Naisasiat

[Carlos]

Jos et ole mallia sotanorsu saati sysiruma niin saa tulla. Pesuaineet talonpuolesta. Keitäthän kahvia kanssa.

Nohnoh, tosimies ei ole turhan tarkka, FAL-sääntö riittää mainiosti. Eli Female-Alive-Legal. Kaikki muu on nirsoilua.

 

[alwahla]

Aina tasaisin väliajoin erilaiset applikaatiot ja seuranhakupalstat nostavat päätään tarkoituksenaan tuottaa rahaa tekijöilleen ja ehkä jopa löytää sinkkuihmisille se elämänkumppani (joko väliaikainen tai sitten ihan loppuelämää varten), mutta ainakin meikäläiselle tuollaiset tekniset sovellukset eivät vaan toimi. Toki pystyisin kirjoittamaan vaikka maailman ääriin itseäni positiivisessa valossa esittelevän markkinointitekstin ja luultavasti saisin myös paljon vastakaikua, mutta tässä elämänvaiheessani koen tuollaisen tietokoneen näytön takaa toteuttavan hakupalvelun enemmänkin turhaksi kuin tähdelliseksi.

Olen ehkä kankea face to face-tapaisissa tilanteissa, mutta koen sellaiset mielekkäämmiksi kuin itseni mainostamisen jollain deittisaitilla.

Oma tilanteeni ei ole muuttunut sitten viime postaukseni tässä ketjussa eli sinkkuna jatketaan. Syksyllä tulee täyteen 31 vuotta ilman mitään kokemusta naisten kanssa oleilusta ja vaikka tällä hetkellä hommat eivät näytä toimivan ollenkaan eli suomeksi sanottuna sutinaa tai edes mielenkiintoa ketään kohtaan ei ole, en ole silti heittämässä kirvestä kaivoon. Paista(nee) se aurinko risukasaankin jossain vaiheessa.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Päivittelenpäs omaa koomista historiaani, vaikkei tämä nyt mitenkään keskustelua edistävää pupellusta enempää edusta.

Tuli tuossa vuoden vaihteessa ihastuttua ja rakastuttua. Nainen oli melkoinen työmaa alusta saakka, sillä lastensa isästä tämä oli eronnut vasta reilu vuosi sitten. Oli toki ehtinyt sek... kokeilla monen uuden isäkokelaan kanssa siinä, joten hieman epäilytti lähteä yhdeksi kokelaaksi jonon jatkoksi. No kun kerran lähdetään asioimaan parisuhteen merkeissä niin silloin se on täysin mustavalkoinen tilanne minulle: joko mukana täysin, tai ei lainkaan.

Eipä se täysillä mukana oleminen poikinut oikeastaan mitään. Kaikkein parasta on ehken se, ettei tuo lyhykäinen pyrähdys todellakaan poikinut mitään. Melko ristiriitaisin tuntein niitä raskaustestejä tuli odoteltua...

Kaikki magia ja uutuuden viehätys karisi nopeasti, kun kauniin kuoren ja kauniiden sanojen takaa löytyi se säälittävä YH-tapaus. Nuoruus menetetty, joten siitä pidetään kynsin hampain kiinni. Horjuva mielenterveys ei ole oma vika, eikä omat valinnat ole vääriä. Lapset ovat tärkeimmät, mutta miten olla heille tärkeä kun polttaa kynttilää molemmista päistä? Lopulta minulla oli vaikeuksia pidättää suutani, kun neito valitteli heikkoina hetkinä elämänsä mitättömyyttä, kun ei tämä ole sitä mitä tahtoo... ei tietysti voi laittaa rikkaa ristiin sen eteen, että se elämä lähtisi kulkemaan uuteen suuntaan. Ehkä seuraava mies auttaisi?

