Naisasiat

[Janiz80]

Hyvin raskasta aikaa.

Tammikuussa tuli ero lapseni äidin kanssa, omasta aloitteesta. Aika huonosti asian otti, vähän meni välillä rumaksi. Alkuhankaluuksien jälkeen saatiin viimein jokunen viikko sitten sovittua niin, että lapsi on tasaisesti kummankin luona, kalenteriin asia merkittiin. Nyt sitten meni rumaksi. Hän epäili minun tapailevan toista naista, ja myönsin tämän suoraan hänen asiaa kysyessään. Nyt tilanne on se, että lapsi on hänellä eikä pois tule. Tilanne on nyt kuulemma minulla niin epävakaa. Hänen puolellaan on todellisuudessa sellaista epävakautta, ettei paremmasta väliä. Ei mennä siihen.

Tämän päivän käänne oli jo se, että hän on konsultoinut juristeja ja aikoo viedä puolet talosta. Eli multa koti alta, toisin sanoen. Naimisissa ei oltu, mutta taitaa joku keissi hänellä tuossa olla, jos tarpeeksi vittumaiseksi kehtaa ryhtyä.

Ja kehtaahan se. Katkeruus on sellaista. Lapsi jää vaan jalkoihin.

Perkele.

 

[mailman-]

Tämän päivän käänne oli jo se, että hän on konsultoinut juristeja ja aikoo viedä puolet talosta. Eli multa koti alta, toisin sanoen. Naimisissa ei oltu, mutta taitaa joku keissi hänellä tuossa olla, jos tarpeeksi vittumaiseksi kehtaa ryhtyä.

:( koko hommalle.

Asunto on siis sun nimissä ja sun maksama? Jos näin, niin ei se sulta kotia alta kyllä kovin helposti vie.
Ja tuota valitettavasta muksu-keissistä, kannattanee ihan sosiaaliviranomaisten kanssa alkaa asiaa puimaan. Ei se äitikään voi ihan noinvain "pitää lastansa itsellään".

 

[Janiz80]

Asunto on siis sun nimissä ja sun maksama? Jos näin, niin ei se sulta kotia alta kyllä kovin helposti vie.
Ja tuota valitettavasta muksu-keissistä, kannattanee ihan sosiaaliviranomaisten kanssa alkaa asiaa puimaan. Ei se äitikään voi ihan noinvain "pitää lastansa itsellään".

Hänelle on ilmaistu että kyllä hänellä joku oikeus on. Penniäkään ei ole maksanut, eikä ainuttakaan talon ylläpitoon liittyvää laskua. Opiskelijana/työttömänä ollut koko ajan.

Asiasta on tulossa tapaaminen viranomaisten kanssa mutta vasta kuun lopulla. Siihen asti pitää vain odotella. Ei ole lapsen edun mukaista, että menisin sinne oven taa huutelemaan ja lasta kyselemään. Harmittaa vain, että nyt lapsikin saattaa ajatella, että olen hänet hylännyt. Ja olen vain tässä viikon odotellut, että viikonloppuna taas nähdään ja ollaan seuraava viikko yhdessä.

 

[Rod Weary]

Ei mulla ole koskaan ollut mitään punainen tupa ja perunamaa, kaksi ja puoli lasta, farmarivolvo ja kultainen noutaja -ajatusta mielessä tai muutakaan sellaista tavoitetta. Vai mitähän sillä tavoitteella edes tarkoitettiin. En ole koskaan asettanut mitään sellaisia. En mä muutenkaan tee niin kuin muut vaan kuten mä itse haluan.

Ihan kuin sä et uskaltais ottaa vastuuta mistään. Et töistä etkä oikein mistään muustakaan, varsinkaan ihmissuhteista. Mun mielestä toi on sitä nynnyilyä.

 

[Hyman Roth]

Jaahas tässä oli @rasmus :lle heitetyt ohjeet.

VMP.

Kuka ihminen on koskaan saavuttanut minkäänlaisia tavoitteita elämässään juomalla kaljaa ja katsomalla pornoa? Vastaus kysymykseen löytyy internetistä tunnistetiedoilla Pettymys ja Valkoroska. Jos haluaa tähän joukkoon kuulua niin mikäs siinä sitten. Tämä Hyman joka meille antaa näitä vinkkejä on itse pahasti masentunut ja päihderiippuvainen hörhö, joka haluaa uskotella olevansa vain se väärin ymmärretty tosimies. Enpä ottaisi tosissani tällaisen "miehen" vinkkejä kenellekään tosissani.

Taitaa tämä Hyman olla kohta tai parin vuoden päästä valitsemassa "sitä todellista naista" aasian kaduilta kuten arvon @Klose16 on tehnyt. Suomalainen parinvalinta kun on niin fasistinen, ja mitä kaikkea muuta, hahhahha.

