Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Video: Nuoret Leijonat iski kuusi maalia Slovakian verkkoon harjoitusottelussaLue lisää »
-
Kiekko-Espoon maalivahtiriski on kostautumassaLue lisää »
-
HIFK:n Petr Kodýtek on tyytyväinen nuorten pelaajien esityksiin vaikeassa tilanteessaLue lisää »
-
Antoine Bibeau kehuu Kouvolaa, mutta paluu Pohjois-Amerikkaan on käynyt mielessäLue lisää »
-
Hampus Falkilla on ollut totuttelemista Liigan tiukkaan tuomarilinjaan – Nuorena hän löysi kadonneen peli-ilonsa PuolastaLue lisää »
-
Kanadan Spengler Cup -joukkueessa Liigasta ja NHL:stä tuttuja nimiäLue lisää »
Naisten maajoukkue
- Viestiketjun aloittaja Museoesine
- Alkaa
- 258 526
- 1 056
Jos jossain muussa lajissa urheilija vetoaisi edellisten olympialaisten (monikossa) ja monien edellisten mm-kisojen saavutuksiin mediassa, ja julkisesti ihmettelisi, riittääkö meriitit, ei edes asiasta keskusteltaisi. Nyt on nyt, ja joskus oli jotain muuta.
Filppula ei tietääkseni ole nostanut esille omia saavutuksiaan viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Filppula ei tietääkseni ole nostanut esille omia saavutuksiaan viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Kunpa voitaisiin keskustella Naisleijonien suhteen kiinnostavammista asioista kuin näistä tekemällä tehdyistä kohuista.
Ymmärrän tavallaan sekä Mustosen, että Rädyn näkökulman.
Mustonen haluaa kenen tahansa maajoukkuevalmentajan tavoin tietenkin tuoreita näyttöjä niin pelin tasosta kuin sitoutumisesta harjoitteluun ja maajoukkueen toimintaan.
Räty puolestaan on jo tänäkin syksynä osoittanut Naisten Liigassa, että hän on edelleen huippumaalivahti. Ei siis puhuta loppujen lopuksi mistään vanhoilla meriiteillä ratsastamisesta.
Myös miljoonia jääkiekon pelaamisella ansainneisiin "filppuloihin" on ihan turha verrata. Jääkiekkoilevien naisten toimeentulo aiheuttaa miesten maajoukkuepelaajiin verrattuna erilaisia tarpeita suunnitella omaa elämäänsä eteenpäin. Räty on avoimesti kertonut, että on nyt Suomessa vain olympiaunelman vuoksi. Vain se pidättelee häntä palaamasta Minnesotaan, missä on hänen koti ja päivätyö. Hänen toive saada tietää oma asemansa Mustosen palapelissä ei siis ole täysin kohtuuton.
"Filppuloiden" kohdalla MM-kisat tai olympialaiset eivät samalla tavalla määritä toimeentuloa, eikä samalla koko uran päätavoitteita, kun leipä tulee joka tapauksessa seurajoukkueessa pelaamisesta. Jopa SM-liigan rivipelaaja, jonka ei juurikaan tarvitse elätellä toiveita maajoukkuepeleistä, pystyy suhtautumaan naisten maajoukkueen pelaajia huolettomammin urheilun ja toimeentulon yhdistämiseen.
Vaikka Rädyn kohdalla yhtälö onkin monimutkaisempi kuin monen muun pelaajan kohdalla, jonkinlainen vastaava urheilun ja muun elämän yhdistävä suunnitelmallisuus koskee kaikkia Naisleijonien pelaajia.
Pelaajajoukko, josta olympiajoukkue ja ylipäätään naisten maajoukkue muodostetaan, on hyvin kapea. Rajatulle joukolle on myönnetty urheilija-apurahoja, järjestetty harjoitteluympäristöjä poikajuniorien kanssa yms. jotta he voivat keskittyä paremmin maailman kärjen haastamiseen. Monesti tähtäin on yksilötasolla jopa usean vuoden päässä.
Naisten kohdalla ei valitettavasti toimi ainakaan vielä kovin hyvin sellainen, että kauden aikana katsotaan, kenellä peli kulkee parhaiten ja siitä porukasta sitten kasataan maajoukkue kevään arvokisoihin. Naisten laadukas pelaajamassa ei yksinkertaisesti riitä siihen, vaan joukkoa pitää rajata jo valmiiksi pienemmäksi, joiden kehittymiseen sitten satsataan suurempia panostuksia. Vaihtoehtoja on käytännössä vain muutama pelaaja yli kokonaisen kokoonpanon. Täysin näiden kuvioiden ulkopuolelta nousevat komeetat ovat hyvin harvinaisia. Niin harvinaisia, että ei tule yhtään arvokisoihin yltänyttä esimerkkiä mieleen. Lähimpänä ehkä tuore esimerkki Sanni Vanhanen, mutta ei hänkään ihan puskista tullut.
Olen myös kyllästynyt siihen Naisleijonien ja lajin vähättelyyn, että Suomi voittaa muka automaattisesti aina pronssia. Suomi on naisten arvokisoissa voittanut reilun 30 vuoden aikana kyllä enemmän pronssimitaleita kuin mikään muu maa. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että Suomi voittaa jatkossakin pronssia riippumatta siitä, ketä joukkueessa pelaa ja kuinka hyvin Naisleijonat valmistautuvat ja pelaavat joukkueena. Voimasuhteet eivät ole millään tavalla kiveenhakattuja, vaikka etenkin pohjoisamerikkalaisten tavoittaminen tuntuukin kestävän ikuisuuden.
Suomi on usean kerran onnistunut jäämään myös ilman mitaleita naisten arvokisoissa. Moni saattaa muistaa vielä esim. 2014 olympialaisten shokkitappion puolivälierässä, vaikka Suomi ei ollut hävinnyt koko kaudella yhtään ottelua eurooppalaisjoukkueille. Jopa tämän vuoden elokuun MM-kisoissa mitalipeleihin selviytyminen oli tiukan 1–0-voiton takana puolivälierässä, jossa Suomi oli isomman osan ajasta pelillisesti altavastaaja.
Niinpä toivoisin, että olympialaisten mahdollista pronssimitalia ei pidetä itsestäänselvyytenä, vaan kotikatsomoissakin osattaisiin nähdä se älytön työmäärä, minkä pelaajat ja valmennus ovat tehneet taas yhden neljä vuotta kestäneen olympiadin aikana. Se älytön työmääräkään ei välttämättä riitä arvokisoissa, joiden ratkaisutavassa yhden pelin onnistumisella on niin iso merkitys. Toisaalta kolikon kääntöpuolella on Suomenkin epätodennäköinen, mutta silti mahdollinen mahdollisuus yllättää ja voittaa vaikka olympiakultaa.
Ymmärrän tavallaan sekä Mustosen, että Rädyn näkökulman.
Mustonen haluaa kenen tahansa maajoukkuevalmentajan tavoin tietenkin tuoreita näyttöjä niin pelin tasosta kuin sitoutumisesta harjoitteluun ja maajoukkueen toimintaan.
Räty puolestaan on jo tänäkin syksynä osoittanut Naisten Liigassa, että hän on edelleen huippumaalivahti. Ei siis puhuta loppujen lopuksi mistään vanhoilla meriiteillä ratsastamisesta.
Myös miljoonia jääkiekon pelaamisella ansainneisiin "filppuloihin" on ihan turha verrata. Jääkiekkoilevien naisten toimeentulo aiheuttaa miesten maajoukkuepelaajiin verrattuna erilaisia tarpeita suunnitella omaa elämäänsä eteenpäin. Räty on avoimesti kertonut, että on nyt Suomessa vain olympiaunelman vuoksi. Vain se pidättelee häntä palaamasta Minnesotaan, missä on hänen koti ja päivätyö. Hänen toive saada tietää oma asemansa Mustosen palapelissä ei siis ole täysin kohtuuton.
"Filppuloiden" kohdalla MM-kisat tai olympialaiset eivät samalla tavalla määritä toimeentuloa, eikä samalla koko uran päätavoitteita, kun leipä tulee joka tapauksessa seurajoukkueessa pelaamisesta. Jopa SM-liigan rivipelaaja, jonka ei juurikaan tarvitse elätellä toiveita maajoukkuepeleistä, pystyy suhtautumaan naisten maajoukkueen pelaajia huolettomammin urheilun ja toimeentulon yhdistämiseen.
Vaikka Rädyn kohdalla yhtälö onkin monimutkaisempi kuin monen muun pelaajan kohdalla, jonkinlainen vastaava urheilun ja muun elämän yhdistävä suunnitelmallisuus koskee kaikkia Naisleijonien pelaajia.