Odottelen tässä vain sitä, että neitonen maksaa velkansa takaisin. Kertonee riittävästi mielestäni tapauksesta, että sen pitäisi palkkansa kera selvitä helposti kaikesta arkeen kuuluvasta, mutta niin vain meinasi vuokrat jäädä kahdesti maksamatta, ellen olisi lainannut avuksi. Nyt onkin sitten odoteltu niitä rahoja takaisin jo tovi, kun neiti elää uutta nuoruuttaan "omilla rahoillaan".

Pitää käydä sunnuntaina kylässä. Käyn kämpän täikammalla läpi, ettei varmasti mitään minun romua ole enää siellä, sillä en oven kerran takanani suljettuani siitä enää kulje. Ei helvetissä, ellei neitonen kasva aikuiseksi ja jonain päivänä naiseksi. Potentiaalia on, mutta sen tuo näkyy heittävän hukkaan varsin tietoisestikin.

Yllättävän leppoisaa tuota on kelata läpi, sillä paljon katkerampaakin voisi teksti olla. Satuttihan sitä itseään tietysti, kun täysin avoimena lähti koettamaan onneaan. Näitä nyt käy, ja olihan tämä mainiota kertaamista.

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä? Tuskin.

 

[Leelian Lepotuoli]

Jos et ole mallia sotanorsu saati sysiruma niin saa tulla. Pesuaineet talonpuolesta. Keitäthän kahvia kanssa.

Voi nyt ei kyl mieltymykset kohdannut. Melkoset kriteerit nykymiehillä. Melkein tekis mieli sanoa, et ilmankos!

 

[MustatKortit]

Pienenenä kevennyksenä Jatkoajan kaikille peräkammarin pojille - joita jutuista päätellen on aika paljon.

Mad Menistä tutun "womanizerin", Don Draperin vinkit siihen, miten kauniimpi sukupuoli kellistyy. Linkki youtubeen:

Don Drapers Guide - Saturday Night Live - YouTube

 

[Logan]

Moni nainen haluaa että on olemassa mies, jonka voisi viedä vaikka puolitutun tupareihin, mutta se ei vielä tarkoita mitään. Nämä jätkät ovat kuin maksuttomia eskortteja, ns. varakavereita. Niillä kun monesti on hyvä käytös jne. Jos ketään muuta ei keksi, pyytävät naiset tällaisen jätkän mukaan vaikka shoppailemaan. Mä vielä erikseen kysyin että voinko käyttää nimeä tossukka, niin nainen naurahti ja sanoi, että just niitähän ne on. Kuulemma niissä jätkissä ei ole mitään haastetta.

Naiset eivät kovinkaan helposti suostuisi sellaiseen juttuun.

Ovatkohan nämä jotkut jatkiksen tyypit niitä?

Mitäs pahaa siinä on, että on naiskavereita? Jos joku nainen on mukava ja sen kanssa tulee hyvin juttuun niin miksi sen kanssa ei vois olla kaveri? Ois aika tylsää jos pitäs vaan aikaa viettää miesten kanssa ja naiset dumpata kavereista sen takia jos kyseisen naisen kanssa ei halua seksiä harrastaa tai olla yhdessä.

 

[dorka]

Mitäs pahaa siinä on, että on naiskavereita? Jos joku nainen on mukava ja sen kanssa tulee hyvin juttuun niin miksi sen kanssa ei vois olla kaveri? Ois aika tylsää jos pitäs vaan aikaa viettää miesten kanssa ja naiset dumpata kavereista sen takia jos kyseisen naisen kanssa ei halua seksiä harrastaa tai olla yhdessä.

Tämä. Mitäs pahaa niissä naiskavereissa on?

Pidin tuon pari viikkoa sitten loppuneen suhteeni aikana melko läheistäkin suhdetta moneen naisystävääni. Sitten eron sattuessa ei tarvinnut kuin valita niistä parhaat päältä, jauhaa vähän henkeviä ja nussia rajusti. Helpotti ihan kivasti eron tuomaa ahdistusta.

Muutenkin niiden naiskavereiden kanssa on aivan älyttömän helppoa puhua omista tunteista yms skeidasta.