Mitä sitten pitäisi "saavuttaa", jos arvon papalta saa kysyä? Heitä joku konkreettinen esimerkki. Masentunut saatan olla ja päihderiippuvainen jossain määrin, mutta mitä sekään on keneltäkään pois tai synti? Ja mitä Aasian mammoihin tulee, niin ei. Pannunaamalook ja hoilaava "lunkataankoo?" -aksentti on aika turn off :D Ja mitä nyt yritin tuossa neuvoksi antaa, niin koettaa nauttia siitä vapaudesta, minkä sinkkuus tuo tullessaan. Saa vain olla ja nauttia asioista ilman velvollisuuksia kenenkään suhteen. Maailma on taas oma leikkikenttä, ainakin kotosalla. Sehän on vallan siisti juttu.

PS. Onko poken katsomisessa muka jotain väärää?

Hyman Roth, hae apua. Pelkään että tapat ittes vuoden sisällä jos et hae. Oot ilmeisesti joku 28-vuotias vasta? Ja silti tunnut olevan varma siitä että elämä on paskaa, ainoa missä on järkeä on viina ja sitä et nyt juo koska alkoholismi. Oot ihan vitun väärässä, pää pois perseestä nyt ja ammattiavun juttusille, ja sit kanssa uskot niitä juttuja etkä vaan lähtökohtaisesti dumaa kaikkea koska nynnynnynyy viina ja önnönnönöö mitä järkeä, Mäkkäri vai ruisleipä, viina on viinaa ja kaikki muu on paskaa, on vaan viinaa ja paskaa, vitun akat jotka menee bemariin.

Ihan ensinnäkin, olen reippaasti yli 30, valitettavasti. Mihin ja miksi mun apua pitäisi hakea? Siihenkö, että näen asioiden läpi juuri sellaisina kuin ne ovat, enkä kuvittele niitä miksikään muuksi? Joo olisihan se hienoa mennä kuuntelemaan jonkun selkää taputtelevan terapeutin änkytystä siitä, että "kyllä kaikki muuttuu paremmaksi" ja miten asiat oikeesti on hienoja eikä maailma olekaan raadollinen, väkivaltainen ja seksin & rahan ympärillä pyörivä paikka. Sorry nyt vaan, mutta mieluummin jatkan nykyisellä, sentään rehellisellä linjallani olemalla pessimisti. Se on aika vapauttavaa.

 

[Hyman Roth]

Ei mulla ole koskaan ollut mitään punainen tupa ja perunamaa, kaksi ja puoli lasta, farmarivolvo ja kultainen noutaja -ajatusta mielessä tai muutakaan sellaista tavoitetta. Vai mitähän sillä tavoitteella edes tarkoitettiin. En ole koskaan asettanut mitään sellaisia. En mä muutenkaan tee niin kuin muut vaan kuten mä itse haluan. Mulle se on pienestä pitäen ollut oletus. Jos ei muihin vertaa niin mihin esimerkiksi rahaakaan niin hirveästi tarvitsisi tai mitään naapuria hienompaa autoa.

Joo sunnuntaina olis treffit, mutta nyt vähän mietin viitsinkö tässä olla ryypiskelemättä. Pari krapulakaljaa löytyi kaapista ja nyt alkoi tehdä mieli lisää. Kaksi edellistä treffiä meni täristen ja enää en niin jaksaisi.

Tämä. Miksi vitussa kaikkien pitäisi haluta sitä samaa kuviota, olla "onnellinen" tai yleensä elää jonkun tietyn oletusmallin mukaan? Ihan kuin tänne syntyessään olisi jokin pyhä velvollisuus hakea "menestystä", asemaa, tehdä lapsia ja kaikki se muu paska. Tässähän pelataan ennen kaikkea mielikuvilla, pitäisi saavuttaa joku keskiluokalle haiseva idylli. Ei se kaikkia onnellisiksi tee, joillekin sopii paremmin omien polkujen kulkeminen just kuten itsestä hyvältä tuntuu. Varmaan oon minäkin hirveä pettymys joillekin, kun ei oman perheen perustaminen nappaa ja olen duunissa skipannut ylennyksen, koska ei kiinnostanut olla mikään vastuuhenkilö samalla palkalla. Mutta se on mun ratkaisu, muut imeköön munaa, jos ei kelpaa.

Mullakin olis muuten ollut treffit hiihtolomaviikolla, mutta piti perua, kun nuuskat loppui ja iski ankara vitutus edellisenä iltana. Turhapa sinne on mennä valmiiksi tatti otsassa juomaan kallista kahvia.

 

[Jerry100]

Ihan kuin tänne syntyessään olisi jokin pyhä velvollisuus hakea "menestystä", asemaa,

Tässä olet kyllä mielestäni oikeassa. Ja melkein voisin väittää että iso syy miksi Suomalaiset on niin masentuneita ja onnettomia on siinä että pitää tavoitella sitä kaikkea paskaa mikä täällä luokitellaan menestykseksi. Ja kun hävitään vertailussa naapureille/kavereille jne laitetaan status kuntoon velallisen ja kierre on valmis.

