnamari Tuominen
8 Ella Viitasuo – 5 Aino Karppinen
11 Oona Koukkula
1 Eveliina Mäkinen 29/37 - 78,4 % - 60:00
(36 Anni Keisala)
Ketjuja ja puolustajapareja muutettiin etenkin kolmannessa erässä runsaasti.
Ottelun tilastot
Aloitukset
Tapani 5–14 (26,3 %)
Tulus 5–2 (71,4 %)
Niskanen 5–5 (50,0 %)
Vanhanen 2–5 (28,6 %)
Tuominen 1–0 (100 %)
Nieminen 1–3 (25,0 %)
Rakkolainen 0–4 (0,0 %)
Vainikka 2–0 (100 %)
Ottelun maalikooste löytyy Discoveryn
Leijona-aitiosta ainakin jonkin aikaa. Valitettavasti vieläkään ei onnistu suora linkitys maalikoosteeseen.
* * *
Tästä toisesta ottelusta ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa, mutta kirjoitetaan silti jotain. Ensimmäinen erä alkoi harmillisesti, kun kiekko oli jo reilun minuutin jälkeen Suomen maalissa. Naisleijonat hyökkäsi hieman turhan innokkaasti ja maalitykki Spooner pääsi ujuttamaan kiekon läpiajosta Mäkisen ohi. Avauserä jatkui Kanadan merkeissä, mutta enempää maaleja ei kuitenkaan nähty. Naisleijonat jäi ajoittain jo avauserässä Helsingin toisen erän tyyliseen pesukoneeseen. Hyvänä puolena kaksi tapettua jäähyä.
Toinen erä alkoi yhtä murheellisesti kuin ensimmäinenkin erä. Daoust'n kulmasta vippaama kiekko löysi jotenkin tiensä tolpan ja Mäkisen suojuksien välistä maaliin. Hyvän avauserän pelanneelle Mäkiselle paha haparointi. Tämän jälkeen Spooner jäi ennen erän puoliväliä kaksi kertaa pahasti vapaaksi ja molemmilla kerroilla kiekko oli hetken päästä Suomen maalin yläkulmassa. Toisen erän pannukakun kruunasi vielä Poulinin maali.
Kolmannessa erässä pelattiin enää vain kunniasta ja Suomi haki hieman uusia ketjukoostumuksia. Muuttuneetkaan koostumukset eivät johtaneet Suomen maaleihin, mutta Kanada iski vielä kolmesti. Suomella oli ottelussa joitain hyviäkin maalipaikkoja, mutta maaleja ei kuitenkaan saatu viimeisteltyä. Kanada ei myöskään sortunut Helsingin ottelun kaltaisiin karkeisiin virheisiin, joista Suomi rokotti silloin armotta.
* * *
Suomella oli vain kolme kenttäpelaajaa, joiden jäällä ollessa Kanada ei tehnyt maaleja: Susanna Tapani, Jenni Hiirikoski ja Jenna Pirttijärvi. Mustonen sanoi ottelun jälkeen haastattelussa, että ykkösketju voitti maalipaikat 9–2 ja tuolle on siis julkistenkin tilastojen valossa jonkin verran katetta. Tosin tuollaisen mainitseminen tuntuu kyllä vähän hassulta 0–8 hävityn ottelun jälkeen. Posin kautta selkeästi.
Eveliina Mäkisen kannalta todella karu paluu maajoukkueeseen pitkän tauon jälkeen. Kahdeksan maalia selän taakse, mutta selkeästi hänen piikkiin menee vain yksi osuma. Tosin se osui todella pahaan paikkaan ja aika pian sen jälkeen alkoikin sitten joukkueen syöksykierre.
Harjoitusotteluista en äkkiseltään löytänyt kattavaa tietoa, mutta Jääkiekkokirja tietää kertoa Suomen hävinneen arvokisoissa viimeksi vähintään 8 maalilla 2013 MM-kisoissa, jolloin Kanada voitti 8–0. USA voitti 2012 MM-kisoissa Suomen 11–0. Noiden tappioiden jälkeen Suomi on hävinnyt enintään viidellä maalilla ja niitä viiden maalin tappioitakin on kertynyt arvokisoissa noin vuosikymmenen aikana vain kolme. Tämän ottelun osalta on siis ihan katetta puhua poikkeuksellisen huonosti sujuneesta pelistä. Huomenna näemme, onko joukkueiden välinen ero lähempänä ensimmäistä vai toista peliä.
* * *
Täällä on ruman tappion jälkeen siroteltu tuhkaa päälle ja vaadittu potkuja kaikille. Pyytäisin kuitenkin laittamaan jäitä hattuun ja odottamaan edes huomisen pelin vielä.
Jo ennen näitä otteluitakin Kanada oli valtava ennakkosuosikki. Koko olympiadin aikana Suomi on ihan oikeasti saanut hieman kiinni pohjoisamerikkalaisia, mutta näin olympiavuonna se ero kääntyy aina kasvusuuntaan, koska sekä USA, että Kanada toimivat koko kauden kuin seurajoukkueen tavoin ihan kuukausipalkkaa myöten. Vain muutamiin leiritysviikkoihin nojaava Suomi antaa väkisinkin tasoitusta etenkin joukkuepelin valmiudessa. Tilanne korostuu vielä erityisen paljon, kun puolustuksesta puuttuu Ronja Savolaisen ja Rosa Lindstedtin kaltaisia runkopuolustajia.
Kokeneen Kanadan ikärakenne on myös aivan erilainen kuin Suomella. Kanadalla oli kaukalossa yksi 2000-luvulla syntynyt pelaaja, kun Espoon kisojen jälkeistä sukupolvenvaihdosta elävän Suomen kokoonpanossa 2000-luvulla syntyneitä pelaajia oli peräti yhdeksän eli melkein puolet. Ikäero näkyy monen pelaajan kohdalla varsinkin fysiikassa, minkä seurauksena etenkin kaksinkamppailuissa Suomella on ongelmia pärjätä pohjoisamerikkalaisille. Lähivuosina Naisleijonien joukkue nuorentuu todennäköisesti vieläkin enemmän. Ehkä jo olympialaisten tai ensi elokuun MM-kisojen jälkeen.
* * *
Ei muuta kuin unta palloon ja huomenna pää pystyyn niin kaukalossa kuin katsomossakin. Nämä Kanada-ottelut ovat monellakin tavalla harvinaista herkkua, jota ei kannata missata murjottamalla.