 

[pettter]

Mitäs pahaa siinä on, että on naiskavereita?

No ei silleen mitään, mutta mä en viitsisi suostua sellaiseen mitä tuossa tarkoitin. Siis sellaiseksi naisia miellyttäväksi tossukaksi. Ja ehkä mä en vaan ole ihan samalla aaltopituudella naisten kanssa tai jotain, mutta mun mielestä aika moni niistä on kiltisti sanottuna melko yksinkertaisia. Tunteilevatkin jostain täysin turhista jutuista jne. Kyllä varmaan kaikki tiedätte mitä mä tarkoitan. Kannattaa esimerkiksi kuunnella miten joku nainen puhuu puhelimessa jonkun naispuolisen kaverin kanssa. Miehet sanovat miten asiat on ja sillä sipuli.

Ne pari naista, joiden kanssa mä oon paremmin tullut toimeen, ovat olleet hieman ehkä sellaisia "poikatyttöjä".

Tietenkin iän myötä naisilla hieman katoaa noita ärsyttäviä piirteitä, mutta hitto kun se niiden ulkonäkö silloin rupsahtaa.

Muutenkin niiden naiskavereiden kanssa on aivan älyttömän helppoa puhua omista tunteista yms skeidasta.

Kyllä miehillekin voi sanoa että nyt on kylmä tai nyt on nälkä tai nyt vähän väsyttää. Vai onko sulla sellaisia tunteita kuin jollakin BB-Nikolla?

 

[pernaveikko]

Mitäs pahaa niissä naiskavereissa on?

Se muuttaa sitä touhua kuitenkin sen verran varsinkin jossain mökillä ja muuta. Usein sitä on mielummin ilman. Tai sitten, jos porukalla menee peliin ja siellä onkin yksi nainen mikä ei pelistä edes niin välitä.

 

[Cemetery Gates]

...naiskavereiden kanssa on aivan älyttömän helppoa puhua omista tunteista yms skeidasta.

Ja ehkä mä en vaan ole ihan samalla aaltopituudella naisten kanssa tai jotain, mutta mun mielestä aika moni niistä on kiltisti sanottuna melko yksinkertaisia.

On kullin pituutta ja on aaltopituutta.

Olen siitä erikoinen mies, että pieksen useimmat naiset verbaalisesti. Vähän niinku kädetön ja jalaton Tauski. Tarkoittaa samalla sitä, että keskustelu miesten kanssa on usein aikamoista tuskaa, jos on kyse esim. ihmissuhdekeskusteluista. Suurin osa meikäläisistä, kaksilahkeisista, on ihan helvetin huonoja sillä saralla. Tunneäly ja empatiakyky loistavat poissaolollaan. Plus vielä se, että joidenkin on pakko yrittää olla niin saatanan äijää, että sääliksi käy.

Naisten kanssa keskustelu on yleensä paljon vaivattomampaa kuin miesten. Naisille ei tarvitse vääntää rautalangasta niin monia asioita, he ymmärtävät enemmän eleistä, ilmeistä, äänenpainoista. Helkutin moni mies on vastaavassa tilanteessa aivan pihalla. Riippuu tietenkin aina puheenaiheista, mutta noin yleisesti ottaen asia on näin.

 

[Worrell]

Suurin osa meikäläisistä, kaksilahkeisista, on ihan helvetin huonoja sillä saralla. Tunneäly ja empatiakyky loistavat poissaolollaan. Plus vielä se, että joidenkin on pakko yrittää olla niin saatanan äijää, että sääliksi käy.

Totta. Lähipiirissä on pari tapausta, jotka ovat juuri tällaisia. Ovat niin äijää, että oksat pois. Sitten, kun ovat itse jätettyinä jne. niin ruikuttavat minkä ehtivät. Toki ihan ymmärrettävää, että sitten ollaan maassa, mutta joku tuossa yhtälössä ihmetyttää aina.

