Tämä on ehkä hauskinta, mitä olen JA:ssa lukenut pitkään aikaan, oikea klassikko. Luulen, että tämä on trollaus, pakko olla. Sitäkin suurkuhupaisampaa, jos Jeffrey 25-vee onkin tosissaan.
Jos nyt puhutaan tästä ikäero-asiasta, niin kyseessähän on tosiasia. Puhutaan siis stereotypioin, pointin esiintuomiseksi.
Jeffrey jo avasikin, miksi sterotypiat on hyviä pointteja vaikkapa keskustelussa.
Jokaiselle pari-kolmekymppiselle tekisi todella hyvää sen itsensä ikäisten kanssa peuhailujen jälkeen olla jonkin aikaa itseään reilusti (yli 5 v.) naisen kyydissä, mahdollisesti jonkun yh:n. Siinä yhdistyy kahden ihmisen tarpeet mainiosti. Parikymppisellä kaverilla on yleensä aika kova näyttämisen halu, melko vähän kokemusta ja jossain määrin kaikilla on vääristynyt käsitys itsestään kovana panomiehenä, koska jaksaa nuoruuden innolla jyystää 3 kertaa vuorokaudessa ja on päässyt kestävyys-asioissa siitä teinivuosien ongelmasta, että pitää oikeasti kelata jotain rahahuolia, omaa mutsia tai miettiä sukupuolitaudin saamista että kestää sen tarvittavan vartin jonka jälkeen oman (väärän) käsityksen mukaan naisen olisi jo tarkoitus saada, koska itse on käynyt omia tulvaportteja kutittelemassa jo pari kertaa. Jälkikäteen sitten tietysti kysytään "tulitsä?" ja vastaukseksi tulee sellanen "njoo...melkein" ja käsi lasketaan hellästi käsivaren päälle ja joskus vielä nöyryytetään sanoilla "ei se mitään". Vähän sama mikä miehillä on edessä joskus viisikymppisenä kun stressi, viina ja rööki on vienyt pintaverenkierron siihen pisteeseen että sitä munaa pitää oikeasti herätellä hakkaamalla sitä nyrkillä.
No jokatapauksessa sellainen kolmikymppinen tai joka tapauksessa itseään kokeneempi nainen voi opettaa nuorelle miehelle paljonkin, esimerkiksi "the art of muff divingin" ja sen tärkeimmän läksyn, että jokainen mimmi ei lämpene samoista asioista kuin toinen mimmi, hyvin harvoin siitä mikä itsensä mielestä lämmittää ja oikeasti naisen kuunteleminen ja "kuunteleminen" on avain isoon onneen eli "isoon onneen". Jos et tiedä miksi käytin edellisessä lauseessa lainausmerkkejä olet ihan oikeassa ketjussa. Jokatapauksessa tarjolla on siis kokemus siitä että on kovakin kolli ja hyvällä pelisilmällä varustettu nainen kasvattaakin tuon kollin itsetuntoa aika pitkälle.
Nainen taas saa samalla tapaa hyvää näissä nuorempi mies-vanhempi nainen suhteissa. Takana on yleensä jonkinlaisia pettymyksiä parisuhteissa, ehkä joku hylkääminen, "me kasvettiin eroon"-suhde ja helvetin usein joku vitun pelle on niitä kyykyttänyt pitemmän aikaa suhteessa. Sitten siinä saa samalla korjaavan kokemuksen parisuhteesta, että hommat voi vielä onnistuakin. Saa sitä fiilistä että ei pelkästään kelpaa jollekin nuorelle dexterille panonukeksi, vaan otetaan jopa mieluusti vastaan ja saa vielä olla se vievä osapuoli tuossa tangossa.
No toisille tangot tulee sitten tankotanssikurssilla vastaan, kun nuo suhteet päättyvät. Nainen sitten tekee johtopäätöksen jaksaako olla elinikäisessä koulutussuhteessa, eli myös miehensä äiti ja mies rupeaa miettimään, että josko sittenkin kuitenkin olisi kiva olla mies ja tietää enemmän kuin nainen.