 

[Hyman Roth]

Ihan kuin sä et uskaltais ottaa vastuuta mistään. Et töistä etkä oikein mistään muustakaan, varsinkaan ihmissuhteista. Mun mielestä toi on sitä nynnyilyä.

Eli voidaanko tämä ymmärtää myös jotenkin niin, että irtosuhteiden harrastaminen on sun mielestä "nynnyilyä"? Jos näin, niin miksi?

 

[Hyman Roth]

Tässä olet kyllä mielestäni oikeassa. Ja melkein voisin väittää että iso syy miksi Suomalaiset on niin masentuneita ja onnettomia on siinä että pitää tavoitella sitä kaikkea paskaa mikä täällä luokitellaan menestykseksi. Ja kun hävitään vertailussa naapureille/kavereille jne laitetaan status kuntoon velallisen ja kierre on valmis.

Näitä perhettä, omakotitaloa, statusta ym. metsästäviä pyrkyrejä tuntuu myös suunnattomasti hämmentävän ja välillä lähes kauhistuttavan se, kun joskus joku sanookin, ettei kiinnosta vittuakaan vaimo sekä asuntolaina ja mun on hyvä näin. Ilmeisesti nämä lähiöiskät ja -äiskät tila-autoissaan ovat mielessään niin liikuttavan varmoja tekevänsä kaiken juuri kuten pitää, ettei ymmärrys oman todellisuuden ulkopuolelle juuri ulotu. Mä olen itse perus "onnellisen/tavallisen" keskiluokkalapsuuden tylsällä omakotitaloalueella viettänyt ja en tasan halua toistaa sitä kaavaa yhtään. En nimittäin näe siinä mitään sen arvoista, että sitä täytyisi erikseen tavoitella. Tuntuu melkein välillä, että on rikos tyytyä pieneen, halpaan ja ennen kaikkea omaan elämäänsä.

 

[Rod Weary]

Eli voidaanko tämä ymmärtää myös jotenkin niin, että irtosuhteiden harrastaminen on sun mielestä "nynnyilyä"? Jos näin, niin miksi?

Sulla on joku ihme logiikka. Mun mielestä irtosuhteiden harrastaminen on irtosuhteiden harrastamista. Sillä ei ole mitään tekemistä luonteenpiirteiden kanssa.

 

[Hyman Roth]

Sulla on joku ihme logiikka. Mun mielestä irtosuhteiden harrastaminen on irtosuhteiden harrastamista. Sillä ei ole mitään tekemistä luonteenpiirteiden kanssa.

Okei. Kääntyi vain päässäni jotenkin noin, kun esitit ettei pettter ota "vastuuta ihmissuhteista".

 

[MacRef]

Arvon palstahahmo @Hyman Roth Varmaan tuotakin tapahtuu, että valintoja ihmetellään, jos ei tavoittele parisuhdetta ym. Mutta, sinun kohdallasi sanomasi (kirjoittamasi) sanat eivät kohtaa sen kanssa mihin kerrot olevasi tyytyväinen. Jos olisit tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseesi, sinun tuskin tarvitsisi valitella tässäkin ketjussa siitä, kuinka kurjaa elo on ja kuinka katalaa on sitä parisuhdetta hakea. Lopeta valitus ja hae apua. Tai lopeta valitus ja ole tyytyväinen elämääsi.

 

[Hyman Roth]

Arvon palstahahmo @Hyman Roth Varmaan tuotakin tapahtuu, että valintoja ihmetellään, jos ei tavoittele parisuhdetta ym. Mutta, sinun kohdallasi sanomasi (kirjoittamasi) sanat eivät kohtaa sen kanssa mihin kerrot olevasi tyytyväinen. Jos olisit tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseesi, sinun tuskin tarvitsisi valitella tässäkin ketjussa siitä, kuinka kurjaa elo on ja kuinka katalaa on sitä parisuhdetta hakea. Lopeta valitus ja hae apua. Tai lopeta valitus ja ole tyytyväinen elämääsi.

Ehkä mä enemmänkin olen "valittanut" universaaleista asioista, käyttäytymismalleista jne joille ei sinällään mitään voi. Tyhmää kyllä, mutta sinällään hauska välillä avautua. Omaan elämääni olen ihan tyytyväinen, minimaalisella panoksella olen kuitenkin saanut kaiken sen, mitä lopulta tarvitsen. Pärjäilen ja aikaa jää luovalle laiskottelulle ja tänne horisemiselle. :) Pillua voisi saada enemmänkin, jos nyt tämän topicin aiheessa halutaan pysyä, mutta tällä iällä sen eteen joutuu tekemään jo mun makuun liikaa hommaa. Ellei sitten tyydy oman ikäisiin, yh-mammoihin tai vastaaviin, eli en.

 

[Jerry100]

Sairastahan se tavallaan onkin sitoa oma onni parisuhteeseen ,autoihin, taloihin jne.
Toisinpäin käännettynä "en suostu olemaan onnellinen ennekuin saan "x" asiaa/tavaraa/ihmissuhdetta"
Näen että Hyman Roth ei ole riippuvainen kenestäkään tai mistään ja tällöin voit ottaa asiat tavallaan ilman riippuvuus suhdetta? Herää kysymys mistä ihminen tulee onnelliseksi?

 

[Rod Weary]

Okei. Kääntyi vain päässäni jotenkin noin, kun esitit ettei pettter ota "vastuuta ihmissuhteista".

No se on ihan suora päätelmä siitä, että pitää "elää omaa elämää", eikä missään nimessä saa olla perhettä, farmariautoa, koiraa eikä nörttimäistä työpaikkaa. Eli kaikki sitoutuminen tai yleensä vastuunkantaminen saa kakit housuun pettterin tyyppisillä ihmisillä. Se on oikeasti pettterin harhakuvitelma elämästä, että tavoitteiden asettaminen itselleen olisi jotenkin tuosta "omasta elämästä" pois. Eikä mulla ole mitään sitä vastaan, jos joku haluaa elää elämänsä noin. Mutta kun tullaan antamaan tuo elämänohjeena kaikille nynnyille ja nörteille, ja suorastaan halveksitaan toisten valintoja, en ymmärrä alkuunkaan. Avainsanat kupla ja oravanpyörä toistuvat jatkuvasti pettterin viesteissä. Kuplassa ja oravanpyörässä ovat minun laskujeni mukaan kaikki muut paitsi pettter itse.

 

[pettter]

Ihan kuin sä et uskaltais ottaa vastuuta mistään. Et töistä etkä oikein mistään muustakaan, varsinkaan ihmissuhteista. Mun mielestä toi on sitä nynnyilyä.

En mä tiedä. Saattaa se tietenkin olla noinkin, mutta en mä sitä niin ajattele. Toisaalta mistä kaikesta sitä pitäisi ottaa vastuuta ja minkä takia. Joku asuntolaina esimerkiksi. En mä halua omistaa asuntoa tai en ole ikinä edes ajatellut koko asiaa. Enkä lainaakaan kyllä halua ottaa. Jos paskan syömisestä tulisi uusi trendi niin voisiko silloin sanoa että joku ei ota vastuuta jos ei syö paskaa. Kaikki ei esimerkiksi halua parisuhteeseen niin ei se välttämättä tarkoita että se olisi vaikka sitoutumiskammoinen tai ettei ota vastuuta. Mä kyllä haluan suhteen, mutta täytyy tehdä siitä sellainen mulle sopiva tai siis etsiä sopiva tyttö ja miettiä asioita yhdessä. Hitto kymmenen vuotta jumitin huonossa suhteessa ja jäi treffailut vähiin. Ja en ole kaikista vaivoistani viitsinyt täällä avautua, mitkä osaltaan on liittynyt työjuttuihinkin. No viime viikon nyt ryyppäsin.

Tietenkin voisi ajatella myös toisin päin ettei ota itsestä ja omista tarpeista vastuuta jos työnantajan palvelemisen pistää edelle. Joo sovitut hommat pitää tietenkin hoitaa, mutta siksi juuri ei aina kannata sopiakaan. Samaa voi ajatella vaikka siihen asuntolainaan tai mihin vaan, ja parisuhteeseenkin tai siis vaikka naimisiinmenoon. En kyllä ihan heti halua luvata että yhtä vaan suostuisin loppuelämän panemaan. Aina pitää käyttää järkeä eikä suin päin rynniä asioihin tai muuten löytää itsensä oravanpyörästä. Joillekin tietenkin sopii se ettei ole omaa tahtoa ja vapautta tehdä asioita ja ne saavat tosta sitten tosi paljon muuta hyötyä. Toivottavasti jengi kuitenkin miettisi noi jutut. Monille tai ainakin joillekin ne tuntuu olevan oletuksia. Usein kuulee ihmettelyjäkin että eikö sulla vieläkään ole sitä tai tätä.

Joo aika rennosti mä elämään suhtaudun. Jos jossakin asiassa on enemmän huonoja kuin hyviä puolia niin mä jätän väliin. Järkikin jo sanoo niin. Ihan sama mitä kaverit haluavat tai ehkä nekään ei kaikkea halua, mutta tekee vaan kun suurin osa muistakin tekee. Moni ajattelee että jossain tietyssä iässä pitäisi tehdä just jotain tiettyä. Kaikki jutut ei vaan tunnu luonnollisilta. Esimerkiksi tänne himaankin mä oon hankkinut vain ne tavarat mitä oon tarvinnut, en niitä mitä näkyy sisustuslehtien sivuilla tai telkkarimainoksissa. Mä pistän rahat mielummin itseeni eli vaikka matkusteluun tai kaljaan. Tai meen lätkämatsiin tai huoriin. En mä materian kautta onnellisuutta mieti, vaikka olisi se tietenkin tosi kivaa jos saisi paljon rahaa. En mä kuitenkaan usko että esimerkiksi autoa ostaisin vaikka lotossa tulisi kymmenen miljoona, ja vaikka ostaisinkin niin tuskin isointa ja kalleinta vaan mulle sopivimman. Eihän sitä kyllä tiedä miten siinä sekoaisi, mutta nyt en ainakaan tunnista itsessäni sitä ahneutta, mikä monilla on kun palkan noustessa autokin paranee pihalla ja lopulta sitä ajellaan jollain Porschen citymaasturilla. En mä pienenäkään himoinnut sitä isointa legopakettia vaan sitä kivointa.

Tietenkin tyttöystävästä saisi paljon. Ai jai.

No se on ihan suora päätelmä siitä, että pitää "elää omaa elämää", eikä missään nimessä saa olla perhettä, farmariautoa, koiraa eikä nörttimäistä työpaikkaa. Eli kaikki sitoutuminen tai yleensä vastuunkantaminen saa kakit housuun pettterin tyyppisillä ihmisillä... ...Avainsanat kupla ja oravanpyörä toistuvat jatkuvasti pettterin viesteissä. Kuplassa ja oravanpyörässä ovat minun laskujeni mukaan kaikki muut paitsi pettter itse.

Suurin osahan on jonkinlaisessa oravanpyörässä. Ei ehkä mitkään 18-vuotiaat vielä.

En mä ehkä vastuunotoksi sitä kutsuisi tai siis sen puutteeseen jos ei halua jotain juttua. Enkä mä ole sanonut ettei muut saisi esimerkiksi lapsia hankkia tai farmarivolvoa. Ja oli mullakin kissa, mutta ei ole enää. Siinäkin oikeastaan tää koko juttu tiivistyy. En viitsi hankkia kissaa kun välillä reissaan esimerkiksi Tallinnassa. Mulle tärkeämpää on se että voi lähteä. Niin tai olisinhan mä siis vastuussa siitä kissasta, mutta siinä tapauksessa se vastuunotto olisi huonompi juttu. Ei se ole mitään pelkuruutta.

Mä vaan kerron omista jutuista ja välillä kummastelen joitain juttuja mitkä mua ihmetyttää. Mun mielestä mun tarpeet ovat vielä aika luonnollisiakin, mitä tän yhteiskunnan rytmi ja meininki täällä ei aina ole. Enkä mä mieti että mitään äijää esittäisin. Mähän täällä kertoilen miten ei naista irtoa ja miten runkkailen ja piereskelen himassa ja vasta kuukausi sitten tuli ripulitkin housuun. Kova jätkä. Mä saatan olla jopa liiankin rehellinen.

 

[Rod Weary]

En mä tiedä. Saattaa se tietenkin olla noinkin, mutta en mä sitä niin ajattele. Toisaalta mistä kaikesta sitä pitäisi ottaa vastuuta ja minkä takia. Joku asuntolaina esimerkiksi. En mä halua omistaa asuntoa tai en ole ikinä edes ajatellut koko asiaa. Enkä lainaakaan kyllä halua ottaa.

Miksi ne, jotka ottavat vastuuta ja asuntolainaa, ovat nynnyjä? Minusta ei.

Tietenkin voisi ajatella myös toisin päin ettei ota itsestä ja omista tarpeista vastuuta jos työnantajan palvelemisen pistää edelle. Joo sovitut hommat pitää tietenkin hoitaa, mutta siksi juuri ei aina kannata sopiakaan. Samaa voi ajatella vaikka siihen asuntolainaan tai mihin vaan, ja parisuhteeseenkin tai siis vaikka naimisiinmenoon.

Miksi ne, joilla on hyvä työpaikka, ovat hikareita ja nynnyjä? Ovat lukeneet, koska syystä tai toisesta ovat halunneet, päässeet opiskelemaan paikkaan, joka antaa edellytykset päästä työpaikkaan, jossa on Mäkkärin kassaa parempi liksa. Onko se oravanpyörä? Minusta ei. Jos ei halua mitään, ei tarvitse tehdä mitään. Jos haluaa, pitää tehdä jotain. Aika harva saa kaiken eteensä hopealautasella. Niitä minäkin pidän nynnyinä, koska eivät ole joutuneet ikinä ponnistelemaan minkään asian eteen.

Usein kuulee ihmettelyjäkin että eikö sulla vieläkään ole sitä tai tätä.

Anna niiden ihmetellä. Jos saat noista jotain paineita, niin sitten sun tarttee tehdä jotain sen eteen, ettei kysellä kaikenlaista. Mä en ole ikinä ottanut paineita muiden odotuksista itteäni kohtaan.

Joo aika rennosti mä elämään suhtaudun. Jos jossakin asiassa on enemmän huonoja kuin hyviä puolia niin mä jätän väliin. Järkikin jo sanoo niin. Ihan sama mitä kaverit haluavat tai ehkä nekään ei kaikkea halua, mutta tekee vaan kun suurin osa muistakin tekee. Moni ajattelee että jossain tietyssä iässä pitäisi tehdä just jotain tiettyä. Kaikki jutut ei vaan tunnu luonnollisilta. Esimerkiksi tänne himaankin mä oon hankkinut vain ne tavarat mitä oon tarvinnut, en niitä mitä näkyy sisustuslehtien sivuilla tai telkkarimainoksissa. Mä pistän rahat mielummin itseeni eli vaikka matkusteluun tai kaljaan. Tai meen lätkämatsiin tai huoriin. En mä materian kautta onnellisuutta mieti, vaikka olisi se tietenkin tosi kivaa jos saisi paljon rahaa. En mä kuitenkaan usko että esimerkiksi autoa ostaisin vaikka lotossa tulisi kymmenen miljoona, ja vaikka ostaisinkin niin tuskin isointa ja kalleinta vaan mulle sopivimman. Eihän sitä kyllä tiedä miten siinä sekoaisi, mutta nyt en ainakaan tunnista itsessäni sitä ahneutta, mikä monilla on kun palkan noustessa autokin paranee pihalla ja lopulta sitä ajellaan jollain Porschen citymaasturilla. En mä pienenäkään himoinnut sitä isointa legopakettia vaan sitä kivointa.

Pidä ihmeessä tuo elämäntyyli, koska se sopii sulle. Oot ihan selvästi onnellinen valintojesi kanssa. Ei tavara (ei mitään kiertoilmaisua tässä kohtaa) tee onnelliseksi. Kyllähän se ilahduttaa, mutta onnellisuuden kanssa sillä ei ole tekemistä.

Mä vaan kerron omista jutuista ja välillä kummastelen joitain juttuja mitkä mua ihmetyttää. Mun mielestä mun tarpeet ovat vielä aika luonnollisiakin, mitä tän yhteiskunnan rytmi ja meininki täällä ei aina ole. Enkä mä mieti että mitään äijää esittäisin. Mähän täällä kertoilen miten ei naista irtoa ja miten runkkailen ja piereskelen himassa ja vasta kuukausi sitten tuli ripulitkin housuun. Kova jätkä. Mä saatan olla jopa liiankin rehellinen.

Sulla on ihan hyviä ja hauskoja huomioita elämästä. Niitä on yleensä ihan viihdyttävää lukea. Mutta välillä sä lyttäät kaikki muut, jotka eivät elä samanlaista elämää. Mun mielestä sä teet 99 % tapauksissa virhearvion noissa. Vittuilet täysin tuntemattomille ihmisille nynny-tarinoinesi. Sitä mä ihmettelen.

 

[jake styles]

Hänelle on ilmaistu että kyllä hänellä joku oikeus on. Penniäkään ei ole maksanut, eikä ainuttakaan talon ylläpitoon liittyvää laskua. Opiskelijana/työttömänä ollut koko ajan.

Kyse lienee tästä laista:
Oikeusministeriö - Avoliiton purkaminen

Kokemusta ei ole itselläni vastaavasta tapauksesta, mutta luulisin että voit kyllä olla melko huoletta asunnon suhteen, koska exäsi tuskin on oikeutettu minkäänlaiseen hyvitykseen. Koska hän ei ole rahallisesti merkittävästi osallistunut yhteistalouteenne eikä siten pysty sitä todistamaankaan. Todellakaan ei ole mitään perusteita viedä puolia kämpästä.

Toivottavasti lapsen suhteenkin asiat selviävät parhain päin. Valitettavasti isän asema on tässä maassa aina heikompi näissä tilanteissa. Mun arvoasteikossa on alinta sakkaa tuollaiset ihmiset jotka käyttävät omaa lastaan oman edun tavoittelun välineenä.

 

[Salama15]

Hyvin raskasta aikaa.
...

Perkele.

Joo, nää on aina paskoja keissejä, jaksamista sinne!

Kämppä => jos ette olleet naimisissa, kämppä on sun nimissä eikä exäsi ole lyhentänyt lainoja niin ei sulla pitäisi olla mitään hätää tuon kanssa.

Muksu => aika lastenvalvojalle asappina ja homma kirjalliseen muotoon, mars mars! Jos tämän jälkeen aikataulut ei pelaa niin aina voi vedota yhdessä sovittuun...

 

[pettter]

Miksi ne, jotka ottavat vastuuta ja asuntolainaa, ovat nynnyjä? Minusta ei.

Ei mulle asuntolainan ottamisesta tule nynnyt mieleen. Sen vaan heitin yhtenä esimerkkinä kun epäilin että se ehkä voisi tarkoittaa sitä vastuunottoa, mistä mun mielestä vähän hassusti alettiin puhumaan kun pitkän suhteen jälkeen ei saisi tai kannattaisi hetkeä nauttia elämästä ja vapaudesta ja siitä ettei ole ketään määräämässä vaan pitäisi ottaa vastuuta ja vissiinkin nopeasti etsiä uusi suhde tai jotain, tai ainakin toi ehdotus oli "vittu mitä paskaa". En ole kyllä ihan varma mitä tuossa tarkoitettiin. Nyt myöhemmin kun miettii niin saattaahan tossakin olla vähän sitä että kaikilla pitäisi olla se "idyllinen perhekuva" ja kaikki mitä muillakin on, koska niin vaan kuuluu olla. Tietenkin suurin osa meistä haluaa kumppanin ja parisuhteen, mutta mäkin oon sitä mieltä että rauhassa kannattaisi katsella ja hetki relata ja tehdä muitakin juttuja kun kerta on mahdollisuus.