Naisten kanssa keskustelu on yleensä paljon vaivattomampaa kuin miesten. Naisille ei tarvitse vääntää rautalangasta niin monia asioita, he ymmärtävät enemmän eleistä, ilmeistä, äänenpainoista. Helkutin moni mies on vastaavassa tilanteessa aivan pihalla. Riippuu tietenkin aina puheenaiheista, mutta noin yleisesti ottaen asia on näin.

Tämä. Tämä on se seikka miksi juttelen henkeviä nimenomaan naispuoleisten ystävieni kanssa. Suurimmasta osasta miehistä vain ei ole siihen. Kuvailemallasi tavalla ovat aivan pihalla joistain jutuista. Naisille pystyy puhumaan oikeastaan ihan kaikesta ja oli keskustelun aihe mikä tahansa, niin siitä saa lähes aina syvällistä ja miellyttävää. Toki ei aina, mutta useimmiten.

 

[Rod Weary]

Kunnioittakaa Gaussin käyrää. Unohtakaa turhat mustavalkoiset asetelmat.

 

[pettter]

...Tarkoittaa samalla sitä, että keskustelu miesten kanssa on usein aikamoista tuskaa, jos on kyse esim. ihmissuhdekeskusteluista. Suurin osa meikäläisistä, kaksilahkeisista, on ihan helvetin huonoja sillä saralla...

Naisten kanssa keskustelu on yleensä paljon vaivattomampaa kuin miesten...

"Siis iik. Mä sanoin twitterissä Pertsalle moi, mutta se ei vastannu mitään. Apua, mitähän se nyt ajattelee musta. Siis mulla on pikkurilli pystyssä. Sit Jartsa sanoi mulle tsau, mut mä laitoinkin sille vaan hymiön. Siis iik, apua. Tykkääköhän se musta vai ei. Tykkäänköhän mä yhest Jormast vai en. Voi ei mun kynsi meinaa lohjeta. Hei daa."

Onneksi musta ei tullut tuollaista. Siis luojan kiitos. Mä en edes teininä mietiskellyt mitään tuollaisia ihmissuhdejuttuja.

 

[Salama15]

Kunnioittakaa Gaussin käyrää. Unohtakaa turhat mustavalkoiset asetelmat.

Kannattaako Gauss Palloseuraa? [vitsi]

Omasta kokemuksesta; meitä on moneen junaan ja osa jää asemalle, ei voi mitään! Oma soon_to_be ex-rouva on ollut aina sellainen, että omista tunteista saa puhuttua vasta sitten kun on tavallaan jo vähän liian myöhäistä. Punkku auttoi joskus, mutta yleensä vahinko oli jo ehtinyt tapahtumaan ja asian selvittely vaati pirusti aikaa ja tekemistä meikäläisen puolelta eikä tällöinkään saatu vältäämättä asiaa täysin finaaliin (jäi sinne taustalle kummittelemaan).

Esim. mulle tarjottiin aikanaan uutta duunia joka selkeästi lisäsi meikäläisen vastuita ja liksaa = "kellokortti" nurkkaan. Puhuttiin asiasta ja sovittiin, että OK, tässäpä hyvä mahdollisuus saada vähän nostettua elintasoa yms. About vuoden päästä duunien aloittamisesta hän oli järkkäämässä itselleen vapaata viikonloppua musta ja lapsista viitteellä "olis kiva saada vähän sellaista omaa aikaa", mutta todellisuudessa viettääkseen sen pari viikkoa aiemmin risteilyllä tapaamansa varatun kundin kanssa sängyssä peuhaten (ei tapahtunut, on vaan niin huono valehtelemaan). Tämän perkaamisessa meni oikeesti aika pitkään ja tuntuu, että jotain tästä meidän yhteisestä elämästä hajosi tuossa kohtaa! Syy "in a nutshell" oli se, että hän koki meikäläisen jättäneen hänet yksin ja kaipasin ilmeisesti vähän opetusta? No, olihan se duuni hemmetin raskasta ja tein paljon tosi pitkiä päiviä, mutta tämä hänen ratkaisunsa tuli mulle aikalailla puskista... Olisiko tilanne ollut toinen jos oltaisiin asiasta puhuttu? Varmasti näin, ja jäihän tuo asia meikäläisellekin kummittelemaan suhteellisen epäreiluna temppuna kun siitä täällä nyt about 10 vuotta myöhemmin vielä kirjoittelen (jos olisin tuon kaiken ajan viettänyt jätkien kanssa radalla enkä ansiotyössä niin olisi ollut vähän helpompi tuo opetus hyväksyä ;-)