Lue viimeinen rivi uudestaan.
Kyseessä on nimittäin todella olennainen asia mieheydessä ja naiseudessa. Fakta: Jokainen nainen haluaa mieheltä turvallisuutta ja jokainen mies haluaa olla alfauros. Siis kärjistettynä tietysti.
No helpoiten asia hoituu kalenteri-iän tiimoilta. Jos nyt otetaan miehet ja naiset vertailuun ikäryhmän perusteella:
18-20 v. Naiset ja miehet ulkoisesti huipputikissä, miehet ei tiedä mistään mitään, ihan kakaroita itsekin, miehillä sukupuolivietti huipussaan muttei taitoa ja tietoa yhtään, naiset alkavat tietää mistä itse tykkäävät, molemmilla koulut kesken ja elämäntavoitteet on "tässä ja nyt"
20-25 v. Molemmat sukupuolet ulkoisesti edelleen huipputikissä, naiset ovat itsevarmoja ja itsetietoisia, molemmat usein työelämässä ja työurat aluillaan, monia naisia kiinnostaa jo perhe, suurinta osaa miehistä perse
25-30 v. Naiset alkavat jo lähempänä kolmea kymppiä kriisiytyä ja omasta mielestään rupsahtaa ja kaksikymppiseen verrattuna niin tietysti onkin, tässä miehet polkee paikallaan, suurta osaa naisia kiinnostaa perhe, niin kiinnostaa montaa miestäkin, työelämät jo vauhdissa, osa aloittaa parisuhteissa jo sitä toista kierrosta
30-35 v. Naiset ovat stabiileja, itsetietoisia ja tavoitteet hanskassa, kroppa ei missään nimessä vielä vainaa ja seksuaalinen huippu lähestymässä, miehet karismatisoituu, rauhoittuu lopullisesti ja alkavat olla ns. vakavasti otettavaa seuraa.
35-50 Ei niin suuria eroja, etteikö reilutkin ikäerot toimisi
50-65 Jos tässä vaiheessa ei parisuhteet ole onnistunut, niin tuskin kyse on ikäeroista
Eli tuossa referenssiä siihen miksi kuitenkin loppujen lopuksi siinä vaiheessa kun pesänrakennushommia oikeasti mietitään olisi se paras yhdistelmä nuorempi nainen-vanhempi mies. Jonkinlaisena faktana voi sanoa, että naiset ovat aina miestä jonkin verran kypsempiä.
Eli jos nyt miettii sitä, mitä nainen haluaa mieheltä ja mitä mies haluaa naiselta, niin se toivomuslista on tietysti loputon, mutta sieltä löytyy näiden ulkonäkökriteerien ja luonteenpiirteiden lisäksi tiettyjä juttuja. Ja muistutan, että kyseessä on sterotypiaa, kärjistelyä ja yleistystä.
Eli nainen haluaa mieheltä turvallisuutta ja vakautta eli luotettavan miehen, joka ei petä, joka ei dokaa liikaa, jolla on työ ja oma elämä hanskassa. Mys ulkonäköjutuissa näillä asioilla on väliä, vaikka nainen rakastuukin renttuihin sen jonkin vaaran tuoksun takia, niin silti paskalle ei saa haista, hiusten, ihon ja kledjujen pitää olla puhtaita. Joskus jossain komediasarjassa oli jokseenkin toteen perustuva juttu siitä, miten joku mimmi hääti baarissa epätoivotut äijät luotaan. Mimmi alkoi raapimaan itseään ja äijät kaikkosivat melko nopeasti, luullen että mimmillä on kirppuja tms.
Meitä ohjaa loppujen lopuksi aikalailla samat asiat parinvalinnassa kuin kaikkialla muuallakin: Geneettinen perimä, ympäristötekijät ja niiden periytyvä vaikutus, sekä se kulttuuri missä eletään.