Pelaajajoukko, josta olympiajoukkue ja ylipäätään naisten maajoukkue muodostetaan, on hyvin kapea. Rajatulle joukolle on myönnetty urheilija-apurahoja, järjestetty harjoitteluympäristöjä poikajuniorien kanssa yms. jotta he voivat keskittyä paremmin maailman kärjen haastamiseen. Monesti tähtäin on yksilötasolla jopa usean vuoden päässä.
Naisten kohdalla ei valitettavasti toimi ainakaan vielä kovin hyvin sellainen, että kauden aikana katsotaan, kenellä peli kulkee parhaiten ja siitä porukasta sitten kasataan maajoukkue kevään arvokisoihin. Naisten laadukas pelaajamassa ei yksinkertaisesti riitä siihen, vaan joukkoa pitää rajata jo valmiiksi pienemmäksi, joiden kehittymiseen sitten satsataan suurempia panostuksia. Vaihtoehtoja on käytännössä vain muutama pelaaja yli kokonaisen kokoonpanon. Täysin näiden kuvioiden ulkopuolelta nousevat komeetat ovat hyvin harvinaisia. Niin harvinaisia, että ei tule yhtään arvokisoihin yltänyttä esimerkkiä mieleen. Lähimpänä ehkä tuore esimerkki Sanni Vanhanen, mutta ei hänkään ihan puskista tullut.
Olen myös kyllästynyt siihen Naisleijonien ja lajin vähättelyyn, että Suomi voittaa muka automaattisesti aina pronssia. Suomi on naisten arvokisoissa voittanut reilun 30 vuoden aikana kyllä enemmän pronssimitaleita kuin mikään muu maa. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että Suomi voittaa jatkossakin pronssia riippumatta siitä, ketä joukkueessa pelaa ja kuinka hyvin Naisleijonat valmistautuvat ja pelaavat joukkueena. Voimasuhteet eivät ole millään tavalla kiveenhakattuja, vaikka etenkin pohjoisamerikkalaisten tavoittaminen tuntuukin kestävän ikuisuuden.
Suomi on usean kerran onnistunut jäämään myös ilman mitaleita naisten arvokisoissa. Moni saattaa muistaa vielä esim. 2014 olympialaisten shokkitappion puolivälierässä, vaikka Suomi ei ollut hävinnyt koko kaudella yhtään ottelua eurooppalaisjoukkueille. Jopa tämän vuoden elokuun MM-kisoissa mitalipeleihin selviytyminen oli tiukan 1–0-voiton takana puolivälierässä, jossa Suomi oli isomman osan ajasta pelillisesti altavastaaja.
Niinpä toivoisin, että olympialaisten mahdollista pronssimitalia ei pidetä itsestäänselvyytenä, vaan kotikatsomoissakin osattaisiin nähdä se älytön työmäärä, minkä pelaajat ja valmennus ovat tehneet taas yhden neljä vuotta kestäneen olympiadin aikana. Se älytön työmääräkään ei välttämättä riitä arvokisoissa, joiden ratkaisutavassa yhden pelin onnistumisella on niin iso merkitys. Toisaalta kolikon kääntöpuolella on Suomenkin epätodennäköinen, mutta silti mahdollinen mahdollisuus yllättää ja voittaa vaikka olympiakultaa.
Viimeksi muokattu:
Jatkoaika uutisoi, että seuraavat naisten MM-kisat pelataan Tanskassa, kuten syyskuussa olikin jo hieman ilmoilla. Silloin IIHF:n tiedotteista jäi epäselväksi, julistettiinko Tanska jo kisojen järjestäjämaaksi vai oliko kyse vain siitä, että julkaistiin Tanskan hakevan kisoja. No, nyt asia on joka tapauksessa nuijittu ja ensimmäiset olympiavuoden naisten MM-kisat pelataan 26.8.-4.9.2022 Herningissä ja Fredrikshavnissa.
Mysteeriksi on myös jäänyt, hakiko lopulta mikään toinen maa noita kisoja. Tanskalla on siinäkin mielessä loistava tilaisuus, kun ovat ainakin yhden turnauksen vielä MM-kisojen korkeimmalla tasolla. Seuraavaa mahdollisuutta voi joutua odottamaan aika pitkään, jos putoavat kotikisoissaan takaisin IA-divisioonaan. Ei siis "B-sarjaan", mikä elää sitkeästi vielä puhekielessä vuosikausienkin takaa.
IIHF:n tiedotuskanavissa en ole nähnyt asiasta muuta tietoa kuin lyhyen pätkän kv-liiton neuvoston kokoukseen liittyvässä tiedotteessa. Toistaiseksi otteluohjelmasta ei ainakaan näyttänyt olevan tietoa IIHF:n nettisivuilla.
Olisi myös mielenkiintoista tietää kumpi alkulohko pelataan Herningissä ja kumpi Fredrikshavnissa. Jyllannin niemimaalla sijaitsevien kisapaikkakuntien välillä on matkaa melkein 200 kilometriä, joten molempien alkulohkojen seuraaminen paikan päällä ei ole yhtä kätevää kuin oli vaikka Espoossa, jossa Tapiola 2 on Metroareenan seinän takana.
Itse toivoisin, että Suomi pelaa mahdollisimman monta ottelua Herningissä, niin voisi samalla suunnitella reissua 60 kilometrin päähän Legolandiin. Jos saisi sillä tavalla tehtyä reissun koko perheellä, vaikka turnauksen ajankohta toki osuukin jo kouluvuoden päälle.
Mysteeriksi on myös jäänyt, hakiko lopulta mikään toinen maa noita kisoja. Tanskalla on siinäkin mielessä loistava tilaisuus, kun ovat ainakin yhden turnauksen vielä MM-kisojen korkeimmalla tasolla. Seuraavaa mahdollisuutta voi joutua odottamaan aika pitkään, jos putoavat kotikisoissaan takaisin IA-divisioonaan. Ei siis "B-sarjaan", mikä elää sitkeästi vielä puhekielessä vuosikausienkin takaa.
IIHF:n tiedotuskanavissa en ole nähnyt asiasta muuta tietoa kuin lyhyen pätkän kv-liiton neuvoston kokoukseen liittyvässä tiedotteessa. Toistaiseksi otteluohjelmasta ei ainakaan näyttänyt olevan tietoa IIHF:n nettisivuilla.
Olisi myös mielenkiintoista tietää kumpi alkulohko pelataan Herningissä ja kumpi Fredrikshavnissa. Jyllannin niemimaalla sijaitsevien kisapaikkakuntien välillä on matkaa melkein 200 kilometriä, joten molempien alkulohkojen seuraaminen paikan päällä ei ole yhtä kätevää kuin oli vaikka Espoossa, jossa Tapiola 2 on Metroareenan seinän takana.
Itse toivoisin, että Suomi pelaa mahdollisimman monta ottelua Herningissä, niin voisi samalla suunnitella reissua 60 kilometrin päähän Legolandiin. Jos saisi sillä tavalla tehtyä reissun koko perheellä, vaikka turnauksen ajankohta toki osuukin jo kouluvuoden päälle.
Lähinnä ihmettelen, että saavatko naispelaajat rahaakin harrastuksestaan.
Miksi jotkut tytöt jäävät olympialaisten takia kotimaahan valmistautumaan, eivätkä mene esim. USA:han tms., jossa olisivat muuten pelanneet?
Noora Räty nimenomaan nosti itse esiin aiempia saavutuksiaan noin kymmenen viime vuoden osalta ja totesi, että jos ne meriitit ei riitä, niin ei voi mitään. En millään näe, että missään muussa lajissa voitaisiin näin toimia (siksi viittaus Filppulaan).
Lajia pitäisi pelata täysin normaalisti ja ennen mitä tahansa kisoja tulisi valita parhaat urheilijat kisoihin. Siinä se. Jos tämä ei onnistu, niin pitäisi kyseenalaistaa lajin olemassaolo ko. kisoissa.
"Laji" on niin lapsenkengissä, että en voi arvostaa sitä. En ymmärrä, miksi se on olympialaji. Tukirahoja tarvitaan liitoilta, koska laji ei pyöri omillaan, koska ketään ei kiinnosta esiintyjien esitykset (ottelutapahtumat).