 

[Logan]

No ei silleen mitään, mutta mä en viitsisi suostua sellaiseen mitä tuossa tarkoitin. Siis sellaiseksi naisia miellyttäväksi tossukaksi. Ja ehkä mä en vaan ole ihan samalla aaltopituudella naisten kanssa tai jotain, mutta mun mielestä aika moni niistä on kiltisti sanottuna melko yksinkertaisia. Tunteilevatkin jostain täysin turhista jutuista jne. Kyllä varmaan kaikki tiedätte mitä mä tarkoitan. Kannattaa esimerkiksi kuunnella miten joku nainen puhuu puhelimessa jonkun naispuolisen kaverin kanssa. Miehet sanovat miten asiat on ja sillä sipuli.

"Tossukat" on tietysti oma lajinsa ja en minäkään pidä järkevänä sellasta aisurimiestä joka tekee ihan mitä vaan miellyttääkseen. Naiset ei välttämättä ole ihan niin yksinkertaisia, mutta tosiaan monesti puhuvat ihan hälläväliä asioista. Voihan sen naisseuranki valita.

Naisista saa silti monesti tosi hyviä kavereita ja ei kannata automaattisesti ajatella naisesta että siitä ei tulis hyvää kaveria. Osa kavereista on just sillä mentaliteetilla, etteivät naisten kanssa hengaa ellei kyseessä ole joku hoito. Ite ainakin tykkään monenki naiskaverin seurasta. Se ei tarkota ettenkö haluis sekstata monen niiden kanssa, mutta muutenki pidän seurasta.

 

[Cemetery Gates]

Ihmetyttää snadisti tuollainen jako (tunnevammaiset miehet/empaattiset naiset), tuntuu hieman mustavalkoiselta näin radikaali jaottelu.

Pitääkö oikeasti joka kerta erikseen mainita, että "tietenkään ei voi yleistää" tai että "en tarkoita jokaista miestä/naista maailmassa"? No selvä: on olemassa myös sellaisia miehiä, jotka kykenevät keskustelemaan fiksusti ihan mistä asiasta tahansa, myös ihmissuhteista. Ja vielä: on olemassa myös sellaisia naisia, jotka eivät tajua mistään mitään ja ovat myös ihmissuhdeasioissa täysiä torspoja. Kelpaako nyt?

Onneksi musta ei tullut tuollaista. Siis luojan kiitos. Mä en edes teininä mietiskellyt mitään tuollaisia ihmissuhdejuttuja.

Meitä on moneen junaan. Myös suklaisiin.

 

[Buddha]

Miksi helvetissä naiset haluaa keskustella yöllä. Eikö asioita voi hoitaa päivällä.

 

[Wolves]

Miksi helvetissä naiset haluaa keskustella yöllä. Eikö asioita voi hoitaa päivällä.

Naiset ei osaa vetää päiväkännejä?

 

[adetti]

Miten ihmistä ei voi saada mielestään pois? Erittäin vaikeaa kun kyseinen ihminen pyörii mielessä. Ei, en seurustele. Tuskallista..