Ja onhan se asuntolaina toki myös yksi osa sitä "oravanpyörää" monien muiden juttujen joukossa. En mä sitä itse ole keksinyt. Se on ihan yleinen juttu. Sä taisit tällä kertaa tuoda koko sanan esille ja mä toki jatkoin siitä.

Miksi ne, joilla on hyvä työpaikka, ovat hikareita ja nynnyjä? Ovat lukeneet, koska syystä tai toisesta ovat halunneet, päässeet opiskelemaan paikkaan, joka antaa edellytykset päästä työpaikkaan, jossa on Mäkkärin kassaa parempi liksa. Onko se oravanpyörä? Minusta ei.

Ei ne kaikki ole mitään nynnyjä. Jos nyt jonkun esimerkin keksisin niin toissapäivänä Matti Vanhanen änkytteli Maria Veitolan haastattelussa ja muutenkin oli tosi aran oloinen eli vaikutti vähän sellaiselta nynnymäiseltä. Ei jostain Stubbista kuitenkaan se tule ensimmäisenä mieleen. Jotain Sipilää taas voisi sanoa vähän nörttimäiseksi, jos näitä nyt koittaisin etsiä. Onhan sillä kuitenkin tosi paljon niitä piirteitä. Ja saattaahan noi livenä tietenkin olla toisenlaisia, en mä tiedä, en kuitenkaan hirveästi usko. Joitain tässä vaan koitin etsiä esimerkiksi. Jotain niitä tiettyjä perussuomalaisia taas joku voisi ehkä sanoa vähän junttimaisiksikin, tai siis monilla näillä on niitä piirteitä, mitä sekä sanakirjan että yleisen ajattelunkin perusteella pidetään hieman sellaisina. Tyhmäksi mä en kenenkään juttuja viitsi sanoa kun en seuraa politiikkaa ja muutenkin ne on monesti vähän sellaisia mielipidejuttuja. Mä puhun mielummin yleisistä jutuista, vähän joo ehkä välillä kärjistän liikaa. Ja jos taas ihan yleisesti ottaen miettii niin onhan niissä porukoissa kuitenkin varmaan kiistatta keskimääräistä enemmän sitä tiettyä jengiä, milloin vasta mäkin viitsin siitä mainita.

Se täällä Jatkoajassa monesti vähän hämääkin kun iso osa keskusteluista ja vastauksista edustaa tota vähän keskivertoa nössömpää puolta, vai mikähän olisi parempi sana miten sitä kuvailisi. Tällä kertaa koitin jonkun muun keksiä, heh. Luulisi kuitenkin että sitä myös itsekin tietäisi että on vähän sellainen. Oonhan mäkin varmaan ihan mulkku ja spede ja vaikka mitä, ettei siis sen puoleen.

Mutta joo sulla on myös hyviä pointteja.

 

[Massimo 1897]

Tuntuu olevan sellainen kahtia jako täälä, että vähän vanhempi kansa pitää suomalaisia naisia mukavina ja helposti lähestyttävinä, kun taas nuoremmat ei oikeen lämpee. Mua on viime aikoina ruvennut viisari värähtelemään vähän vanhempien naisten seurassa. (itse 28) Sellaiset reilu 35 vuotiaat tai vähän alle rupee olee jo aika jees, heidän kanssaa voi keskustella jostain muustakin kun ihqu daa sexiwau jutuista. Nuoremmat tytöt/naiset ei lähde meikäläisellä sitten millään.
Ovatko nuoret naiset olleet aina noin pihalla? vai onko tämä joku uusi ilmiö? Tuntuu että heidän arvomaailmassa ensimmäisten joukossa on oma ulkonäkö, jonkun toisen ulkonäkö, twitter ja fb, raha ja huomio. ei välttämättä tuossa järjestyksessä, mutta nuo useimmin tulevat vastaan.

Lopetin syksyllä viisi vuotta kestäneen suhteen (vittukun olis lopettanut heti alkuun) Se oli alku huuman jälkeen pelkkää kidutusta, ainoa mikä meitä piti yhdessä oli yksinjäämisen pelko. Mikä onkin outo asia koska, en ole koskaan pelännyt yksin oloa, ehkä se hänen pelko jotenkin tarttui minuun.
Miten voi olla mahdollista että, ihmisellä ei ole arvoja? Olenko jotenkin niin vanhanaikainen että. olen tällaisen riippakiven itselleni kehittänyt. Minulla on jo hyvin nuoressa iässä ollut selvää mille arvoille elämääni tulen rakentamaan, mutta tällä kyseisellä daamilla ei ollut, ei vaikka kehotin häntä parin vuoden ajan kehittelemään jonkun näköiset raamit itselleen, lupasin jopa autaa ja otinkin keskustelun esille useaan otteeseen, mutta turhaa. Puhutaan siis samanikäisestä ihmisestä kuin minä olen.

Nuorten naisten kanssa keskustelu on lähinnä viihde pitoista, tv, juorulehti osastoa. Ei vois vähempää kiinnostaa. Olenko etsinyt väärästä paikasta vai onko asia oikeasti näin?

On ilmeiseti mahdoton yhtälö että nainen on samaan aikaan mukava, fiksu ja hyvännäköinen. aaa vittu... ne olikin jo kaikki varattuja :D

Faija sano joskus minun olessa poikanen että naisen pitää olla sen verran ruma ettei se muille kelpaa mutta, sen verran nätti ettei lapset pelkää :)

Mut kai siihen oksennus reflexiinkin vaan tottuu.

 

[MustatKortit]

Arvon palstahahmo @Hyman Roth Varmaan tuotakin tapahtuu, että valintoja ihmetellään, jos ei tavoittele parisuhdetta ym. Mutta, sinun kohdallasi sanomasi (kirjoittamasi) sanat eivät kohtaa sen kanssa mihin kerrot olevasi tyytyväinen. Jos olisit tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseesi, sinun tuskin tarvitsisi valitella tässäkin ketjussa siitä, kuinka kurjaa elo on ja kuinka katalaa on sitä parisuhdetta hakea. Lopeta valitus ja hae apua. Tai lopeta valitus ja ole tyytyväinen elämääsi.

Erittäin hyvä havainto tässä, erityisesti boldaamani kohta. Tätä olen itsekin ihmetellyt.

 

[Hyman Roth]

Erittäin hyvä havainto tässä, erityisesti boldaamani kohta. Tätä olen itsekin ihmetellyt.

Ei ole tarkoitus ollut kirjoittaa liian hämmentävästi, yritän olla johdonmukaisempi jatkossa. :) Olut (tai nykyään vissy) on lämmintä ja (nuoret)naiset kylmiä, niin se maailma vain nykyään pyörii. Pitää tottua alamäkeen.

 

[Freya]

Mulle ei oo ikinä selvinnyt mitä Hyman Roth edes tekee tässä ketjussa, kiva että joku muukin ihmettelee samaa. Jotenkin olis voinut olettaa että tämä on viiminen ketju mihin tuolla ajattelulla tulee kirjoittamaan.

 

[JYP#44]

Hyvän ja mielenkiintoisen (eikä tämä sisällä sarkasmia) keskustelun lomaan vähän omaa realiaikaista ihmettelyä. En jaksa aina ymmärtää naisten whatsapp- yms pikaviestimien käyttöä. Yhden naisen kanssa tulee vietettyä säännöllisesti vapaa-aikaa yhdessä, ja aika usein kun kohtaamme kasvotusten niin tämä nainen on yleensä se joka ehdottaa että lähdetäänkö johonkin yms. Tästä olen päätellyt etten ole ilmeisesti ainakaan kovin paskaa seuraa. Sitten taas kun pitäisi viestitellä, niin nainen antaa kyllä täysin päinvastaisen kuvan. Viesteihin ei vastata vaikka ne nähdään, välillä selitellään että oho unohin, mutta yleensä ei edes sitäkään. Vastaukset, kun niitä saadaan, ovat sitten tasoa parin sanan viestejä joissa ei yhtään ylimääräistä tekstiä tai hymiöitä.

Tällä hetkellä on taas menossa tälläinen vaihe. Reilu viikko sitten nainen itse ehdotti että tänään voitaisiin nähdä porukalla. Minä, hän ja mahdollisesti jotain muita yhteisiä tuttuja. Eipä siinä, olen tässä tämän viikon aikana parina iltana laitellut neidolle viestiä ja kysellyt vieläkö suunnitelmat on voimassa ja kysellyt kyytejä ja kuka laittelee viestejä kavereille. Vastauksia ei tahdo tulla ollenkaan. Viestit nähdään, mutta niihin ei vastailla vaikka jatkuvasti muuten whatsappissa ollaan paikalla. Vastaukset tuleevat (jos tulevat) yleensä tunnin parin päästä, lyhyt viesti jossa ei välttämättä ole edes vastausta kysymyksiini. Sen verran se on viesteissään saanut viikon aikana änkytettyä että kyllä alkuperäiset suunnitelmat ovat vielä voimissaan. Sen takia olen pyhittänyt lauantain vapaaksi muulta ohjelmalta. Nyt sitten laittelin jälleen tiedustelua että mites se illan ohjelma, niin vastausta ei kuulu. Tässä sitä kyhjötellään kotona odottaen että kiinnostaako neitiä sitten lopulta lähteä mihinkään. Tuskin, sillä puhetta oli että lähdetään alkuillasta ettei menisi myöhään.

En tiiä mitä pitäisi tehdä väärin tai missä olen mahdollisesti mokaillut.