**Joku kirjoitti ylempänä: " Jopa SM-liigan rivipelaaja, jonka ei juurikaan tarvitse elätellä toiveita maajoukkuepeleistä, pystyy suhtautumaan naisten maajoukkueen pelaajia huolettomammin urheilun ja toimeentulon yhdistämiseen." Siis mitä? Jopa miesten SM-liigapelaaja. Jopa miesten SM-liigapelaaja pystyy keskittymään huolettomammin urheilun ja toimeentulon yhdistämiseen kuin naisjääkiekkoilija. Onko tämä yllätys? Nyt suhteellisuudentajua kaivattaisiin. Liiga on huippusarja, joka tuottaa rahaa. Ihmisiä ja yrityksiä kiinnostaa jne. Liigapelaajat ovat tulleet läpi seulasta (0,0x%), jota kaikki eivät nyt valitettavasti näe. Kilpailullisuus on pienestä pitäen täysin eri luokkaa kuin naisten kiekkoharrastuksessa.
Miksi jotkut tytöt jäävät olympialaisten takia kotimaahan valmistautumaan, eivätkä mene esim. USA:han tms., jossa olisivat muuten pelanneet?
Noora Räty nimenomaan nosti itse esiin aiempia saavutuksiaan noin kymmenen viime vuoden osalta ja totesi, että jos ne meriitit ei riitä, niin ei voi mitään. En millään näe, että missään muussa lajissa voitaisiin näin toimia (siksi viittaus Filppulaan).
Lajia pitäisi pelata täysin normaalisti ja ennen mitä tahansa kisoja tulisi valita parhaat urheilijat kisoihin. Siinä se. Jos tämä ei onnistu, niin pitäisi kyseenalaistaa lajin olemassaolo ko. kisoissa.
"Laji" on niin lapsenkengissä, että en voi arvostaa sitä. En ymmärrä, miksi se on olympialaji. Tukirahoja tarvitaan liitoilta, koska laji ei pyöri omillaan, koska ketään ei kiinnosta esiintyjien esitykset (ottelutapahtumat).
**Joku kirjoitti ylempänä: " Jopa SM-liigan rivipelaaja, jonka ei juurikaan tarvitse elätellä toiveita maajoukkuepeleistä, pystyy suhtautumaan naisten maajoukkueen pelaajia huolettomammin urheilun ja toimeentulon yhdistämiseen." Siis mitä? Jopa miesten SM-liigapelaaja. Jopa miesten SM-liigapelaaja pystyy keskittymään huolettomammin urheilun ja toimeentulon yhdistämiseen kuin naisjääkiekkoilija. Onko tämä yllätys? Nyt suhteellisuudentajua kaivattaisiin. Liiga on huippusarja, joka tuottaa rahaa. Ihmisiä ja yrityksiä kiinnostaa jne. Liigapelaajat ovat tulleet läpi seulasta (0,0x%), jota kaikki eivät nyt valitettavasti näe. Kilpailullisuus on pienestä pitäen täysin eri luokkaa kuin naisten kiekkoharrastuksessa.
Viimeksi muokattu:
Naisleijonien tuplaottelut Tšekkiä vastaan saatiin käyntiin keskiviikkona Suomen tiukalla yhden maalin voitolla. Toinen ottelu pelataan tänään ja se alkaa ihan näillä hetkillä klo 14.00.
15.12.2021 Suomi–Tšekki 4–3 (1–0,3–2,0–1)
terveysturvallisuusssyistä ei katsojia
33 Michelle Karvinen – 16 Petra Nieminen – 25 Kiira Yrjänen
24 Viivi Vainikka – 12 Sanni Vanhanen – 10 Elisa Holopainen
27 Julia Liikala – 61 Tanja Niskanen – 32 Emilia Vesa
23 Sanni Hakala – 19 Emmi Rakkolainen – 28 Jenniina Nylund
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
15 Minttu Tuominen – 2 Sini Karjalainen
7 Sanni Rantala – 9 Nelli Laitinen
8 Ella Viitasuo – 14 Krista Parkkonen
18 Meeri Räisänen 20/23 – 87,0% - 60:00
(41 Noora Räty)
-Ottelun videotallenne leijonat.tv-palvelussa
-Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
En nähnyt ottelua töiden vuoksi, enkä ole ehtinyt katsonut tallennettakaan, joten en osaa sanoa siitä juurikaan mitään.
Pasi Mustosen kommentteja ottelusta löytyy liiton leijonat-sivustolta.
Jatkoaika ja Yle julkaisivat ottelusta myös tiiviit raportit.
* * *
Naisleijonien toinen ottelu Tšekkiä vastaan pelataan tänään klo 14.00 eli näillä hetkillä. Suomen kokoonpano on luonnollisesti jo julkistettu.
33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 28 Jenniina Nylund – 10 Elisa Holopainen
32 Emilia Vesa – 61 Tanja Niskanen – 27 Julia Liikala
34 Sofianna Sundelin – 19 Emmi Rakkolainen – 25 Kiira Yrjänen
20 Matilda Nilsson – 23 Sanni Hakala (ylimääräiset hyökkääjät)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
2 Sini Karjalainen – 15 Minttu Tuominen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
8 Ella Viitasuo – 14 Krista Parkkonen
41 Noora Räty
(18 Meeri Räisänen)
Leijonat.tv-palvelun ottelulähetys
Tulosseuranta ja tilastot liiton tulospalvelussa
Keskiviikon jälkeen kokoonpanoon on lisätty Tapani, Sundelin ja Nilsson, joka on merkitty Hakalan kanssa ylimääräiseksi hyökkääjäksi. Puolustajapareissa ei ole muutoksia. Maalilla aloittaa vuorostaan Räty ja Räisänen siirtyy vaihtoaitioon. Anni Keisala ei ole kokoonpanossa tässäkään ottelussa.
Keskiviikkona pelannut Sanni Vanhanen taitaa olla Tyttöleijonien mukana klo 18.00 samassa hallissa alkavassa ottelussa tšekkityttöjä vastaan.
15.12.2021 Suomi–Tšekki 4–3 (1–0,3–2,0–1)
terveysturvallisuusssyistä ei katsojia
33 Michelle Karvinen – 16 Petra Nieminen – 25 Kiira Yrjänen
24 Viivi Vainikka – 12 Sanni Vanhanen – 10 Elisa Holopainen
27 Julia Liikala – 61 Tanja Niskanen – 32 Emilia Vesa
23 Sanni Hakala – 19 Emmi Rakkolainen – 28 Jenniina Nylund
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
15 Minttu Tuominen – 2 Sini Karjalainen
7 Sanni Rantala – 9 Nelli Laitinen
8 Ella Viitasuo – 14 Krista Parkkonen
18 Meeri Räisänen 20/23 – 87,0% - 60:00
(41 Noora Räty)
-Ottelun videotallenne leijonat.tv-palvelussa
-Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
En nähnyt ottelua töiden vuoksi, enkä ole ehtinyt katsonut tallennettakaan, joten en osaa sanoa siitä juurikaan mitään.
Pasi Mustosen kommentteja ottelusta löytyy liiton leijonat-sivustolta.
Jatkoaika ja Yle julkaisivat ottelusta myös tiiviit raportit.
* * *
Naisleijonien toinen ottelu Tšekkiä vastaan pelataan tänään klo 14.00 eli näillä hetkillä. Suomen kokoonpano on luonnollisesti jo julkistettu.
33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 28 Jenniina Nylund – 10 Elisa Holopainen
32 Emilia Vesa – 61 Tanja Niskanen – 27 Julia Liikala
34 Sofianna Sundelin – 19 Emmi Rakkolainen – 25 Kiira Yrjänen
20 Matilda Nilsson – 23 Sanni Hakala (ylimääräiset hyökkääjät)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
2 Sini Karjalainen – 15 Minttu Tuominen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
8 Ella Viitasuo – 14 Krista Parkkonen
41 Noora Räty
(18 Meeri Räisänen)
Leijonat.tv-palvelun ottelulähetys
Tulosseuranta ja tilastot liiton tulospalvelussa
Keskiviikon jälkeen kokoonpanoon on lisätty Tapani, Sundelin ja Nilsson, joka on merkitty Hakalan kanssa ylimääräiseksi hyökkääjäksi. Puolustajapareissa ei ole muutoksia. Maalilla aloittaa vuorostaan Räty ja Räisänen siirtyy vaihtoaitioon. Anni Keisala ei ole kokoonpanossa tässäkään ottelussa.
Keskiviikkona pelannut Sanni Vanhanen taitaa olla Tyttöleijonien mukana klo 18.00 samassa hallissa alkavassa ottelussa tšekkityttöjä vastaan.