 

[Carlos]

Tapasin tuossa perjantaina yökerhossa suhteellisen viehättävän tytön jonka kanssa sitten vietin loppuillan. Numeronkin annoin kun pyysi. Yleensä en ole antanut numeroani tuntemattomille kuin aivan erikoistapauksessa. Nyt menin tämän virheen tekemään. Siitä lähtien ollaan oltu tiiviisti yhteydessä ja käyty kerran treffeilläkin jolloin oli ihan kivaa, mutta joku tässä kyllä häiritsee minua ainakin. Kyseinen neitokainen paljastelee jo salakavalasti kuinka haluaisi olla jotain enemmän kuin baarista löytynyt tapaus. Minä kun baarissa kännissä annoin vihreää valoa hänelle. Enkä ole sitä vihreää valoa vielä edes keltaiseksi muuttanut vaan myötäillyt mukana kuin mikäkin ihastunut "herrasmies".

On mulla hänen kanssaan todella hauskaa, mutta erityisesti (luonnollisesti) oma ulkonäköihanteeni ei kohtaa häntä juuri lainkaan. Tinderissäkin olin painanut punaista hänelle. Muuten todella mukava tapaus, mutta en ole saanut sellaista pientä poltetta sydämenpohjaan, kun hänet näen tai viestittelen hänelle.

Eli oikein kiva tyttelityy, mutta ulkonäkö ei oikein miellytä vaikka olet viettänyt hänen kanssaan koko illan baarissa? Ei millään pahalla, mutta kuulostat kyllä aika hemmetin nirsolta. Kaukana mistään "tossukasta", ennemminkin "ämmä".

Ihan kokemuksen jonkunlaisella äänellä voin sanoa että pitkän päälle sillä naisen ulkonäöllä on HYVIN vähän merkitystä. Nainen kuin nainen riippumatta ulkonäöstä osaa tyydyttää sinut samalla lailla, tai mitä eroja siinä onkin niin ei riipu siitä ulkonäöstä vaan taidoista/halusta.

Ja toisekseen se "ihastumisen tunne" on myöskin herttisen yhdentekevää, se ei kuitenkaan kestä montaa kuukautta. Tärkeintä on se että kumppani on sellainen jonka kanssa a) pärjää myötä-&vastamäessä, b) siinä samalla on myöskin mukavampaa kuin yksinään.

Suosittelisin että lähdet tytön kanssa vaikka jonnekin matkalle muutamaksi päiväksi / viikoksi, anna itsellesi aikaa tutustua häneen ja hänen sinuun. Tiedä vaikka tulisit sieltä matkalta takaisin sillä fiiliksellä että "wau".

 

[Ted Raikas]

Ihan kokemuksen jonkunlaisella äänellä voin sanoa että pitkän päälle sillä naisen ulkonäöllä on HYVIN vähän merkitystä. Nainen kuin nainen riippumatta ulkonäöstä osaa tyydyttää sinut samalla lailla, tai mitä eroja siinä onkin niin ei riipu siitä ulkonäöstä vaan taidoista/halusta.

Olen sinänsä ihan samaa mieltä. Noin se menee, mutta kyllä nyt lähtökohtaisesti naisen tulee näyttää silmissäsi jotenkin sievältä. Se ei tietenkään tarkoita, että tämän tulisi olla joku maailmanluokan kaunotar joka saa jalat välittömästi alta. Tässä astuu sitten ne kuuluisat makuasiat, joku neiti X on minun mielestäni vallan viehättävä ja toinen ei koskisi pitkällä tikullakaan. Ei minulla ainakaan nyt ole ihan kauhean tarkkoja kriteerejä, miltä toisen tulee näyttää. Olen elämäni aikana mieltynyt monenlaisiin naisiin, mutta lähinnä yksi kriteeri on, että ylipainoisen kanssa en ala seurustella. Ei vaan pysty ihastumaan saati rakastumaan naiseen jolla on ylipainoa. Siinä menee raja, sen verran pinnallinen olen. En nyt muotovalio ole itsekään, mutta en nyt todellakaan ole ylipainoinen joten mielestäni minulla on oikeus haluta kumppani joka kehotyypiltään vastaa omaani. Pyöreys ja kurvit ei ole paha asia tietenkään.