Nainen siis haluaa lopulta miehen, johon voi luottaa että jos kaikki menee päin helvettiä, mies ei horju vaan pitää huolta. Tarkkailkaapas parisuhteessa olevat, miten te nukutte makuuhuoneessa, kumpi on lähempänä ovea? Kumpi on se, joka siinä minimalistisen pienessä mahdollisuudessa, että petoeläin syöksyy lemmenluolaanne raatelemaan pariutunutta urosta ja naarasta on ensimmäisenä puolustamassa? Nykypäivänä miehen taas pitää osata kaiken muun lisäksi osata puhua tunteistaan, hoitaa lapsia ja tehdä safkaa, mutta se nyt on aika pientä siihen verrattuna, että pitää oikeasti näyttää ennen sitä siltä että voi tarvittaessa tapella sapelihammastiikeriä vastaan.
Mies taas hakee naisesta varmaan melko puhtaasti aluksi silmillään sitä mikä itseään mielyttää seksuaalisesti, eli sen mukaan mihin haluaisi siirtää hepistään dna:ta. Eli periaatteessa kai ihan aluksi ihan kuka vain kenellä on pillu kelpaa, tosin onneksi tässä ei olla ihan eläimiä. Jossain oli muuten juttua siitä, että keskimäärin voi jakaa naiset kahteen ryhmään niin että elinolojen mukaan genetiikassa on niin, että pohjoisen pallonpuoliskon naisilla on keskimäärin isot rinnat sen vuoksi, että maidontuotanto olisi kylmissä oloissa turvatumpaa ja jälkeläiset selviää paremmin ja eteläisellä pallonpuoliskolla taas lantiot ja perse isoja, jotta lapset syntyy nopeammin ja infektioriskit vittumaisissa olosuhteissa (heh) on paljon pienemmät. No en tiedä kuinka paljon se ohjaa parin valintaa nyt kun geenit on vaihtunut useaan kertaan ja jos jokaiselta suomalaiselta juntilta kysyy, niin niiden akalla on liian iso perse ja liian pienet tissit. Jokatapauksessa jokainen varmasti hakee sitä parhaimman näköistä mihin omalla karismallaan pääsee, eikä ole mikään idiootti, siis että osaa tyyliin tsempata sinne sänkyyn asti että olisi ihan asiallinen tyyppi, lopultahan se selviää sitten myöhemmin, joskus jopa vuosien päästä että millainen tyyppi oikeasti on.
No sitten mitä siihen kulttuuriin tulee niin aiemmin joku totesikin, että me olemme äitien kasvattamia miehiä ainakin täällä suomessa, joten aika samoja ominaisuuksia sitä jostain syystä joko hakee tai sitten välttelee, vähän riippuen siitä minkälainen se oma äitikokemus on. Ja tätä nyt ei tarvitse freudilaisittain ajatella mitenkään insestin näkökulmasta, vaan parin valinnasta niiden naiseuden mallien mukaan, että oikeasti varmaan valtaosa miehistä hakee kuitenkin sellaista mimmiä, joka osaa tehdä ruokaa, pestä pyykkiä, hoitaa kotia, hoitaa muksuja jne. Tai jos ei valitse, niin on aika ihme koska käsittääkseni kaikki kotityöt pitää kuitenkin tehdä ja jos ei ole varaa palkata henkilökuntaa, niin ne on helpompi jakaa sellaisen kanssa joka niitä osaa ja jopa haluaa tehdä.
Eli lopulta nyt sitten siihen, mikä se toimiva yhdistelmä on. Niin sanotaanko, että 25-30v. nainen ja 30-35 mies on otollisin aika muodostaa toimiva parisuhde ja tehdä perhe. Siitä eteenpäinkin toimii, aikaisemmin ei välttämättä edes kiinnosta, mutta se henkinen kuilu ei oikein tuota isompi voi olla.
Ja minähän sen tiedän, en pelkästään hyvässä parisuhteessa olevana, vaan aika monta parisuhdetta tyrineenä.