Tännekin tiedoksi, että Pekingin olympialaisten naisten jääkiekkoturnausta varten on nyt myös oma ketju. Voi olla, että suurin osa seuraavan reilun kuukauden ajan viesteistä kannattaa kirjoittaa sinne, mikäli ne koskevat olympialaisia. Toki voi olla, että puhtaasti Naisleijoniin liittyvät viestit on perusteltua kirjoittaa tännekin. Oletettavasti olympialaisten aikaan naisten otteluillekin tulee liveseurantaketju, joten tämä ketju kannattaa ainakin liveseurannan osalta jättää silloin rauhaan.
Naisten Liigan ketjussa on viime aikoina keskusteltu myös maajoukkuetta sivuavista asioista, kun suurin osa Naisten Liigan tammikuun peleistä on siirretty olympialaisten jälkeiseen aikaan maaliskuulle. Tilanne alkoi kun Kiekko-Espoo ja HIFK siirsivät omat pelinsä, koska joukkueissa on yhteensä 11 maajoukkueringin pelaajaa. Alemman jatkosarjan elintärkeitä otteluita pelaavat KalPa ja HPK seurasivat parin päivän päästä perässä.
Ylen perjantaisesta uutisesta käy ilmi, että naisten olympiajoukkue julkaistaan 20.1. Osalla Ruotsissa olevista pelaajista on otteluohjelman mukaan sarjapeli vielä seuraavana päivänä. Maajoukkueen on tarkoitus matkustaa Pekingiin 26.1.
Naisten Liigan ketjussa on viime aikoina keskusteltu myös maajoukkuetta sivuavista asioista, kun suurin osa Naisten Liigan tammikuun peleistä on siirretty olympialaisten jälkeiseen aikaan maaliskuulle. Tilanne alkoi kun Kiekko-Espoo ja HIFK siirsivät omat pelinsä, koska joukkueissa on yhteensä 11 maajoukkueringin pelaajaa. Alemman jatkosarjan elintärkeitä otteluita pelaavat KalPa ja HPK seurasivat parin päivän päästä perässä.
Ylen perjantaisesta uutisesta käy ilmi, että naisten olympiajoukkue julkaistaan 20.1. Osalla Ruotsissa olevista pelaajista on otteluohjelman mukaan sarjapeli vielä seuraavana päivänä. Maajoukkueen on tarkoitus matkustaa Pekingiin 26.1.
Naisleijonien saama huomio kasvanee tänään, kun heidän olympiaurakkansa alkaa USA-pelillä. Sen vuoksi vielä tännekin ilmoitus, että naisten olympiaturnauksen keskusteluketjun lisäksi naisten olympiaturnaukselle on luotu myös oma otteluseurantaketju. Sinne siis lyhyet otteluiden tapahtumiin liittyvät huudahdukset.
keskustelu.jatkoaika.com
Peking 2022: Naisten jääkiekon liveseuranta
Jees jees. Naiset ensin pätee myös jääkiekkoon, sillä kisat on polkaistu käyntiin. Ottelu CAN-SUI oli Tamin sanoin "mikään ei muutu" -kamaa, sillä peli päättyi 12-1 ja Sveitsin veskari torjui lähes 60 kertaa. Myös Suomi aloittaa olympiaurakkansa jo perinteiseen tapaan Yhdysvaltoja vastaan. On...
keskustelu.jatkoaika.com
Aloin tuossa miettiä, että missä vaiheessa joko Saara Niemi tai Linda Leppänen tuodaan tärkeäksi ja näkyväksi osaksi naisten maajoukkkeen valmennusryhmää?
Ja miksi jompi kumpi näistä? Koska molemmat jo pitkään tunnettuja kasvoja ja ”valmentajapolun” rakentaminen olisi hyvinkin järkevää. Varmasti vielä mahdollista toteuttaa niin, että jatkuisi työ naisten sarjassakin.
Leppäsen työtä päässyt seuraamaan melko läheltä ja vaikka valmentajapolku on alussa niin paloa ainakin löytyy. Niemi sitten kokeneempi valmennushommissa ja mitä kuullut niin paloa löytyy sieltäkin
Ja miksi jompi kumpi näistä? Koska molemmat jo pitkään tunnettuja kasvoja ja ”valmentajapolun” rakentaminen olisi hyvinkin järkevää. Varmasti vielä mahdollista toteuttaa niin, että jatkuisi työ naisten sarjassakin.
Leppäsen työtä päässyt seuraamaan melko läheltä ja vaikka valmentajapolku on alussa niin paloa ainakin löytyy. Niemi sitten kokeneempi valmennushommissa ja mitä kuullut niin paloa löytyy sieltäkin
Hyvää kysymys, johon en osaa vastata. Toivottavasti nähdään jo pian tulevaisuudessa.
Itsekin näkisin mielelläni kehitystä tuohon suuntaan, että maajoukkupelaajien urapolku voisi kantaa seurajoukkuevalmentamisesta aina maajoukkueen päävalmentajaksi asti. Toki osaaminen pitää olla sukupuolesta riippumatta tärkein valintakriteeri, mutta ainakin Naisten Liigassa on jo nyt niin monta naista päävalmentajana, että osaamista kertyy väkisinkin jo sieltä usealle valmentajalle. Mitä laajempi naisvalmentajienkin määrä on, sitä todennäköisemmin jonkun tai joidenkin urakehitys kantaa ihan huipputasolle asti.
Molemmat mainituista valmentajista ovat olleet jo useamman vuoden tyttöjen maajoukkuekuvioissa vähintäänkin kartoitusikäluokkien tapahtumissa. Voi olla, että tällä hetkellä Kuortaneen ja Tyttöleijonien päävalmentaja Mira Kuisma taitaa olla Niemen ja Leppäsen edellä liiton "nokkimisjärjestyksessä". Hänelläkin on jo pitkä valmentajakokemus ja muutama Suomen mestaruus Kärppien päävalmentajana.
TPS:n Terhi Mertanen ja KalPan Marjo Voutilainen ovat myös osoittaneet paloa valmentamiseen.
Ulkomailla valmentajauraa entisistä maajoukkuepelaajista tekevät ainakin Venla Hovi ja Mira Jalosuo. Myös vielä pelaava Noora Räty on jo uran aikana toiminut maalivahtivalmentajana ja hänellä voisi hyvin olla annettavaa maajoukkueelle siinäkin tehtävässä.
Pekingin kisojen pronssiottelu oli Tanja Niskaselle uran viimeinen peli. Niskanen pelasi vuonna 2009 alkaneella maajoukkueurallaan 170 ottelua Naisleijonissa tehden niissä 45 tehopinnaa. Uralle mahtui kahdet olympialaiset ja viidet MM-kisat, joissa Niskanen saavutti yhden hopean ja viisi pronssia. Uransa olympiapronssiin päättänyt Tanja Niskanen kyynelehti tunteikkaassa haastattelussa: "On ollut ihan uskomaton matka"
Maajoukkueen valmennustiimi uudistuu varsin roimasti. Saara Niemen valinta apuvalmentajaksi povannee tulevaisuudessa naispuolista päävalmentajaa, toisaalta myös hyvä kontakti kotoiseen liigaan. Palsolan valinta ehkä hieman yllättävä, mutta omasta mielestäni erittäin osaava ja kokenut valmennuskoordinnoinin puolelta ja hyvä persoona, miten sitten "päivittäis"valmennuksen laita, toki tätä JYPin junioreissa tullut (aamujäät, talentit jne.)? Videovalmentajaksi Mestis-valmentajanakin meritoitunut Tuunanen.
leijonat.fi
Leijonat - Naisleijonien valmennustiimiin vaihdoksia kaudelle 2022–23
Naisleijonat lähtee ensi kauteen uudistetulla valmennusryhmällä. Päävalmentaja Juuso Toivolan apuvalmentajina toimivat ensi kaudella Helsingin IFK:n naisten joukkueen päävalmentaja, Naisleijonien entinen pelaaja Saara Niemi ja JYP Junioreiden pitkäaikainen val...
Onhan tuo totta, että KRS Vanke Rays on pelannut, harjoitellut ja asunut nyt kokonaan pari kautta koronasta johtuen Venäjällä. En tiedä, millä valuutalla peelaajien palkat maksetaan, mutta nehän eivät ole paikallisten oligarkkien ruplia, vaan joukkueen omistaja on kiinalainen miljardööri.
Tavallaan kuitenkin vähän erilainen tilanne, vaikka koko joukkue onkin liittynyt Kiinan talviolympiaprojektiin ja sitä kautta ihmisoikeuksia polkevan suurvallan pehmeän vaikuttamisen keinoihin. KRS pelasi kaksi kautta Kanadan CWHL:ssä, mutta on sen sarjan kaatumisen jälkeen joutunut tyytymään Venäjän liigaan.