Tärkein kriteeri naisen kanssa on tietysti se, että löytyy sen verran yhteisiä kiinnostuksia, että syntyy sujuva keskusteluyhteys ja innokkuutta samoihin asioihin. Jos nuo tekijät puuttuu, niin ihan sama miltä toinen näyttää. Naida niksauttaa voi kerran pari, mutta mielenkiinto molemmilta alkaa varmasti hiipua nopeasti.

Tässä onkin se suurin ongelma, jos sellaiseksi sitä haluaa sanoa, naisten kanssa. En nimittäin useimpien kanssa oikein saa mitään mielenkiintoista keskustelua aikaan koskaan. Huomaan ikävystyväni nopeasti ja salaa toivovani, että tapaaminen olisi ohi. Kohteliaana veikkosena en sitä osaa sanoa, vaan esitän kiinnostunutta usein. Tiedä sitten, kuinka onnistuneesti, mutta on nuo jotkut joskus halunneet tavata uudelleenkin.

Sitä siis odotan, että löytyisi nainen, jonka kanssa syntyy kaikkea juteltavaa luontevasti ja jaamme samat kiinnostukset. Silloin ehkä saattaisin ihastua taas. Muuten kyllä ei tunnepuolella syvällisempiä vipinöitä saa oikein kukaan mirmeli tätä nykyä. Seksiin perustuneita enemmän tai vähemmän lyhyitä "suhteita" on ollut, mutta niissäkin juuri ei ole syntynyt oikein mitään henkistä kontaktia. En tuosta suinkaan syytä vastapuolta yksinomaan, vaan kyllä minussakin joku mättää, kun en jaksa kiinnostua. Jos aihe ei nappaa, niin se ei todellakaan nappaa ja en jaksa keskittyä siihen kuin pintapuolisesti.

Alan kai erakoitua, kun viihdyn itsekseni niin paljon. Poislukien satunnaiset illanvietot kaveriporukassa, joka riittää sosialisointina. Pidemmän päälle ihmisten seurassa alkaa uupua ja tulla halu yksikseen omaan rauhaan.

 

[Hawk #22]

Kyseinen tapaus muutenkin vaikuttaa todella luotettavalta ja mukavalta ihmiseltä, mutta vain kaverisuhteena ajateltuna. Tämä on minulle todella uusi tilanne ja vaikka olen rukkasia antanut useasti(joopajoo), en halua ketään loukata. Ja eniten minä häntä loukkaan jos en hänelle asiasta kerro, että mitään vakavaa meistä ei voi tulla. Mutta kun tietäisi, että miten sen hänelle ilmaisisi sopivalla ja loukkaamattomalla tavalla.

Suosittelen ensin yrittämään Carlosin antamaa vinkkiä, mutta jos oikeasti ei natsaa, niin sitten pitää kyllä olla sen verran miestä, että avaa suunsa. Mitä pidempää pidät tätä naista ns. "löysässä hirressä", sitä pahemmalta se totuuden kertominen tuntuu, niin itsestä kuin toisestakin. Joko ollaan täysillä mukana, tai sitten ei olla ollenkaan, mutta tuollainen välimallin treffailu ja viestittely on suorastaan törkeää toista kohtaan.

Tiivistettynä, jos et halua loukata, tee heti selväksi miten asiat ovat, tai sitten lähdet täysillä hommaan mukaan ja katsot mitä tapahtuu. Mitä nopeammin, sen parempi, mutta joku ratkaisu on pakko tehdä.

 

[Leelian Lepotuoli]

Mitä pidempää pidät tätä naista ns. "löysässä hirressä", sitä pahemmalta se totuuden kertominen tuntuu, niin itsestä kuin toisestakin. Joko ollaan täysillä mukana, tai sitten ei olla ollenkaan, mutta tuollainen välimallin treffailu ja viestittely on suorastaan törkeää toista kohtaan.

