Tuntuu olevan sellainen kahtia jako täälä, että vähän vanhempi kansa pitää suomalaisia naisia mukavina ja helposti lähestyttävinä, kun taas nuoremmat ei oikeen lämpee. Mua on viime aikoina ruvennut viisari värähtelemään vähän vanhempien naisten seurassa. (itse 28) Sellaiset reilu 35 vuotiaat tai vähän alle rupee olee jo aika jees, heidän kanssaa voi keskustella jostain muustakin kun ihqu daa sexiwau jutuista. Nuoremmat tytöt/naiset ei lähde meikäläisellä sitten millään.
Ovatko nuoret naiset olleet aina noin pihalla? vai onko tämä joku uusi ilmiö? Tuntuu että heidän arvomaailmassa ensimmäisten joukossa on oma ulkonäkö, jonkun toisen ulkonäkö, twitter ja fb, raha ja huomio. ei välttämättä tuossa järjestyksessä, mutta nuo useimmin tulevat vastaan.
Lopetin syksyllä viisi vuotta kestäneen suhteen (vittukun olis lopettanut heti alkuun) Se oli alku huuman jälkeen pelkkää kidutusta, ainoa mikä meitä piti yhdessä oli yksinjäämisen pelko. Mikä onkin outo asia koska, en ole koskaan pelännyt yksin oloa, ehkä se hänen pelko jotenkin tarttui minuun.
Miten voi olla mahdollista että, ihmisellä ei ole arvoja? Olenko jotenkin niin vanhanaikainen että. olen tällaisen riippakiven itselleni kehittänyt. Minulla on jo hyvin nuoressa iässä ollut selvää mille arvoille elämääni tulen rakentamaan, mutta tällä kyseisellä daamilla ei ollut, ei vaikka kehotin häntä parin vuoden ajan kehittelemään jonkun näköiset raamit itselleen, lupasin jopa autaa ja otinkin keskustelun esille useaan otteeseen, mutta turhaa. Puhutaan siis samanikäisestä ihmisestä kuin minä olen.
Nuorten naisten kanssa keskustelu on lähinnä viihde pitoista, tv, juorulehti osastoa. Ei vois vähempää kiinnostaa. Olenko etsinyt väärästä paikasta vai onko asia oikeasti näin?
On ilmeiseti mahdoton yhtälö että nainen on samaan aikaan mukava, fiksu ja hyvännäköinen. aaa vittu... ne olikin jo kaikki varattuja :D
Faija sano joskus minun olessa poikanen että naisen pitää olla sen verran ruma ettei se muille kelpaa mutta, sen verran nätti ettei lapset pelkää :)
Mut kai siihen oksennus reflexiinkin vaan tottuu.