Venäjän WHL tai Zhenskaya Hockey League on ymmärtääkseni edeltäjästään poiketen KHL:n ja Venäjän jääkiekkoliiton yhteisessä alaisuudessa, mutta eihän sillä ole ollut jääkiekkomaailmassa samanlaista arvoa propagandavälineenä kuin KHL:llä on ollut. Tosin jos KHL:n SKA esiintyi maastokuvioiduissa pelipaidoissa Ukrainan hyökkäyksen aattona ja kannattajat pikkulapsista lähtien pääsivät harjoittelemaan aseen käsittelyä ottelutapahtuman yhteydessä, niin tuskin sekään on ihan sattumaa, että myös naisten sarjasta löytyy joukkue nimeltä 7.62. Joukkue selittää tuon toki rynnäkkökiväärin kaliiperin sijaan jääkiekon senttimääräisellä läpimitalla, kun kolme tuumaa on 7,62 senttiä. Uskokoon tuota selitystä, kuka haluaa.
Gostisbehere
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Philadelphia City of Brotherly Love
Ukrainassa soditaan jo toista kuukautta – Noora Räty ja Naisleijonien tähdet pelaavat yhä Venäjällä
Valtaosa Suomen KHL-tähdistä on lähtenyt Venäjältä, mutta Naisleijonien tähtien pelit maan liigassa jatkuvat yhä.
www.is.fi
Iltapäivälehden uutisessa ei ole juuri mitään uutta verrattuna ylempänä olevaan lyhyeen keskusteluun. Toki siinä on ajankohtainen sivuhuomio pudotuspeleistä, joissa kiinalaisen muukalaislegioonan vastustaja sattuu hieman huvittavasti olemaan juuri esimerkkinä mainitsemani MSMO 7.62. Ottelun lopputuloksesta päätellen peli on ollut melkoista rumputulta kalashnikovien maalia kohti.
Mikähän mahtaa olla lehden ajatus tuon uutisen takana? Yritetäänkö tässä nyt herättää uutta kohua, jonka keskellä on taas "maailman paras maalivahti" Noora Räty?
Kuten jo ylempänä kirjoitin, niin pelaajien tilanne on vieläkin monitahoisempi kuin KHL:ssä pelaavien miesten tilanne, vaikka roskalehti ei sitä avaakaan jutussaan.
Onko tilanne jotenkin kestämätön nyt, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Ukrainaan, jossa on kuitenkin ollut sotatila päällä katkotta 2014 talviolympialaisten jälkeen. Kiinalaisjoukkue on koko ajan ollut maan olympiaprojektin pehmeän vallan väline ja sen rahat kelpasivat parin kauden ajan jopa CWHL:n kanadalaisille. Pelaajille valintatilanne on todella vaikea: pelatako oikeasti täysiammattilaisena kiinalaisten verirahoilla venäläisten propagandaliigassa vai maksaako itse pelaamisestaan Naisten Liigassa? Välissä on joitakin harmaita sävyjä maailman muissa sarjoissa, mutta suurin osa niistä sävyistä ei mahdollista täysiammattilaisuutta.
Jos verrataan KHL-ammattilaisiin, niin jopa Suomessa pelaajilla on mahdollisuus tienata leveä leipä, vaikka ei mistään KHL-miljoonista pääsisikään nauttimaan. Tuohon väliin mahtuu sitten myös Ruotsin ja Keski-Euroopan mahdollisuudet Suomea isompiin sopimuksiin.
En tiedä itsekään, miten asiaan pitäisi suhtautua.
Mikähän mahtaa olla lehden ajatus tuon uutisen takana? Yritetäänkö tässä nyt herättää uutta kohua, jonka keskellä on taas "maailman paras maalivahti" Noora Räty?
Kuten jo ylempänä kirjoitin, niin pelaajien tilanne on vieläkin monitahoisempi kuin KHL:ssä pelaavien miesten tilanne, vaikka roskalehti ei sitä avaakaan jutussaan.
Onko tilanne jotenkin kestämätön nyt, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Ukrainaan, jossa on kuitenkin ollut sotatila päällä katkotta 2014 talviolympialaisten jälkeen. Kiinalaisjoukkue on koko ajan ollut maan olympiaprojektin pehmeän vallan väline ja sen rahat kelpasivat parin kauden ajan jopa CWHL:n kanadalaisille. Pelaajille valintatilanne on todella vaikea: pelatako oikeasti täysiammattilaisena kiinalaisten verirahoilla venäläisten propagandaliigassa vai maksaako itse pelaamisestaan Naisten Liigassa? Välissä on joitakin harmaita sävyjä maailman muissa sarjoissa, mutta suurin osa niistä sävyistä ei mahdollista täysiammattilaisuutta.
Jos verrataan KHL-ammattilaisiin, niin jopa Suomessa pelaajilla on mahdollisuus tienata leveä leipä, vaikka ei mistään KHL-miljoonista pääsisikään nauttimaan. Tuohon väliin mahtuu sitten myös Ruotsin ja Keski-Euroopan mahdollisuudet Suomea isompiin sopimuksiin.
En tiedä itsekään, miten asiaan pitäisi suhtautua.
Naisleijonat leireilee Vierumäellä 24.-27.5.2022. Liiton tiedotteen mukaan tällä leirillä ei ole ilmeisesti tiedossa pelejä muita maajoukkueita tai poikia vastaan.
Leirille valitut pelaajat
Maalivahdit (4)
Ahola Sanni, St. Cloud State Univ., USA
Kuusela Iina, HIFK Helsinki
Pajarinen Tiia, Kiekko-Espoo
Silvonen Jenna, Mercyhurst University, USA
Puolustajat (10)
Hiirikoski Jenni, Luleå HF, SWE
Karppinen Aino, RoKi Rovaniemi
Koukkula Oona, Team Kuortane
Lindstedt Rosa, Brynäs IF, SWE
Mäkelä Elli, KalPa Kuopio
Parkkonen Krista, HIFK Helsinki
Rantala Sanni, Kiekko-Espoo
Savolainen Ronja, Luleå HF, SWE
Seikkula Heta, HPK Hämeenlinna
Viitasuo Ella, Kiekko-Espoo
Hyökkääjät (15)
Holopainen Elisa, Kiekko-Espoo
Kaila Jenna, Team Kuortane
Kuoppala Ida, University of Maine, USA
Liikala Julia, HIFK Helsinki
Montonen Anni-Elina, Kiekko-Espoo
Nieminen Petra, Luleä HF, SWE
Nilsson Matilda, HIFK Helsinki
Nylund Jenniina, St. Cloud State Univ., USA
Pirttijärvi Jenna, Luleå HF, SWE
Rakkolainen Emmi, Kiekko-Espoo
Sundelin Sofianna, Team Kuortane
Tulus Noora, Luleå HF, SWE
Vainikka Viivi, Luleå HF, SWE
Vesa Emilia, Kiekko-Espoo
Yrjänen Kiira, Kiekko-Espoo
Jos vertaa valittuja helmikuun olympiajoukkueeseen, niin ainakin Kunlun-pelaajat puuttuvat tuosta kokonaan. Myös maalivahtiosastolta puuttuu kaikki kolme olympiavahtia. Muutenkin joukossa on joitakin uusia nuoria. U18-tyttöjen kesäkuun MM-kisat vaikuttavat todennäköisesti ainakin Sanni Vanhasen kohdalla, että hän ei osallistu tuolle leirille.
Puuttuvien pelaajien lisäksi on kiva huomatta, että syksyn loukkaantumisen vuoksi olympialaisten ulkopuolelle jäänyt Rosa Lindstedt on jälleen mukana, eikä hänen pitkä maajoukkueura ole siis ainakaan vielä päättynyt.
Tässä vielä olympialaisissa olleet pelaajat, jotka puuttuvat nyt leiriltä.