Mää oon samaa mieltä. Naiset tuppaa muutenkin romantisoimaan elämää enemmän ja ajattelevan pidemälle kuin ens perjantaille. Kantsii sanoa tytölle mahdollisimman pian jos ei oikeesti kiinnosta virittää suhdetta. Tällänen mukana roikuttaminen on tosi epäreilua, ihan molemmilta sukupuolilta yleensäkin.

 

[kahden suunnan sentteri]

Eli oikein kiva tyttelityy, mutta ulkonäkö ei oikein miellytä vaikka olet viettänyt hänen kanssaan koko illan baarissa? Ei millään pahalla, mutta kuulostat kyllä aika hemmetin nirsolta. Kaukana mistään "tossukasta", ennemminkin "ämmä".

Ihan kokemuksen jonkunlaisella äänellä voin sanoa että pitkän päälle sillä naisen ulkonäöllä on HYVIN vähän merkitystä. Nainen kuin nainen riippumatta ulkonäöstä osaa tyydyttää sinut samalla lailla, tai mitä eroja siinä onkin niin ei riipu siitä ulkonäöstä vaan taidoista/halusta.

Minun jonkunlaisella kokemuksella mielipide naisen ulkonäöstä on muodostunut päinvastaiseksi. Suurin osa aikuisiästä on tullut vietettyä pitkässä parisuhteessa, jossa kumppanin paino ajan funktiona noudatteli jokseenkin gaussin käyrää, eli alussa oli timmi, keskivaiheilla vähän ylimääräistä ja lopussa taas timmi. Kyllä se ulkonäkö vaan perkele vaikutti vaikka muut ominaisuudet kompensoivatkin sen verran, ettei siitä mitään kynnyskysymystä tms. olisi tullut vaikka vielä muutama kilo olisikin tullut lisää. Kuitenkin kun suhteen about puolivälin jälkeen kumppani alkoi taas kaunistumaan, muuttui seksikin taas koko ajan miellyttävämmäksi ja miellyttävämmäksi, vaikka mukavaahan se oli tietysti aina missä ja milloin tahansa.

Myös lyhyemmissä "suhteissa" sama logiikka on tuntunut pätevän aina. Viime ajatkin ovat tuntuneet ajoittain tuskallisilta, kun on pari hyvää panoa, jotka eivät kuitenkaan ole niin hyvän näköisiä että niitä ihan tuosta vaan haluaisi lähteä panemaan. Siis nämä tyypit on ihan mukavia, tavallaan hyviä kavereita, eikä mitään rumia vaan ihan tavismammoja, ja se seksi on niiden mielestä todella hyvää, ja olisi varmaan munkin mielestä, ellei siinä jyystön lomassa aina välillä automaattisesti mietityttäisi se ulkonäkö että miksiköhän tässä jotain tällaista panen.

Ei se viisari vaan itsestään värähdä, vaan tarvitsee tietynlaisen ärsykkeen. Jotain syvällistä biologiaa siinä taustalla tuntuu olevan. Tai sitten vaan puhtaasti vinksahtaneen länsimaisen kulttuurin synnyttämää pinnallista terveyden ja hyvinvoinnin ihannointia, päätä itse.

 

[Carlos]

Siis nämä tyypit on ihan mukavia, tavallaan hyviä kavereita, eikä mitään rumia vaan ihan tavismammoja, ja se seksi on niiden mielestä todella hyvää, ja olisi varmaan munkin mielestä, ellei siinä jyystön lomassa aina välillä automaattisesti mietityttäisi se ulkonäkö että miksiköhän tässä jotain tällaista panen.

Oletko ihan varma että seksi on niiden mammojen mielestä oikeasti todella hyvää, eikä "ei nyt ole muutakaan miehentynkää tarjolla niin täytyy nyt tämän kanssa harrastaa seksiä vaikkei tyyppi oikein kyllä nappaakaan, ja vielä pitää kehua että se jaksaa innostua"? Että jos ei sinua nappaa, niin ei nappaa välttämättä niitä "panojakaan", mutta puolin ja toisin silti pannaan.