Naisasiat

[MPN]

Puhdas veikkaus, et ole "antanut tarpeeksi huomiota". Se ettei kerro että mikä vaivaa on puhdasta vallankäyttöä.

Keskimäärin tuo "kiukuttelu" johtaa 99% varmuudella jostain neljästä asiasta,
siitä mitä sanoit, siitä mitä et sanonut, siitä mitä teit tai siitä mitä et tehnyt.

 

[Klassinen sentteri]

Mitään tärkeää en ole unohtanut, mitään uutta ja ihmeellistä ei välillämme ole tapahtunut ja kysyttäessä kaikki on ihan hyvin eikä mikään vaivaa. Miksi ei voi kertoa kun selkeästi joku vaivaa, vai onko tää nyt sit taas joku testi jolla mua koitellaan?

Tuommosen älyttömän mököttämisen saa loppumaan kun sanoo, että jos kaikki on kerta hyvin niin odotan jotta käyttäydyt normaalisti ja lopetat lapsellisen pelleilyn.

 

[pettter]

Puhdas veikkaus, et ole "antanut tarpeeksi huomiota". Se ettei kerro että mikä vaivaa on puhdasta vallankäyttöä.

Joo. Tuollaisten lapsellisten naisten kanssa ei kannata olla.

Ja toinen juttu on se, ettei miehen pidä koko ajan pyydellä anteeksi. Sillä ne lapselliset naiset alistavat reppanoita miehiä tossun alle.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

En nyt sitten kumminkaan menettänyt toivoa naisien suhteen. Eilen aamulla sain viestin tyttöystävältäni, että meillä on vuosipäivä. Nopeasti laskeskelin kauan olemme yhdessä asuneet yhdessä ja siihen ynnäsin vähän päälle ja sain tulokseksi 7 vuotta, joka meni kuin menikin oikein. Sitte tyttöystäväni kertoi, että en saisi suunnitella illaksi mitään. Illalla olikin sitten naiseni itse tehtyjä hampurilaisia ja bisseä odottamassa ja muuta mukavaa yhdessäoloa eikä minun edes tarvinnut kantaa kortta kekoon. Olipa mukava ilta.

Pitää pyytää resepti hampparipihveihin kun oli niin pirun hyviä!

 

[Midnight Rambler]

Päätin lopullisesti tänään, ettei ikinä enää naista. Akat olkoon nyt nähty, ainakin mitä seurusteluun tulee. Seksikin on toisaalta pelkkä yksi turha suorite lisää elämässä, eli samalla pääsee siitäkin kätevästi eroon. Parasta on kuitenkin se, ettei ole enää edes teoreettisesti mahdollista joutua isäksi kärvistelemään. Hallelujah.

Ihana päätös muuten tavallisen paskaan päivään. Yhdellä päätöksellä monta ongelmaa kerralla pois elämästä. Toivottavasti rohkeus riittää joskus samaan viinan kanssa..

 

[pettter]

Seksikin on toisaalta pelkkä yksi turha suorite lisää elämässä...

Joo tuollaiseksi seksi saattaa mennä jos sitä toista koittaa kovastikin tyydytellä. Maksullisessa seksissä on sekin hyvä puoli, että ei tarvitse miettiä mitähän se toinen ajattelee musta.

Mutta asiasta toiseen. Tänään mulla on treffit, tärskyt. Ei mikään maksullinen nainen vaan ihan siviilipillu. Tralla-lalla-laa.

 

[Midnight Rambler]

Joo tuollaiseksi seksi saattaa mennä jos sitä toista koittaa kovastikin tyydytellä. Maksullisessa seksissä on sekin hyvä puoli, että ei tarvitse miettiä mitähän se toinen ajattelee musta.

Maksullinen kuulostaa muuten kokeilemisen arvoiselle, mutta siinä on se, että en ikinä alentuisi naisesta mitään maksamaan. Jos joku biffaa vaikka kolmekymppisten kunniaksi aikanaan, niin sitten.

Vielä pahempaa, kuin ameebamainen parisuhdeseksi on kuitenkin yökerhoista tms hommatut säädöt. Siinä sitä vasta saakin tehdä itsestään pellen pelimiehen, että joku kirppuinen siiderivittu kostuu.

Summa summarum, paree olla ilman.