Maalivahdit:
Anni Keisala
Eveliina Mäkinen
Meeri Räisänen
Puolustajat:
Sini Karjalainen
Nelli Laitinen
Minnamari Tuominen
Hyökkääjät:
Sanni Hakala
Michelle Karvinen
Susanna Tapani
Sanni Vanhanen
Tanja Niskanen (lopetti pelaajauransa)
Leirille valitut pelaajat
Maalivahdit (4)
Ahola Sanni, St. Cloud State Univ., USA
Kuusela Iina, HIFK Helsinki
Pajarinen Tiia, Kiekko-Espoo
Silvonen Jenna, Mercyhurst University, USA
Puolustajat (10)
Hiirikoski Jenni, Luleå HF, SWE
Karppinen Aino, RoKi Rovaniemi
Koukkula Oona, Team Kuortane
Lindstedt Rosa, Brynäs IF, SWE
Mäkelä Elli, KalPa Kuopio
Parkkonen Krista, HIFK Helsinki
Rantala Sanni, Kiekko-Espoo
Savolainen Ronja, Luleå HF, SWE
Seikkula Heta, HPK Hämeenlinna
Viitasuo Ella, Kiekko-Espoo
Hyökkääjät (15)
Holopainen Elisa, Kiekko-Espoo
Kaila Jenna, Team Kuortane
Kuoppala Ida, University of Maine, USA
Liikala Julia, HIFK Helsinki
Montonen Anni-Elina, Kiekko-Espoo
Nieminen Petra, Luleä HF, SWE
Nilsson Matilda, HIFK Helsinki
Nylund Jenniina, St. Cloud State Univ., USA
Pirttijärvi Jenna, Luleå HF, SWE
Rakkolainen Emmi, Kiekko-Espoo
Sundelin Sofianna, Team Kuortane
Tulus Noora, Luleå HF, SWE
Vainikka Viivi, Luleå HF, SWE
Vesa Emilia, Kiekko-Espoo
Yrjänen Kiira, Kiekko-Espoo
Jos vertaa valittuja helmikuun olympiajoukkueeseen, niin ainakin Kunlun-pelaajat puuttuvat tuosta kokonaan. Myös maalivahtiosastolta puuttuu kaikki kolme olympiavahtia. Muutenkin joukossa on joitakin uusia nuoria. U18-tyttöjen kesäkuun MM-kisat vaikuttavat todennäköisesti ainakin Sanni Vanhasen kohdalla, että hän ei osallistu tuolle leirille.
Puuttuvien pelaajien lisäksi on kiva huomatta, että syksyn loukkaantumisen vuoksi olympialaisten ulkopuolelle jäänyt Rosa Lindstedt on jälleen mukana, eikä hänen pitkä maajoukkueura ole siis ainakaan vielä päättynyt.
Tässä vielä olympialaisissa olleet pelaajat, jotka puuttuvat nyt leiriltä.
Maalivahdit:
Anni Keisala
Eveliina Mäkinen
Meeri Räisänen
Puolustajat:
Sini Karjalainen
Nelli Laitinen
Minnamari Tuominen
Hyökkääjät:
Sanni Hakala
Michelle Karvinen
Susanna Tapani
Sanni Vanhanen
Tanja Niskanen (lopetti pelaajauransa)
Naisleijonien MM-joukkue elokuussa pelattaviin Tanskan kisoihin on valittu.
Maalivahdit:
Keisala Anni (HV71)
Räisänen Meeri
Silvonen Jenna (Kiekko-Espoo)
Puolustajat
Hiirikoski Jenni (Luleå HF)
Karjalainen Sini (Univ. of Vermont)
Laitinen Nelli (Univ. of Minnesota)
Parkkonen Krista (Univ. of Vermont)
Rantala Sanni (KalPa)
Savolainen Ronja (Luleå HF)
Viitasuo Ella (HV71)
Hyökkääjät
Holopainen Elisa (KalPa)
Karvinen Michelle (Frölunda HC)
Liikala Julia (HIFK)
Nieminen Petra (Luleå HF)
Nylund Jenniina (St. Cloud State Univ.)
Rakkolainen Emmi (Kiekko-Espoo)
Sundelin Sofianna (Team Kuortane)'
Tapani Susanna
Tulus Noora (Luleå HF)
Vainikka Viivi (Luleå HF)
Vanhanen Sanni (HIFK)
Vesa Emilia (HIFK)
Yrjänen Kiira (HV71)
Naisleijonien pitkäaikainen vakiokasvo Minttu Tuominen on ilmoittanut ettei ole käytettävissä, koska haluaa pitää maajoukkueesta taukoa.
Maalivahdit:
Keisala Anni (HV71)
Räisänen Meeri
Silvonen Jenna (Kiekko-Espoo)
Puolustajat
Hiirikoski Jenni (Luleå HF)
Karjalainen Sini (Univ. of Vermont)
Laitinen Nelli (Univ. of Minnesota)
Parkkonen Krista (Univ. of Vermont)
Rantala Sanni (KalPa)
Savolainen Ronja (Luleå HF)
Viitasuo Ella (HV71)
Hyökkääjät
Holopainen Elisa (KalPa)
Karvinen Michelle (Frölunda HC)
Liikala Julia (HIFK)
Nieminen Petra (Luleå HF)
Nylund Jenniina (St. Cloud State Univ.)
Rakkolainen Emmi (Kiekko-Espoo)
Sundelin Sofianna (Team Kuortane)'
Tapani Susanna
Tulus Noora (Luleå HF)
Vainikka Viivi (Luleå HF)
Vanhanen Sanni (HIFK)
Vesa Emilia (HIFK)
Yrjänen Kiira (HV71)
Naisleijonien pitkäaikainen vakiokasvo Minttu Tuominen on ilmoittanut ettei ole käytettävissä, koska haluaa pitää maajoukkueesta taukoa.
Viimeksi muokattu:
kahden suunnan sentteri
Jäsen
Tulkintani mukaan Noora Räty valitsi hyvähenkisissä keskusteluissa maajoukkuepaikasta kilpailemisen sijaan Venäjällä pelaamisen, kuten Teemu Pulkkinen ja jääpalloilija Tuomas Määttä.
www.hs.fi
Jääkiekko | Noora Räty kertoi, miksi ei ole mukana Naisleijonien MM-joukkueessa: ”Laitetaan faktoja suoriksi”
Maalivahti Noora Räty ilmoitti, ettei ollut missään vaiheessa edes valittavissa elokuun MM-kisoihin.
www.hs.fi
Tulispa tulevissa kisoissa se jättimäinen yllätys eli mestaruus… Kotikisoissa se oli ihan helvetin lähellä, joten kai se voisi onnistua tänä vuonna? Etenkin kun ei pelata tuolla kaukana. No mutta helvetin hyvää maalivahtipeliähän se vaatisi ja jokaisesta paikasta pitää tehdä maali.
Tänään alkaa MM-kisat Tanskassa, mutta sitä ennen voisi tehdä vielä yhteenvetoa Naisleijonien kesän harjoitusmaaotteluista. Suomi pelasi neljä ottelua Vierumäellä (Tšekki & Japani) ja yhden Tanskassa (Tanska). Tuloksena neljä voittoa ja yksi tappio voittomaalikilpailussa.
* * *
27.7.2022 Suomi–Tšekki 2–3 VL
(1–0, 1–0, 0–2, 0–0, 0–1)
45 katsojaa
Vierumäki, Suomi
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
27 Julia Liikala – 28 Jenniina Nylund – 32 Emilia Vesa
34 Sofianna Sundelin – 12 Sanni Vanhanen – 25 Kiira Yrjänen
26 Anna-Kaisa Antti-Roiko (13. hyökkääjä)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 8 Ella Viitasuo
14 Krista Parkkonen – 2 Sini Karjalainen
4 Rosa Lindstedt – 7 Sanni Rantala
36 Anni Keisala 19/21 - 90,5 % - 65:00
(18 Meeri Räisänen)
Maalikooste
28.7.2022 Suomi–Tšekki 4–3
(2–1, 1–1, 1–1)
80 katsojaa
Vierumäki, Suomi
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
27 Julia Liikala – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
25 Kiira Yrjänen – 12 Sanni Vanhanen – 32 Emilia Vesa
21 Oona Havana – 19 Emmi Rakkolainen – 26 Anna-Kaisa Antti-Roiko
34 Sofianna Sundelin (13. hyökkääjä)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
2 Sini Karjalainen – 14 Krista Parkkonen
5 Aino Karppinen – 11 Oona Koukkula
31 Jenna Silvonen 27/30 - 90,0% - 60:00
(1 Sanni Ahola)
Maalikooste
16.8.2022 Suomi–Japani 6–1
(1–1, 1–0, 4–0)
30 katsojaa
Vierumäki, Suomi
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 27 Julia Liikala
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
25 Kiira Yrjänen – 28 Jenniina Nylund – 32 Emilia Vesa
34 Sofianna Sundelin – 12 Sanni Vanhanen – 19 Emmi Rakkolainen
22 Jenna Pirttijärvi (13. hyökkääjä)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
2 Sini Karjalainen – 14 Krista Parkkonen
8 Ella Viitasuo
18 Meeri Räisänen 19/20 - 95,0% - 60:00
31 (Jenna Silvonen)
18.8.2022 Suomi–Japani 7–1
(2–0, 2–0, 3–1)
40 katsojaa
Vierumäki, Suomi
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
27 Julia Liikala – 28 Jenniina Nylund – 32 Emilia Vesa
34 Sofianna Sundelin – 12 Sanni Vanhanen – 25 Kiira Yrjänen
19 Emmi Rakkolainen (13. hyökkääjä)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
2 Sini Karjalainen – 14 Krista Parkkonen
8 Ella Viitasuo
31 Jenna Silvonen 11/12 - 91,7% - 60:00
(18 Meeri Räisänen)
21.8.2022 Tanska–Suomi 0–8
(0–2, 0–2, 0–4)
378 katsojaa
Rödovre, Tanska
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
33 Michelle Karvinen – 16 Petra Nieminen – 91Julia Liikala
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus– 10 Elisa Holopainen
25 Kiira Yrjänen – 28 Jenniina Nylund – 32 Emilia Vesa
34 Sofianna Sundelin – 12 Sanni Vanhanen – 19 Emmi Rakkolainen
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
2 Sini Karjalainen – 14 Krista Parkkonen
8 Ella Viitasuo
36 Anni Keisala 9/9 - 100% - 60:00
(31 Jenna Silvonen)
* * *
MM-kisoille löytyy oma ketjunsa täältä ja MM-kisojen otteluseurannalle täältä.