 

[Andi]

Vielä pahempaa, kuin ameebamainen parisuhdeseksi on kuitenkin yökerhoista tms hommatut säädöt. Siinä sitä vasta saakin tehdä itsestään pellen pelimiehen, että joku kirppuinen siiderivittu kostuu..

Heh.. Siihen kostumiseen ei tarvita kuin hipaisu korvan takaa.

 

[pettter]

Maksullinen kuulostaa muuten kokeilemisen arvoiselle, mutta siinä on se, että en ikinä alentuisi naisesta mitään maksamaan.

Mitä alentumista siinä muka on? Miehelle siis.

Kyllä mä ainakin ylpeänä kannan sihteeriopiston t-paitaa kun tuolla kaduilla talsin. Tietääpähän muut heti että tässä kulkee astetta kovempi jätkä eikä mikään peräkammarin poika.

 

[Midnight Rambler]

Mitä alentumista siinä muka on? Miehelle siis.

No, itse pidän rahaa tussua/orkkua arvokkaampana asiana. Mieluummin vaikka dokaa samalla rahalla, kuin mitä laittaisi johonkin tippurin runtelemaan tatjanaan. Mitään moraalista dilemmaa en asiassa näe, bisnestähän se vain on.

 

[msg]

Olisi tämäkin Mersu-kuski lukenut jatkista, niin olisi laittanut rahaa kuoreen eikä ajanut rapun ovesta sisään:

Mersu-kuski rys - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat

 

[Koikkaaja]

Voin sanoa suoraan, että tällä pojalla ei mene hyvin naisten kanssa. Ikää meikältä löytyy kohta 18 vuotta ja en ole ikinä seurustellu tai muutenkaan ollut kaveri naispuoliselle henkilölle ja haluaisin näihin muutoksen.

Ongelma on vaan siinä, että mä "pelkään" naisia. En osaa tehdä aloitetta, enkä herättää heidän kiinnostusta. Olen koulussa luokan jääkiekkohulluin ja yleisin puheenaiheeni on jääkiekko ja se ei taida kiinnostaa naisia. Suurin osa luokan naisista on Tappara kannattajia ja olen itse Ilveksen miehiä.

Olen tälläkin hetkellä kiinnostunut yhdestä meidän luokan tytöstä, mutta en tiedä mitä pitäisi tehdä. Hän on erittäin sosiaalinen, todella kaunis ja mahtava persoona. Itse en puhu tunneilla paljon ja muutenkin vähän ujo, ulkonäköni on ihan tavallinen (siis ei pizzanaama tai mikään todella komea) ja hieman hullu. Nauran usein väärissä tilanteissa, heitän kaksimielistä ja sarkastista läppää ja yritän esittää välillä jotain muuta kuin omaa itseäni.

Loppujen lopuksi en tunne koko naista melkein yhtään. Huonoja puolia on tällä naisella on tupakan poltto. Itse en polta enkä käytä nuuskaa, mutta kyllä alkoholi maistuu ihan normaalisti.

Onko kellään antaa mitään vinkkejä?

 

[Midnight Rambler]

...

Onko kellään antaa mitään vinkkejä?

Kokeile ennemmin lottoa, todennäköisyydet voittaa ovat yhtä suuret ja pettymys pienempi.

Tai no, turha olla kyyninen. Jokaisen pitää oppirahat maksaa jossain vaiheessa ikää..

 

[ms.qvist]

Voin sanoa suoraan, että tällä pojalla ei mene hyvin naisten kanssa. Ikää meikältä löytyy kohta 18 vuotta ja en ole ikinä seurustellu tai muutenkaan ollut kaveri naispuoliselle henkilölle ja haluaisin näihin muutoksen.

...

Onko kellään antaa mitään vinkkejä?

Ensinnä tulee mieleen, että anna aikaa itsellesi. Loppujen lopuksi olet vasta 18-vuotias ja sanoisinpa että melkoinen osa ikäryhmäsi pojista ei ole koskaan seurustellut vakavasti yhdenkään naispuolisen henkilön kanssa. Tarkoitan todellakin vakavasti enkä mitään hengailua likan kanssa.

Älä ota seurustelusta mitään painetta vaan anna asian rullata omalla painollaan, koska jos otat asiasta painetta ja koetat väkisin ryhtyä seurustelemaan jonkun kanssa niin tulos on vääjäämättä heikko ja pahimmassa tapauksessa särjet oman sydämesi ja samalla jonkun toisen sydämen, tätä tuskin haluat tapahtuvan.

Olen mahdollisimman huono esimerkki mutta seurustelin ensimmäisen kerran vasta kolmikymmenvuotiaana ja tuolloinkin oikeastaan "pakosta", koska koin menettäneeni jotain kun en ollut seurustellut kenenkään kanssa. Huomasin kyllä virheeni ja otin opikseni siitä ja niinpä opin antamaan aikaa itselleni ja elämään ilman painetta ja kiirettä seuraavien vuosien ajan. Ja nyt minulle on sama seurustelenko vai en mutta tärkeintä minulle on se, että olen sisäisesti balanssissa itseni kanssa.

Siis kaikessa yksinkertaisuudessaan anna aikaa itsellesi runsaasti ja muista, että olet vasta 18-vuotias ja maailma sekä elämä on edessäsi. Sinulla on aikaa kerätä kokemuksia seurustelun ihmeellisestä maailmasta vuosikymmeniä joten miksi kantaa huolta ja murhetta siitä, että et ole vielä ehtinyt tehdä tuttavuutta naisten kanssa.

vlad.

 

[sampio]

Onneksi kaikista ketjuun kirjoittaneista juuri M. Rambler ehti vastaamaan ensimmäisenä, niin ei kukaan synkistelijä päässyt lakaisemaan toivoa maton alle.

 

[Hemingway]

Ikää meikältä löytyy kohta 18 vuotta ja en ole ikinä seurustellu tai muutenkaan ollut kaveri naispuoliselle henkilölle ja haluaisin näihin muutoksen.

Tiedän, että et voi tätä 18-vuotiaana kokea. Sen sijaan voit yrittää sisäistää tämän faktana. Siis: Seurustelematon 18-vuotias ei ole mikään kummajainen! Seurustelematon 25-vuotias ei ole mikään kummajainen! Edes 30-vuotias neitsyt ei ole mikään kummajainen, korkeintaan lievä normipoikkeama.

Ongelma on vaan siinä, että mä "pelkään" naisia.

Et sinä naisia pelkää vaan itseäsi, sitä, miten reagoit naisiin. Sekin on tuossa iässä täysin tavallista.

En osaa tehdä aloitetta, enkä herättää heidän kiinnostusta.

Ei naisten lähestyminen ole mikään suoritus. Jos näet kiinnostavan ihmisen, lähesty kiinnostavaa ihmistä, älä naista.

Olen koulussa luokan jääkiekkohulluin ja yleisin puheenaiheeni on jääkiekko ja se ei taida kiinnostaa naisia. Suurin osa luokan naisista on Tappara kannattajia ja olen itse Ilveksen miehiä.

No joo, Tapparasta tai Ilveksestä ei kannata puhua. Puhu yleisluontoisemmasta ja ole ennen kaikkea kiinnostunut. Ihmiset ja myös naiset pitävät siitä, että heidät huomioidaan. Kysele ja KUUNTELE. Esitä tarkentavia kysymyksiä. Tutki ihmistä.

Onko kellään antaa mitään vinkkejä?

Tuossahan nuo tulivat.

 

[Kirjoittelija]

No joo, Tapparasta tai Ilveksestä ei kannata puhua. Puhu yleisluontoisemmasta ja ole ennen kaikkea kiinnostunut.

Jos puheenaiheita luokkakaverien kanssa halutaan kartoittaa, niin eiköhän siihen vaikuta aika paljon se, että millainen luokka on kyseessä. TYK:n 18-vuotiaita tyttöjä kiinnostavat ehkä hieman eri jutut kuin samanikäisiä parturi-kampaajaopiskelijoita. Jälkimmäisten keskuudessa kovia nimia lienevät ainakin Big Brother ja Cheek.

 

[Lampinen]

Koko teksti...

Suurin ongelma lienee tuo, että olet ujo ja todennäköisesti myös sellainen joka ei puhu tunnilla käytännössä ollenkaa, joten sinä et pysty keräämään huomiota tytöiltä. Yleensä myös ryhmän/luokan hiljaisimmat saavat ns. raasumerkin otsaansa, eli naiset ei edes tuossa vaiheessa suhtaudu tietyllä vakavuudella sinuun. Lisäksi tämä kertoo siitä, että olet todennäköisesti koko luokassa hyvin yksinäinen? Jos olet omassa kaveriporukassa esiintyvä kaveri, niin tytöt varmasti huomaavat sen. Jos haluat olla keskipisteessä, niin sinun pitää yksinkertaisesti mennä sinne. Tällä en tarkoita sitä, että pitää kärrynpyöriä alkaa heittämään keskellä luokkaa, mutta tuomaan itseään enemmän esille. Jos luokastasi vielä suurin osa seuraa jääkiekkoa, niin siinä on aina hyvä paikka mistä lähteä liikkeelle. Itsevarmuus on se mikä pistää jokaisessa ihmisessä silmään, jos se on kondiksessa niin pääsee aika pitkälle asiassa kuin asiassa.

Vaikea mitään lopullista neuvoa tuohon on antaa, mutta aina pitää peräänkuuluttaa kärsivällisyyttä. Tiedän monta poikaa/miestä jotka ovat olleet kauan ilman tyttöystävää ja tällä hetkellä elävät todella pitkässä parisuhteessa.

 

[kake619]

Itse en lähtisi varsinaisesti muuttamaan itseäni, jos et ole luokan pelle, niin ei sinusta luentavasti saa luokan pelleä vaikka kuinka yrittäisit. Olet oma itsesi ja jatkossa vaan lähdet rohkeasti puhumaan naisille, ei ne sua syö (ellei hyvä tuuri käy) ja jos ei nappaa, niin sitten ei nappaa, kyllä niitä kaloja meressä riittää.

Olet vielä todella nuori, eikä sinulla pitäisi olla vielä mikään kiire hakea sitä vakavaa parisuhdetta. Se osuu kyllä sitten kohdalle kun sen aika on. Väkipakolla jos parisuhdetta haet niin huomaat vain muutaman vuoden päästä olevasi jumissa parisuhteessa missä kummallakaan ei ole enää mitään annettavaa toiselle, mutta et kuitenkaan haluaisi päästää irti siitä tutusta ja turvallisesta muijasta vaikka kuinka järki ja tunteet näin sanoisivatkin.

Paras vinkki mitä täältä suunnasta osataan antaa on, että keskityt enemmän itseesi, omaan hyvinvointiisi, etkä suotta ota sressiä asioista mihin et kuitenkaan pysty loppupeleissä vaikuttamaan. Asennoidu niin että pidät hauskaa ja kaikki mitä tuon päälle saat on bonusta. Naiset osaavat jollakin tavalla vaistota sen jos joku ottaa liikaa stressiä tai esittää jotain muuta kuin mitä on ja hyvin useasti sivuuttavat nämä tapauset hyvinkin pikaisesti tutustumisen jälkeen. Ps naisten kanssa ei kannata avata peliä puhumalla jääkiekosta ellet satu kyseistä lajia ammattinasi harjoittamaa ja tästä elantoasi tienaamaan.

 

[Lampinen]

mihin et kuitenkaan pysty loppupeleissä vaikuttamaan.

Tää on paskapuhetta. Kukaan ei ole saanut pillua olemalla hiljaa.

 

[Colin Hunt]

14-vuotta saman naisen kanssa, joista 8-vuotta avioliitossa. Nyt tämä sitten hyvinkin varmasti oli siinä ja eropaperit lähtee menemään eteenpäin. Eipä nuo pari viimeistä vuotta ole ollut kovinkaan ihmeellistä aikaa. Kumpikaan ei ole oikein tehnyt suhteen eteen juuri mitään ja tässä se tulos on. Enemmän se aloite tuli rouvan puolelta kuin minulta ja tuntuu, että hän on siihen kypsytellyt itseään jo kauemmin, kun jotenkin niin "helpolta" tämä ero tuntuu hänelle.

Pari kuukautta olemme asuneet erillään ja tuossa olen huomannut sen, että ei minulla ole kiinnostusta ketään muuta naista kohtaan. Muutaman kerran ravintolassa on joku nainen tullut juttelemaan ja jotenkin on tullut sellainen kiusaantunut olo, etten minä halua tässä lätistä mitään turhaa, kun minulla on vaimo. Vaikka jo tuossa vaiheessa olen jollakin tavalla tiennyt sen, että meidän suhde on jo aika karilla.
Tässä olenkin sen tajunnut viime viikkoina, että minähän oikeasti rakastan vielä vaimoani, ex-vaimoa, mikä nyt oikea titteli onkaan. Vaikka miten olen yrittänyt asioita pyöritellä päässäni ja ajatella niitä huonoja aikoja, älyttömiä riitoja yms. niin siltikin vain en saa tuota tunnetta mihinkään. Sehän se tuntuu ihan hemmetin raastavalta. En minä halua tässä roikkua ja elätellä toiveita, että jospa se sitten joskus vielä minut haluaa. Mutta ei tuo sydän oikein usko järjen ääntä.

 

[PataJaska]

14-vuotta saman naisen kanssa, joista 8-vuotta avioliitossa. Nyt tämä sitten hyvinkin varmasti oli siinä ja eropaperit lähtee menemään eteenpäin.

Pari kuukautta olemme asuneet erillään ja tuossa olen huomannut sen, että ei minulla ole kiinnostusta ketään muuta naista kohtaan. Muutaman kerran ravintolassa on joku nainen tullut juttelemaan ja jotenkin on tullut sellainen kiusaantunut olo, etten minä halua tässä lätistä mitään turhaa, kun minulla on vaimo. Vaikka jo tuossa vaiheessa olen jollakin tavalla tiennyt sen, että meidän suhde on jo aika karilla.

Tässä olenkin sen tajunnut viime viikkoina, että minähän oikeasti rakastan vielä vaimoani, ex-vaimoa, mikä nyt oikea titteli onkaan.

14 vuotta on pitkä aika. Ja nyt kun olette asuneet siis erillään vasta mitättömät pari kuukautta, niin ei mikään ihme että ne jonnekin hautautuneet mutta kuitenkin olemassa olevat rakkauden tunteet puskevat pintaan kovaa. Joidenkin tilastojen perusteella sinulla olisi edessäsi useamman vuoden rupeama jotta pääset erosta yli noin pitkän liiton jälkeen, joten ole ihmeessä itsellesi armollinen parin kuukauden jälkeen.. annat vain tunteiden tulla. Rakkaus on sellainen pirulainen että sen alkaminen turruttaa ihmisen, ja sen loppuminen vasta turruttaakin. Sinunkin puoleltasi sitä kuitenkin on selvästi riittänyt, joten älä nyt tässä vaiheessa hautaa sitä pahaaoloa sisällesi. Tuntuu täysin idioottimaiselta ja suorastaan hurskastelulta sanoa että aika on ainoa lääke, mutta kun käytännössä se niin vain taitaa olla..

Olen huomannut että se ero onkin "yllättäen" naisille menosti helpompi kuin miehille. Tämä tosiaan johtunee siitä että näkemykseni (ja myös oman kokemukseni) mukaan naiset monesti työstävät eroasiaa päässään jo pitkään, pitkien liittojen tapauksessa jopa vuosien ajan, ennen kuin ero sitten lopulta vasta toteutuu. Miehethän eivät monestikaan toimi näin

 

[rasmus]

Colin, ettet vain kärsisi ns. läheisriippuvuudesta? Itselläni avioliitto kesti yli 15-vuotta ja loppui samalla tavalla kuin sinullakin on nyt tapahtumassa. Silti haikailin takaisin exän luo vielä kuukausia eron jälkeenkin, vaikka viimeiset vuodet oli olleet kaikkea muuta kuin hyvää. Itselläni oli ainakin kyse läheisrippuvuudesta, mutta nyt kun aikaa on vierinyt olen päässyt exästä täysin eroon ja muut naiset kiinnostaa jo kummasti.
Ei muuta kuin tsemppiä, huomaat kyllä kun aikaa kuluu niin muutkin naiset alkaa kiinnostaa taas :)

 

[Jeffrey]

Eipä sitä täältä osata juuri muuta Colinille kirjoittaa kuin, että voimia! Ja pidä nyt ihmeessä huolta itsestäsi, kuitenkin siitä tärkeimmästä.

Olen huomannut että se ero onkin "yllättäen" naisille menosti helpompi kuin miehille. Tämä tosiaan johtunee siitä että näkemykseni (ja myös oman kokemukseni) mukaan naiset monesti työstävät eroasiaa päässään jo pitkään, pitkien liittojen tapauksessa jopa vuosien ajan, ennen kuin ero sitten lopulta vasta toteutuu. Miehethän eivät monestikaan toimi näin

Sama huomio täältä. Itse esitän hypoteesin koskien tätä aihetta. Vaikka ainakin lehdistössä tunnutaan toisella tapaa ajattelemaan koen, että nainen pitää optionsa paremmin auki parisuhteessa. Tarkoitan tällä sitä, että mies enemmän lukkiutuu suhteeseen, baarissa ollessa tyytyy kavereihinsa ja viinaan, eikä työpaikallakaan juuri flirttaile vastapuolen kanssa.

Itse olen huomannut ainakin omassa käytöksessäni sen, että en välitä naisista baarissa juurikaan ollessani parisuhteessa. Okei, onhan sitä tullut itsekin joskus toimittua tavoilla, jotka joku herkempi mieltäisi jopa pettämiseksi. Näissä tapauksissa ei ole ollut kuitenkaan minkäänlainen sosiaalinen tarve mukana, vaan tarve on ollut minulle täysin fyysinen tai sitten on vain poikamaisesti "vähän kokeiltu".

Luulen naisia helpottavan erossa sen, että he pitävät sosiaalisenkenttänsä avoimempana ja suurempana kuin mies. Nyt kun ero tulee, niin hänen on helpompi soittaa jollekin, nähdä joku tai halata jotain. Eron tullessa mies on karistanut sosiaalisestapiiristään ne vähemmän tutut kaverit ja naispuoliset kaverit lähes kokonaan, ettei vain nyt kukaan mitään luulisi. Miehellä myös kynnys mennä itkemään omalle läheiselle ystävälle on huomattavasti korkeampi. Fakta kuitenkin on se, että itkeminen auttaa, valitettavasti.

Sosiaalisen verkoston ylläpito antaa naiselle myös sen psykologisen ärsykkeen, että hän on haluttava ja mies seuraa kyllä löytyy. Miehellä on paljon suurempi kynnys lähteä uudelleen kehittämään verkostoaan, kun sitä on monta vuotta vain istuttu baaritiskillä, ja torjuttu kaikki mahdolliset lähestymisyritykset.

Lisäksi vielä erotilanteissa miehen kaverit ovat rationaalisempia, joka haittaa eroprosessia. Naisen kaverit tukevat ja jopa kannustavat häntä erossa "eihän se mammanpoika ole ostanut sulle vuosiin edes kukkia, nyt lähetään ettimään sulle kunnon mies!". Samaan aikaan miehen kaverit tyytyy olemaan kaljaseurana ja vain kuuntelemaan mitä toinen sanoo. Mies kavereilta voit saada jopa kritiikkiä siitä miten olet suhdetta hoitanut, eikä tämä ainakaan helpota tilannetta.

 

[Magenta]

Tekstiä

Onko kellään antaa mitään vinkkejä?

Kirjoituksestasi tuli hyvin pitkälti itseni mieleen 18-vuotiaana. Yhtään seurustelusuhdetta ei ollut eikä naisten lähestyminen todellakaan ollut mikään helppo asia. Nyt 27-vuotiaana koen olevani keskimääräistä kokeneempi naisten kanssa ja takana on (valitettavasti) useampi vuosien mittainen seurustelusuhde. Kuten ylläolevat kirjoittajat sanoivatkin niin anna itsellesi aikaa äläkä missään nimessä ota stressiä asiasta. Itse stressasin hyvinkin paljon aikoinaan ja sanotaanko näin, että tämän takia jouduinkin hieman ongelmiin.

Olen hyvinkin itseanalyyttinen ja olen tullut siihen tulokseen, että jos olisin itse ottanut rennosti naisasioiden kanssa ikäisenäsi, niin olisin välttynyt hyvinkin monilta ongelmilta. Äläkä missään nimessä lähde mihinkään juttuun mukaan vain sen takia, että edes joku ihastuu. Ensimmäiset jutut tuntee pääkopassa hyvinkin vahvasti ja jos joku osoittaa kiinnostusta niin sitä helposti ihastuu itsekin, ei välttämättä ihmiseen vaan siihen tunteeseen.

Omien kokemusten takia minusta on tullutkin ehkä hieman liiankin innokas naisten kanssa ja viimeisen parin vuoden sinkkuajan aikana seurustelusuhteista ei ole ollut tietoakaan, mutta yhden illan juttuihin ei kahden käden sormet riitä pariinkaan kertaan. Tässä vieläkin odotellaan sitä naista, joka oikeasti osoittaa potentiaalia pidempiaikaiseen seurusteluun. Enää en tyydy ensimmäiseen vastaantulijaan.