* * *
27.7.2022 Suomi–Tšekki 2–3 VL
(1–0, 1–0, 0–2, 0–0, 0–1)
45 katsojaa
Vierumäki, Suomi
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
27 Julia Liikala – 28 Jenniina Nylund – 32 Emilia Vesa
34 Sofianna Sundelin – 12 Sanni Vanhanen – 25 Kiira Yrjänen
26 Anna-Kaisa Antti-Roiko (13. hyökkääjä)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 8 Ella Viitasuo
14 Krista Parkkonen – 2 Sini Karjalainen
4 Rosa Lindstedt – 7 Sanni Rantala
36 Anni Keisala 19/21 - 90,5 % - 65:00
(18 Meeri Räisänen)
Maalikooste
28.7.2022 Suomi–Tšekki 4–3
(2–1, 1–1, 1–1)
80 katsojaa
Vierumäki, Suomi
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
27 Julia Liikala – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
25 Kiira Yrjänen – 12 Sanni Vanhanen – 32 Emilia Vesa
21 Oona Havana – 19 Emmi Rakkolainen – 26 Anna-Kaisa Antti-Roiko
34 Sofianna Sundelin (13. hyökkääjä)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
2 Sini Karjalainen – 14 Krista Parkkonen
5 Aino Karppinen – 11 Oona Koukkula
31 Jenna Silvonen 27/30 - 90,0% - 60:00
(1 Sanni Ahola)
Maalikooste
16.8.2022 Suomi–Japani 6–1
(1–1, 1–0, 4–0)
30 katsojaa
Vierumäki, Suomi
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 27 Julia Liikala
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
25 Kiira Yrjänen – 28 Jenniina Nylund – 32 Emilia Vesa
34 Sofianna Sundelin – 12 Sanni Vanhanen – 19 Emmi Rakkolainen
22 Jenna Pirttijärvi (13. hyökkääjä)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
2 Sini Karjalainen – 14 Krista Parkkonen
8 Ella Viitasuo
18 Meeri Räisänen 19/20 - 95,0% - 60:00
31 (Jenna Silvonen)
18.8.2022 Suomi–Japani 7–1
(2–0, 2–0, 3–1)
40 katsojaa
Vierumäki, Suomi
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus – 10 Elisa Holopainen
27 Julia Liikala – 28 Jenniina Nylund – 32 Emilia Vesa
34 Sofianna Sundelin – 12 Sanni Vanhanen – 25 Kiira Yrjänen
19 Emmi Rakkolainen (13. hyökkääjä)
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
2 Sini Karjalainen – 14 Krista Parkkonen
8 Ella Viitasuo
31 Jenna Silvonen 11/12 - 91,7% - 60:00
(18 Meeri Räisänen)
21.8.2022 Tanska–Suomi 0–8
(0–2, 0–2, 0–4)
378 katsojaa
Rödovre, Tanska
Tilastot Jääkiekkoliiton tulospalvelussa
Suomen kokoonpano
33 Michelle Karvinen – 16 Petra Nieminen – 91Julia Liikala
24 Viivi Vainikka – 40 Noora Tulus– 10 Elisa Holopainen
25 Kiira Yrjänen – 28 Jenniina Nylund – 32 Emilia Vesa
34 Sofianna Sundelin – 12 Sanni Vanhanen – 19 Emmi Rakkolainen
6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 7 Sanni Rantala
2 Sini Karjalainen – 14 Krista Parkkonen
8 Ella Viitasuo
36 Anni Keisala 9/9 - 100% - 60:00
(31 Jenna Silvonen)
* * *
MM-kisoille löytyy oma ketjunsa täältä ja MM-kisojen otteluseurannalle täältä.
K
Kiekkokatsoja
Jukka Jalonen on täydellisesti osoittanut, kuinka joukkuepelissä, on se joukkue tärkein. Naisten joukkue rönsyili ja sekoili, tasapaino oli hukassa,
No tulos näkyy taululla.
No tulos näkyy taululla.
Tää on tätä modernien aikojen urheilujournalismia, asiat perataan eikä anneta löysiä. Miesten kiekosta löytyy takavuosilta kaikenlaista World Cup-kohua ja kesähöntsien teloituspartioita joissa hampaaton (ja liian lähellä pelaajia oleva?) media ei saanut faktoja julki kirveelläkään.
Oliko Pasi Mustonen kaikessa omalaatuisuudessaan kuitenkin mies paikallaan? Häntäkin yritettiin hiekottaa, joillain lausunnoilla antoi aihettakin, mutta majussa verrattain hyvä ryhti ja tärkein eli tuloksenteko hyvää ja kertaalleen suurenmoista.
Ketkäköhän veskat on/ei ole enää kuvioissa jatkossa? Samaa voi kysyä valmentaja ja johtopuolestakin.
Naisleijonille ruma romahdus - skandaalien täyttämät kisat saivat skandaalimaisen lopun - ElmoTV
Suomi hävisi MM-puolivälierässä Tshekille jatkoajalla. Kyseessä on ensimmäinen kerta naisten jääkiekon MM-kisoissa, kun Suomi putoaa puolivälierävaiheessa. Samuel, mitäs sanot, nämä kisat eivät tainneet mennä putkeen? On ihan turha mennä analysoimaan edes tätä peliä, nyt on katsottava isoa...
elmotv.com
Oliko Pasi Mustonen kaikessa omalaatuisuudessaan kuitenkin mies paikallaan? Häntäkin yritettiin hiekottaa, joillain lausunnoilla antoi aihettakin, mutta majussa verrattain hyvä ryhti ja tärkein eli tuloksenteko hyvää ja kertaalleen suurenmoista.
Ketkäköhän veskat on/ei ole enää kuvioissa jatkossa? Samaa voi kysyä valmentaja ja johtopuolestakin.
Ostoskassi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Olen tässä illan aikana miettinyt Suomen naisjääkiekkoilun tilaa moneltakin kantilta. Ensinnäkin täytyy sanoa, että olen kyllä surullinen sen suhteen, kuinka paljon hallaa suomalaiselle naiskiekkoilulle saatiin tehtyä yksien MM-kisojen aikana. Kun mietin minkälaista väsymätöntä työtä Riikka Sallinen, Emma Terho tai vaikkapa Noora Räty ovat tehneet naisjääkiekon näkyvyyden eteen, niin kuinka paljon tästä työstä voidaan murustaa yksien kisojen aikana. Pistää jopa vähän vihaksi.
Naisten MM-kisojen aikana tehtiin hallaa niin suomalaiselle naiskiekkoilulle kuin leijonabrändille. Eikä syy ole yksistään Susanna Tapanin. Syy on toimintaympäristössä yleisesti. Kun päivän päätteeksi leijonaryhmän on aika katsoa peiliin, niin voidaanko todeta, että hommat on tehty niin hyvin kuin vain on voitu ja osattu? Mielestäni vastaus on selkeä, ja näin ei voida todeta. Vaan niin pelaajistossa kuin valmentajiston puolella on toimijoita, joiden on syytä tehdä pitkää tarkastelua siitä, tehtiinkö kaikki viimeisen päälle. Ennen kuin voidaan toimia ammattilaisena, pitää päivittäisen toiminnan olla ammattimaista. Ammattimaisuus lähtee urheilijasta itsestään, ei voi itse toimia harrastepohjalta, mutta vaatia ammattilaisen kohtelua, kyllä urheilija on se lähtökohta, mistä ammattiurheilijaa lähdetään muovaamaan.
Eli suomeksi sanottuna, jos käydään nyt läpi tämän turnauksen anti. Suomen peli ei lähtenyt lentoon oikeastaan missään vaiheessa. Pohjois-amerikkalaisia joukkueita vastaan ei saatu edes hippaa, puhumattakaan tasaväkisestä haastamisesta. Joukkuedynamiikassa on jotain pahasti pielessä, jos ykkössentterillä on varaa huidella muualla kesken turnauksen ja ratkaisevasta pudotuspeliottelusta kakkosmaalivahti on hyllytettynä poppareilla. En tiedä, kuinka montaa tärkeämpää peliä Susanna Tapanilla edes tässä loppuvuodesta on, kuin MM-kisojen alkusarjan ottelu, mutta jos veikata pitäisi niin niitä oli tasan yksi, ottelu puolivälierissä Tsekkiä vastaan. Eikä sekään nyt aivan putkeen mennyt.
Loppujen lopuksi vastuu kokonaisuudesta on päävalmentajalla. Päävalmentaja ja hänen johtoporras luo sen toimintaympäristön, jossa joukkueen on toimittava, joukkueen säännöt. Kuten todettua peli oli sekavaa läpi turnauksen. Ja siltikin kentän ulkopuolinen toiminta alitti tämänkin riman. Toivoisin, että päävalmentaja kantaisi vastuun vaisusta tuloksesta.
En tiedä miten naisten jääkiekkoa voi tämän jälkeen katu-uskottavasti markkinoida. Kun kauden medianäkyvyydeltään ylivoimaisin vuosittainen päätapahtuma eli MM-kisat päättyy pelilliseen ja tulokselliseen mahalaskuun, minkä lisäksi eniten puhetta aiheuttaa se, kun jopa joukkueen tähtipelaajalla on parempaa tekemistä kisojen aikana. Miten voi kuluttajana perustella sitä, että menisi katsomaan maksua vastaan paikallisen jääkiekkojoukkueen peliä, kun jopa lippulaivatuote kuten Leijonat ja MM-kisat eivät ole riittävän merkityksellistä tekemistä kaikille.
Sanotaan vielä loppuun lyhyesti, että johtaminen nykypäivänä on hyvinkin haasteellista. Johtajalta odotetaan, jos jonkinmoista osaamista ihmisjohtamisen eri aloilta. Esimerkiksi Jukka Jalonen on avannut filosofiaansa siten, että "kun aika on". Mikä tarkoittaa sitä, että pelaajat saavat paljon vapauksia, mutta kun on aika suorittaa, pelaajat ovat rivissä ja tulos asianmukainen. Nyt tulos ei ollut asianmukainen, jolloin, kuten aiemmin todettua, katseet kääntyvät niihin, ketkä vastaavat tuloksesta. Sanoisin, että Juuso Toivolan ja pelaajiston suhde on rikkoutunut peruuttamattomalla tavalla, että sitä ei ehjäksi saa.
Naisjääkiekkoilu on seilannut jo pitkään täysin vailla perämiestä. Jääkiekkoliitossa on tehtävä valinta, että tuleeko toimintaa ammattimaistaa sisältä (lähtien urheilijasta itsestään, halusta ja kyvystä) alkaen niin rahallisin satsauksin, mutta myös valmennuksellisesti muut ammattimaiset olosuhteet varmistaen, vai onko naisten jääkiekko Suomessa oleva mukava harrastepohjainen toiminta, jossa pientä korvausta vastaan on mahdollista pelata kansainvälisestä menestyksestä ilman merkittävää ammattimaista ajankäytöllistä panostusta.
Naisten MM-kisojen aikana tehtiin hallaa niin suomalaiselle naiskiekkoilulle kuin leijonabrändille. Eikä syy ole yksistään Susanna Tapanin. Syy on toimintaympäristössä yleisesti. Kun päivän päätteeksi leijonaryhmän on aika katsoa peiliin, niin voidaanko todeta, että hommat on tehty niin hyvin kuin vain on voitu ja osattu? Mielestäni vastaus on selkeä, ja näin ei voida todeta. Vaan niin pelaajistossa kuin valmentajiston puolella on toimijoita, joiden on syytä tehdä pitkää tarkastelua siitä, tehtiinkö kaikki viimeisen päälle. Ennen kuin voidaan toimia ammattilaisena, pitää päivittäisen toiminnan olla ammattimaista. Ammattimaisuus lähtee urheilijasta itsestään, ei voi itse toimia harrastepohjalta, mutta vaatia ammattilaisen kohtelua, kyllä urheilija on se lähtökohta, mistä ammattiurheilijaa lähdetään muovaamaan.
Eli suomeksi sanottuna, jos käydään nyt läpi tämän turnauksen anti. Suomen peli ei lähtenyt lentoon oikeastaan missään vaiheessa. Pohjois-amerikkalaisia joukkueita vastaan ei saatu edes hippaa, puhumattakaan tasaväkisestä haastamisesta. Joukkuedynamiikassa on jotain pahasti pielessä, jos ykkössentterillä on varaa huidella muualla kesken turnauksen ja ratkaisevasta pudotuspeliottelusta kakkosmaalivahti on hyllytettynä poppareilla. En tiedä, kuinka montaa tärkeämpää peliä Susanna Tapanilla edes tässä loppuvuodesta on, kuin MM-kisojen alkusarjan ottelu, mutta jos veikata pitäisi niin niitä oli tasan yksi, ottelu puolivälierissä Tsekkiä vastaan. Eikä sekään nyt aivan putkeen mennyt.
Loppujen lopuksi vastuu kokonaisuudesta on päävalmentajalla. Päävalmentaja ja hänen johtoporras luo sen toimintaympäristön, jossa joukkueen on toimittava, joukkueen säännöt. Kuten todettua peli oli sekavaa läpi turnauksen. Ja siltikin kentän ulkopuolinen toiminta alitti tämänkin riman. Toivoisin, että päävalmentaja kantaisi vastuun vaisusta tuloksesta.
En tiedä miten naisten jääkiekkoa voi tämän jälkeen katu-uskottavasti markkinoida. Kun kauden medianäkyvyydeltään ylivoimaisin vuosittainen päätapahtuma eli MM-kisat päättyy pelilliseen ja tulokselliseen mahalaskuun, minkä lisäksi eniten puhetta aiheuttaa se, kun jopa joukkueen tähtipelaajalla on parempaa tekemistä kisojen aikana. Miten voi kuluttajana perustella sitä, että menisi katsomaan maksua vastaan paikallisen jääkiekkojoukkueen peliä, kun jopa lippulaivatuote kuten Leijonat ja MM-kisat eivät ole riittävän merkityksellistä tekemistä kaikille.
Sanotaan vielä loppuun lyhyesti, että johtaminen nykypäivänä on hyvinkin haasteellista. Johtajalta odotetaan, jos jonkinmoista osaamista ihmisjohtamisen eri aloilta. Esimerkiksi Jukka Jalonen on avannut filosofiaansa siten, että "kun aika on". Mikä tarkoittaa sitä, että pelaajat saavat paljon vapauksia, mutta kun on aika suorittaa, pelaajat ovat rivissä ja tulos asianmukainen. Nyt tulos ei ollut asianmukainen, jolloin, kuten aiemmin todettua, katseet kääntyvät niihin, ketkä vastaavat tuloksesta. Sanoisin, että Juuso Toivolan ja pelaajiston suhde on rikkoutunut peruuttamattomalla tavalla, että sitä ei ehjäksi saa.
Naisjääkiekkoilu on seilannut jo pitkään täysin vailla perämiestä. Jääkiekkoliitossa on tehtävä valinta, että tuleeko toimintaa ammattimaistaa sisältä (lähtien urheilijasta itsestään, halusta ja kyvystä) alkaen niin rahallisin satsauksin, mutta myös valmennuksellisesti muut ammattimaiset olosuhteet varmistaen, vai onko naisten jääkiekko Suomessa oleva mukava harrastepohjainen toiminta, jossa pientä korvausta vastaan on mahdollista pelata kansainvälisestä menestyksestä ilman merkittävää ammattimaista ajankäytöllistä panostusta.
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy