Mainos

Naisasiat

  • 7 612 736
  • 26 643

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Silti se on vaan niin kipeä asia, että kerta toisensa jälkeen sattuu, kun ex-tyttöni näen.
Jep, kipeää se tekee ainakin minun kohdallani edelleen, vaikka uuden elämän syrjään olen jotenkin kiinni päässytkin. Totta kai toivon, että exäni elämä on täynnä onnea, en vain vieläkään pysty hyväksymään sitä, että joku toinen ottaa palan siitä onnesta ja jopa aiheuttaa sitä. Ei kai se uusi jannu naista minulta vienyt, tai vaikka olisikin vienyt, niin elämä jatkuu. Kuitenkin tiedän, että tuo heidän juttunsa on ainakin jollakin tasolla alkanut minun ollessani vielä kuvioissa. Luultavasti siten, että tuo jätkä on "pelkkänä kaverina" kuunnellut ämmän valitusta siitä, miten paska mun kanssa on elää. Antanut siihen sitten tietenkin "vaan kaverina" neuvoja, jotka eivät tietenkään mitenkään ole rohkaisseet exääni eroamaan minusta.

Nyt se vitun kusipää "pelkkä kaveri" herää yhteisestä kodista minun entisen tyttöni vierestä joka helvetin aamu. Kyllä mä tiedän, miten sitä peliä pelataan ja niin on varmasti tiennyt tuo jannukin. Jälkeenpäin olen asioista kysellyt selvitääkseni omaa päätäni, että mitä oikein tapahtui ja miksi ja joka kerta olen kuullut saman "siinä vain kävi näin"- vastauksen. Ja vitut se mitään "vaan käynyt", kyllä se jannu pelasi alusta asti omaan pussiinsa. Ja mikäs siinä, kunhan exäni on onnellinen. Olen hänelle sen sanonutkin, että toivon hänelle vilpittömästi pelkkä hyvää. Olen myös sanonut, että uudelle miehelleen en voi toivoa mitään muuta, kuin että ajaa sen vitun antiikkibemarinsa junan alle.
 

Fordél

Jäsen
Kyllä tuossa tapauksessa on menetettävää. Pahimmassa tapauksessahan nimittäin työilmapiiristä tulee vaivautunut ja kiusallinen.

No eipä tuo nyt ole kovinkaan kova menetys kun vertaa siihen mitä on mahdollisuus saada. Ja homman voi hoitaa myös niin, että työilmapiiri ei mene. Tärkeintä on se miten itse suhtaudut asiaan. Jos sieltä tulee vastaukseksi, että ei niin älä ota nokkiisi vaan koita jotenkin jatkaa normaalilla linjalla ja ota asia huumorilla. Jos asioista puhuu suoraan ja vastapuoli myös niin tuskin siinä mitään mökää saadaan aikaan.

Itsekin kyllä suosittelen toimimaan jo ihan pelkästään siitä syystä, että kuinka monta kertaa tollanen nainen oikeesti tulee kohdalla? Sellanen, jonka kanssa pystyy asioista puhumaan, huumorintaju menee yksiin ja ilmeisesti ulkonäkökin viehättää. Aika harvassahan tollaset on, joten suosittelen toimimista.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
On paskamaisempiakin tilanteita. Yksi sellainen on, kun on ollut ihastunut johonkin tytöntylleröiseen, mutta ei ole uskaltanut sitä sanoa. Sitten vuosien jälkeen näkee saman tytön uudestaan, juttelette mukavia ja tämä naikkonen paljastaa, kuinka ihastunut hän olikaan aikanaan minuun. Se on paskamaista.

Tietenkin olisi hyvä kysyä niin ei jää ainakaan vaivaamaan.


Välillä joku on ihan erilainen ja taas toinen liian samanlainen. Asioita voi väännellä ja käännellä, verrata ja puntaroida, mutta se ei muuta sitä miksikään että tykkää toisesta. Jos asialla olisi oikeasti jotain väliä et kirjoittaisi siitä tänne, ehkä hän ajattelee samalla lailla? "Ei tuollainen menevänpuoleinen kaveri tälläisestä kuntohirmu hiirulaisesta välitä..". Ei sitä koskaan tiedä.

Ihan järkeviä kirjoittelet(kuten muutkin kantaa ottaneet), kyllähän toi kysymättä jättäminen jäisi varmasti mieltä syömään. Tosin aikaisemmassa elämässä on niitäkin tapauksia, joissa aluksi jäi kysymättä jättäminen sieppaamaan, mutta pian saikin selville naisen eläneen koko ajan parisuhteessa. Vähän kaksiteräinen homma siis, pitäisi ehkä tutkia sherlockin malliin vähän taustoja ensin, en tiedä.

Heh, voi kun olisikin vielä vain "menevänpuoleinen", silloinhan asiat olisivat ihan ok. Homma nyt on vaan mennyt hiukan pidemmälle, ikävä kyllä. Mutta se lienee jonkin toisen ketjun juttuja se..
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
On paskamaisempiakin tilanteita. Yksi sellainen on, kun on ollut ihastunut johonkin tytöntylleröiseen, mutta ei ole uskaltanut sitä sanoa. Sitten vuosien jälkeen näkee saman tytön uudestaan, juttelette mukavia ja tämä naikkonen paljastaa, kuinka ihastunut hän olikaan aikanaan minuun. Se on paskamaista.

Tietenkin olisi hyvä kysyä niin ei jää ainakaan vaivaamaan.

Juuri tällaisten tilanteiden estämiseksi minä olen aina halunnut viestittää kaikille: kertokaa että välitätte! Kun olet itselle myöntänyt että tunnet jotakuta tyttöstä kohtaan jotain kaveruutta syvempää, niin kerro se hänelle mielellään heti ensimmäisen tilaisuuden tullen, sillä toista tilaisuutta ei välttämättä koskaan tule!! Tätä asiaa ei voi painottaa liikaa.. uskokaa minua, tiedän jumankauta mistä puhun.

Harvassa ovat ne tilanteet, joissa asian rehellisessä ääneen sanomisessa olisi oikeasti jotain "hävittävää".. sen sijaan koskaan ei voi varma miten paljon sitä voitettavaa voikaan olla..
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Anna palaa vaan. Ei mitään menetettävää. Itselleni käynyt vähän samalla tavalla, tosin tiedän että naisella olisi kiinnostusta minua kohtaan (sanonut minulle henk.koht.), mutta ei vaan suostu millään muotoa seurustelemaan kanssani, koska minulla on juuri ero vireillä.
No, sitkeästi yritän joka kerta, kun nähdään. Sanoo suullansa, että ei, mutta silmät ja kehon kieli huutaa: kyllä kyllä ehdottomasti ja heti. Kyllä minä vielä hänet tässä joku päivä vielä selätän.

Näin juuri vähän aikaa sitten kirjoitin.

Vittu. Mä kyllä hyväksyn pakit, mutta juuri tulleen tiedon mukaan, jonka hän lähetti, että olen oikeassa hänen tunteistaan, mutta oli yksi pieni asia häneltä jäänyt mainitsematta. Hän elää parisuhteessa. Ei viittinyt silloin kertoa, kun oli mun vieressä yötä. Kiva kiva. Pari emäntää menee näemmä samalla oven avauksella.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Hän elää parisuhteessa. Ei viittinyt silloin kertoa, kun oli mun vieressä yötä.
Huoraa turpaan, olisi eräskin nimimerkki todennut aikoinaan. No juu, leikki leikkinä...

Paul Kemp kirjoitti:
Mutta, vaikka kuinka haluaisinkin pyytää ko. henkilöä esim. kaffelle tai jotain töiden jälkeen, niin terve järki käskee pitää pään kiinni ja jarrun pohjassa.
Jos kerran pystyt juttelemaan vapautuneesti kaikesta kyseisen neidon kanssa, voisit ehkä yrittää kysyä hänen mielipidettään sellaiseen tilanteeseen, että joku kaverisi arpoo, pyytääkö treffeille vai eikö työ-/opiskelukaveria, johon on ihastunut. Eli yrittäisit urkkia tämän neidon mielipidettä ko. tilanteeseen, jossa itse olet, mutta esität tarinan koskevan muita ihmisiä. Voi olla läpinäkyvää tai sitten ei, mutta lienee kokeilemisen arvoista.
 

Luu2

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Mitähän tässä oikein tekisi, pitäisiköhän heittää lanttia asian suhteen?
Go for it! Noita eroavaisuuksia voit mietiskellä sitten myöhemmin, kun vaan saat tehtyä ensin sen aloitteen. Elämä on oikeasti liian lyhyt jäädä miettimään, jos on joku josta on kiinnostunut.

Itse olen päätynyt työpaikkaromanssin kautta naimisiin samaisen naisen kanssa ja ollaan edelleenkin samalla työpaikalla. Nyt tosin on parempi puolisko lähdössä opiskelemaan ja vaihtaa samalla alaa. Mikä tekee kyllä suhteellemme vain hyvää, kun ei ihan 24h yhdessä olla.

Tässä tapauksessa tosin vaimoni oli se joka teki aloitteen ja vähän alkoholiakin siihen tarvittiin. Mutta eipä ole kaduttanut päivääkään, että samaan kelkkaan lähdettiin. Eli tosiaan anna palaa vaan ja sammuttele raunioita sitten joskus myöhemmin, jos ei kunnolla liekkeihin roihahda!
 

Kapo 00

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Vittu naiset eivät ole mitään ihmisiä. Eikä niitä edes kannata sellaisina edes näköjään kohdella Vitun pillunkantotelineet!!! Niitä ei näköjään ei voi niin pahasti edes kohdella että eivät kerjäisi lisää. Muija ei ollut puoleen vuoteen edes kuullutkaan Ex:stään (Seurustelivat 2,5 vuotta) Sitten tämä hörhö soittaa sille muijalle. Ja mitä tapahtuu? Muija lähtee pillu märkänä täältä sen luokse.
 
Viimeksi muokattu:

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Jep, kipeää se tekee ainakin minun kohdallani edelleen, vaikka uuden elämän syrjään olen jotenkin kiinni päässytkin. Totta kai toivon, että exäni elämä on täynnä onnea, en vain vieläkään pysty hyväksymään sitä, että joku toinen ottaa palan siitä onnesta ja jopa aiheuttaa sitä.

Tämä koko kirjoituksesi, josta nyt lainasin vain pienen osan, on kyllä semmoista tekstiä, johon voin samaistua aivan täysin.

Vuosi mennyt erosta ja exää ajatellessa / hänestä kuullessa mieli menee edelleen varsin apeaksi. Kuulemma on nykyään rauhoittunut ja viettelee aikaa lähinnä uuden ihanan seurustelukumppaninsa kanssa kotosalla. Ja minut sitten jätti siihen liittyen, kun ei halua rauhoittua... On se sellaista.

Onneksi sentään muutti toiselle paikkakunnalle sitä kotia leikkimään, ettei minun tarvinnut.

Nyt olisi yhden uuden kiinnostavan yksilön kanssa jotain pientä säätöä meneillään ja pitää katsoa mitä siitä sitten tulee. Toki kun kyseessä on semmoinen ihminen, johon näillä näkymin voisin jopa tykästyä enemmänkin, niin eiköhän se jutun pistä poikki jossain vaiheessa.
 

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Jep, myös mun ex-ämmä halusi helvetisti olla vaan ihan rauhassa ja viettää aikaa oman itsensä kanssa. Tuon vielä olisin pystynyt ymmärtämään, koska kämppä oli samalla molempien ensimmäinen oma koti. Alkaahan se toisen naama kuudessa vuodessa vituttamaan, varsinkin kun on niin hankala ihminen kuin minä. Virheet on kuitenkin tehty, eikä niitä voi palata korjaamaan, joten fuck that.

Niin, olihan se yksin ihan kolmisen kuukautta, vaikka ei kyllä varmasti ollut. Ei vain henno sitä minulle ilmeisesti kertoa. Puoli vuotta ja ostivat yhteisen kämpän, onneksi myös eri paikkakunnalta, vaikka liian lähelle vielä jäivätkin. Jos tuo on naisen mielestä rauhassa ottamista, niin siinähän on. Vihjasin kyllä, että mun jääkaapissa on vanhempaa rypsiöljyä kuin hänen parisuhteensa, että onkohan yhteisen kodin ostaminen tuossa vaiheessa järkevää, mutta kuuroille korvile meni. Mutta toivon silti toki, että heidän juttunsa onnistuu. Puolitoista lasta, valkoista säleaitaa ja niin edelleen. Tai voihan se olla, että neito löysi juuri sen prinssinsä ja vuosisadan rakkaustarina on valmis.

Onnea sille.
 

Moosehead

Jäsen
Jep, myös mun ex-ämmä halusi helvetisti olla vaan ihan rauhassa ja viettää aikaa oman itsensä kanssa. Tuon vielä olisin pystynyt ymmärtämään, koska kämppä oli samalla molempien ensimmäinen oma koti. Alkaahan se toisen naama kuudessa vuodessa vituttamaan, varsinkin kun on niin hankala ihminen kuin minä. Virheet on kuitenkin tehty, eikä niitä voi palata korjaamaan, joten fuck that.

Niin, olihan se yksin ihan kolmisen kuukautta, vaikka ei kyllä varmasti ollut. Ei vain henno sitä minulle ilmeisesti kertoa. Puoli vuotta ja ostivat yhteisen kämpän, onneksi myös eri paikkakunnalta, vaikka liian lähelle vielä jäivätkin. Jos tuo on naisen mielestä rauhassa ottamista, niin siinähän on. Vihjasin kyllä, että mun jääkaapissa on vanhempaa rypsiöljyä kuin hänen parisuhteensa, että onkohan yhteisen kodin ostaminen tuossa vaiheessa järkevää, mutta kuuroille korvile meni. Mutta toivon silti toki, että heidän juttunsa onnistuu. Puolitoista lasta, valkoista säleaitaa ja niin edelleen. Tai voihan se olla, että neito löysi juuri sen prinssinsä ja vuosisadan rakkaustarina on valmis.

Onnea sille.

Itse erosin aikoinani kuuden vuoden suhteesta ja tuolloinen nainen ilmoitti että hänellä on valtava vapauden kaipuu. Noh, kaksi viikkoa myöhemmin hän asui uuden miehen luona. Reiluun vuoteen ei pidetty mitään yhteyksiä, johtuen hänen uuden miehensä äärimmäisestä mustasukkaisuudesta. Heidän erottuaan noin reilu vuosi eromme jälkeen törmäsimme exämme kanssa ja olemme nykyisin erittäin hyviä ystäviä. Asiat on puitu halki useaan kertaan ja harmiteltu, että näin pääsi käymään. Nykyisin elämme molemmat onnellisesti suhteissamme ja pidämme yhteyttä viikoittain normaalien kuulumisten merkeissä.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Kaikille jotka pähkäilevät kertoako ihastukselle tunteista, uskaltaako pyytää treffeille, kannattaako sanoa mitä mielessä ym. tulee pari juttua tässä seuraavaksi. Omaa kokemusta on 12-vuotta saman naisen kanssa aikoinaan ja naimisissakin. Ero tuli 8 vuotta sitten ja sen jälkeen onkin eletty täysillä ja kerätty oppia Siperian ja kantapään kautta.
1. tätä ei voi liikaa painottaa! :
The person who risks nothing, does nothing, has nothing, is nothing!
Näin se vaan on että joka uskaltaa, voittaa, tai jos tulee turpaan niin ei vanhempana mieti. Se vain on niin että jos sitä ihanaa Afroditea, jumalatarta et uskalla kysyä treiffelle ym niin voin kertoa että vuosienkin kuluttua se kaihertaa, yhä enemmän. Tehtyjä tekoja ei kannata katua, ainoastaan tekemättömiä.

Selvinpäin lähestyminen baarissa/kaupungilla/kahvilassa. Vaatii ihan pirusti kanttia itseltä ja saattaa siinä äänikin takellella, mutta nopeasti laskien 6 kertaa mennyt suoraan juttelemaan kun joku nätti nainen on katsellut silmiin ja hymyillyt ohi kulkiessaan. SamSpade hymyili takaisin, kääntyi naisen perään ja koputti olkapäähän "Moi olen Sam, oli pakko tulla juttelemaan kun sinulla oli niin upea hymy. Haluaisitko joskus lähteä vaikka kahville.." jne.. naama punottanut, jännittänyt pirusti, mutta 5 kertaa 6 nainen on ollut tosi otettu ja lähtenyt. Mitään vakavaa/pitkäaikaista näistä ei ole tullut, mutta itseluottamus kasvanut saakelisti ja varsin hauskoja aikoja on kys. naisten kanssa vietetty.
 

leivoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Pauli - Non established since 1910
Tämä koko kirjoituksesi, josta nyt lainasin vain pienen osan, on kyllä semmoista tekstiä, johon voin samaistua aivan täysin.

Vuosi mennyt erosta ja exää ajatellessa / hänestä kuullessa mieli menee edelleen varsin apeaksi. Kuulemma on nykyään rauhoittunut ja viettelee aikaa lähinnä uuden ihanan seurustelukumppaninsa kanssa kotosalla. Ja minut sitten jätti siihen liittyen, kun ei halua rauhoittua... On se sellaista.

Onneksi sentään muutti toiselle paikkakunnalle sitä kotia leikkimään, ettei minun tarvinnut.

Täällä on varsin monta samanlaista kohtaloa kuin itselläni. Kummallista, mutta eikö kaikissa nainen ole laittanut poikki ja löytänyt heti uuden, ellei peräti jo lämmitellyt uutta suhteen kestäessä?

Itselläni on tuosta suhteen kuolemisesta, joka kai aiheutui kaverisuhteeksi ajautumisesta, johon taas seksi puute oli syynä. Alkuun oli aivan paskana ja valmiina laitokseen, mutta jossain välissä yhteinen tapailu kaveruuden tiimoilta maistui jopa elämään kuuluvalta asialta. Nyt kun en enää osaa päättää mitä haluan ja olen taas vajonnut pohjamutiin. Samalla eksä ilmoittaa, että nyt tää paska ja pohjalla rämpiminen saa riittää.

Tähän väliin mahtui vielä erään sutinan tappaminen pienoisella kommunikoinnilla exsäni ja uuden neitokaisen välillä baarissa. Ja puheeksi tuli tietysti kaikki möröt ja luurangot, joista en itse vielä ollut aikeissa puhua. Sekin on muuten sellainen asia, että ajotuksen pitää olla helvetin tarkka, jos kaapissa on mörköjä. Liian aikainen avautuminen on pahasta, samoin jos niistä ei heti kerro.

Nyt on taas sellainen fiilis, että yksikään yksilahkeinen ei maailmaani enää ikinä mahdu/pääse/halua. Siitä voi fiiliksen mukaan valita parhaiten sopivan termin. Uuden sutinan tiimoilta voisi varsin vaivatta lainata Levottomat-elokuvaa: Mikään ei tunnu enää miltään. Kyynisyys on vahva.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Itse erosin aikoinani kuuden vuoden suhteesta ja tuolloinen nainen ilmoitti että hänellä on valtava vapauden kaipuu. Noh, kaksi viikkoa myöhemmin hän asui uuden miehen luona.
Itse erosin aikoinani kymmenen vuoden suhteesta, kun mies ilmoitti kaipaavansa poikamieselämää. Tuskin olin ehtinyt muuttaa ulos kun nainen, jota pidin parhaana ystävänäni raahasi kamansa sisään miehen asuntoon. Ei olla oltu ystäviä kyseisen kantturan kanssa sen koommin, enkä ole mieheenkään sattuneesta syystä pitänyt yhteyttä. Hyvä, kun pääsin eroon.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos saisi vähän naisnäkökulmaa?

No, tokihan saat:

Seksillä ja rakkaudella ei välttämättä ole mitään tekemistä tässäkään tapauksessa. Tarkoitan siis, että vaikka seksiä ei juurikaan olisi, suhde voi toisen osapuolen (sen pihtarin siis) mittareilla olla ihan hyvässäkin hapessa. Mutta rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että kokemusteni mukaan hyvin moni nainen ei jaksa antautua lihan himoille, jos suhde on käymistilassa tai eroa prosessoi mielessään. Mutta pelkästään seksin puute ei välttämättä ole mikään enne suhteen loppumiselle.

Mitä tulee tuohon määräaikaiseen tapaamattomuuteen, se kuulostaa tietyin varauksin ihan hyvältä. Jos välit ovat muuten asialliset ja ei ole oletettavissa muille epämiellyttävää suurta draamaa, en kuitenkaan lähtisi toista varsinaisesti välttelemäänkään. Mutta turhaa yhdessä roikkumista välttäisin kuitenkin. Eli minun mielestäni kannattaa sopia ex-tyttöystäväsi kanssa, että mikäli hän on veljensä luona saapuessasi paikalle, hän vetäytyy hieman taka-alalle (omaan huoneeseensa tai jotain). Hänen veljensä koti on kuitenkin tällä hetkellä myös hänen asuinpaikkansa, joten mielestäni et voi vaatia häntä poistumaan paikalta tai pysymään poissa. Suosittelen, että varsinkin näin alussa, kutsuisit hänen veljensä perheineen vaikka sinun luoksesi tai tapailette ulkona, jos et halua ex-tyttöystävääsi törmätä. Kyseessähän ei kuitenkaan ole mikään lopullinen ratkaisu tai pitkäaikainen järjestely, vaan pöly laskeutuu tavalla tai toisella ajan kanssa.

Minäkin olen joskus eronnut omasta "nuoruudenrakkaudestani" neljän vuoden jälkeen parikymppisenä. Vaikka aluksi oli vaikeaa, kyllä se helpotti. Toki minä olin se, joka otti ja lähti, että siinä mielessä eri tilanne. Mutta kyllä se muhunkin sattui. Hyvät muistot jäi, enkä päivääkään vaihtaisi pois. Ex-poikaystäväkin taisi sekin tavallaan olla ujon luonteensa vuoksi tossun alla, mutta hengissä tuo vielä kuuluu olevan. Aikanamme pidettin jonkin verran yhteyttä, sitten soitimme vain merkkipäivinä ja nykyään emme soittele ollenkaan. Mutta mitään estettä yhteydenpidolle ei varsinaisesti ole, vaikka minä ainakin olen naimisissa ja minulla on lapsia.

Uskon, että alkushokin jälkeen sullakin helpottaa. Sure rauhassa menetystäsi, mutta älä lukittaudu muulta maailmalta lopullisesti. Paras lääke eroon on uusi ihastus, mutta eihän sekään sormia napsauttamalla tapahdu. Tietenkään uusi ihastus ei poista pahaa mieltä kokonaan, mutta kyllä se vaan niin on, että kuka sitä jaksaa vanhoja muistella, kun on jo uusi kainalossa. Tsemppiä!
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Pakko kait tähän väliin omista asioista avautua sen verran, että taannoin tutustuminen erääseen neitokaiseen tuotti tulosta ja yhdessä ollaan nyt. Tavata ei pysty ihan joka viikko, kun eri kaupungeissa asutaan (e-suomessa onneksi kuitenkin molemmat, että matkaa ei ole ihan hirvittävästi) ja on omat kuviot. Onneksi se passaa, eikä siitä mitään ihmeellistä meteliä synny. Molemmilla on omat kaverit ja riennot.

Jaetaan lisäksi hyvin samanlainen elämänkatsomus, musiikkimakukin monin paikoin samanlainen ja arvot ja tulevaisuudennäkymät käy hyvin yksiin. Kaikenlisäksi, mikä tärkeintä, on huumorintajukin kohdallaan ja ei voi olla huonosta jos jotakuta meikäläisen huonotkin vitsit (joita kyllä on n. 88%) jaksaa naurattaa. =) Huumori on se joka yhdistää ihmisiä totta vie.

Sujunut tosi hyvin yhdessä nämä viime kuukaudet kun on tekemisissä oltu joten olo on todella onnellinen ja tyytyväinen nyt. Näemmä se kärsivällisyys todellakin kannattaa.

Tästä on todella hyvä jatkaa, vielä kun huomaan, että olen edellisen suhteen virheistä ottanut oppia ja jotenkin kypsempi ja maltillisempi, sekä itsevarmempi nyt.
 
Mikä vittu noita kauniimman sukupuolen edustajia riivaa?

Ei se voi olla niin vitun vaikeeta sanoa "ei kiitos, ei nappaa" tai edes "suksi vittuun". Vittu ku kahville pyytää ja vinkkaa silmää ni vastaus on kyllä ja sit jätetään kylmäks pyörimään ku hullun kyrpä halvan huoran perseessä jossain hevonvitun länsirannikon kaupungissa. Ei voi vittu edes tekstiviestiin vastata että sori läski en oo tulossa. Sehän on se meikäläisellekin helpoin tapa perua sovittuja juttuja (tosin en sano naisia läskeiksi).

Ehkä enemmän vitutus- ja/tai kalsarikänniketju materiaalia, molemmat meneillään.

Kertokaa nyt naiset miks ei voi puhua suoraan vaan pitää yrittää olla kiltti? Loppupeleissä suoraan sanominen vituttaa (satuttaa?) vähemmän.

-Teiniangsti
 

Gunners

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Washington
Itse erosin aikoinani kymmenen vuoden suhteesta, kun mies ilmoitti kaipaavansa poikamieselämää. Tuskin olin ehtinyt muuttaa ulos kun nainen, jota pidin parhaana ystävänäni raahasi kamansa sisään miehen asuntoon. Ei olla oltu ystäviä kyseisen kantturan kanssa sen koommin, enkä ole mieheenkään sattuneesta syystä pitänyt yhteyttä. Hyvä, kun pääsin eroon.

Varmasti vaatinut aika lailla luonnetta selvitä tuollaisesta. Tuliko mieleen mitään kosto-ajatuksia tms.?

Itse kun mietin, niin 10 vuotta sitten olin 9-vuotias piltti ja siitä tuntuu olevan jo ikuisuus. Joten onhan se aika pitkä aika, jossa varmasti toisen oppinut tuntemaan perinpohjin.
 

Fordél

Jäsen
Pakko kait tähän väliin omista asioista avautua sen verran, että taannoin tutustuminen erääseen neitokaiseen tuotti tulosta ja yhdessä ollaan nyt. Tavata ei pysty ihan joka viikko, kun eri kaupungeissa asutaan (e-suomessa onneksi kuitenkin molemmat, että matkaa ei ole ihan hirvittävästi) ja on omat kuviot. Onneksi se passaa, eikä siitä mitään ihmeellistä meteliä synny. Molemmilla on omat kaverit ja riennot.

Jaetaan lisäksi hyvin samanlainen elämänkatsomus, musiikkimakukin monin paikoin samanlainen ja arvot ja tulevaisuudennäkymät käy hyvin yksiin. Kaikenlisäksi, mikä tärkeintä, on huumorintajukin kohdallaan ja ei voi olla huonosta jos jotakuta meikäläisen huonotkin vitsit (joita kyllä on n. 88%) jaksaa naurattaa. =) Huumori on se joka yhdistää ihmisiä totta vie.

Sujunut tosi hyvin yhdessä nämä viime kuukaudet kun on tekemisissä oltu joten olo on todella onnellinen ja tyytyväinen nyt. Näemmä se kärsivällisyys todellakin kannattaa.

Tästä on todella hyvä jatkaa, vielä kun huomaan, että olen edellisen suhteen virheistä ottanut oppia ja jotenkin kypsempi ja maltillisempi, sekä itsevarmempi nyt.

Sori näin pitkä lainaus, mutta kun tuo teksti menee melkosen hyvin yhteen oman tilanteen kanssa ja on muutenkin hyvää tekstiä.

Hienoa, että siellä on tärpännyt! En tiedä mikä siellä on tilanne, mutta tiettyyn elämäntilanteeseen tuollainen etäsuhde varmasti sopiikin. Jos molemmilla on vaikka opiskelut kesken ja muutenkin omat kuviot niin on varmasti vain hyvä, että alussa ei tarvitse ottaa turhia paineita suhteen etenemisestä. Pystyy panostamaan niihin hetkiin kun sitten kerrankin näkee ja kuitenkin pitää oman elämän suht ennallaan. Melkosen hyvä paketti, jos sen vaan pystyy pitämään kasassa. Sulla tuntus olevan selkeesti langat hallussa ja hienoa ompi se.

Itsellä tuo on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Ehkä multa ei vaan löydy vielä sitä itsevarmuutta ja kypsyyttä, jotta voisi ihan rauhassa täällä kaukana odotella niitä näkemisiä. Ja silloin kun tulee vaikeita hetkiä niin tarvisi toista vierelle, mutta minkäs teet. Joku täällä joskus sanoi, että etäsuhdetta jaksaa jos on jokin selkeä "maali", jolloin se loppuu ja päästään normaaliin suhteeseen. Itsellä se on ehkä aikaisintaan vuoden päästä, joten melkoinen sinnittely tässä on edessä. Toisaalta jos sinne asti selvitään niin onhan tässä pakko sitten olla jotain potentiaalia. Mitään muuta en toivokaan kun että vielä vuoden päästä homma olisi kasassa.

Mutta kaiken kaikkiaan jotenkin mukava kirjotus Tediltä ja hienoa nähdä, että joku pystyy hoitamaan tilanteen noinkin viileästi. Antaa kyllä uskoa itsellekin, että tämän tyylisenkin seurustelun voi hoitaa kunnialla.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mutta kaiken kaikkiaan jotenkin mukava kirjotus Tediltä ja hienoa nähdä, että joku pystyy hoitamaan tilanteen noinkin viileästi. Antaa kyllä uskoa itsellekin, että tämän tyylisenkin seurustelun voi hoitaa kunnialla.
Kiitoksia vaan!

Omalla kohdalla tosiaan auttaa se, että vaikka kyseessä on etäsuhde, niin sitä etäisyyttä ei ole niin kauheasti, että matka olisi taloudellisesti tai muutenkaan mahdoton suorittaa. Kun samalla suunnalla maata asutaan kuitenkin. Tosiaan molemmilla on opiskelunsa ja työnsä ja sen sellaista. Huumori on samaa laatua ja ollaan todettu, että missä mennään ja mitkä rajoitteet on nyt. Kiintymys toiseen löytyy, joten asiat menee omalla painollaan.

Tässä nyt ollaan sen verran nuoria vielä, että aikaa löytyy ja kiire ei ole minnekään. Etenkään kun ei mitään perheenperustamisaikeitakaan ole.

Tsemppiä Fordélin suunnallekin!
 

Fordél

Jäsen
Tässä nyt ollaan sen verran nuoria vielä, että aikaa löytyy ja kiire ei ole minnekään. Etenkään kun ei mitään perheenperustamisaikeitakaan ole.

Tsemppiä Fordélin suunnallekin!

Kiitos myös sinne!

Joo tossa se kait salaisuus piileekin eli kun vuoteen ei voi tilannetta muuttaa niin pitäisi vaan tajuta, että ei oikeasti ole kiire mihinkään ja että aikaa on. Parempi rakentaa suhdetta rauhassa kun kerrankin siihen on "mahdollisuus" vaikkakin se on pakon sanelemana. Täytyy vaan luottaa siihen, että nää tunteet riitää kun muuta ei tämän välimatkan takia ole kuin tää kaipuu...Menipäs siirappimaiseksi, sori scholl ja muut.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Mikä vittu noita kauniimman sukupuolen edustajia riivaa?

Ei se voi olla niin vitun vaikeeta sanoa "ei kiitos, ei nappaa" tai edes "suksi vittuun". Vittu ku kahville pyytää ja vinkkaa silmää ni vastaus on kyllä ja sit jätetään kylmäks pyörimään ku hullun kyrpä halvan huoran perseessä jossain hevonvitun länsirannikon kaupungissa. Ei voi vittu edes tekstiviestiin vastata että sori läski en oo tulossa. Sehän on se meikäläisellekin helpoin tapa perua sovittuja juttuja (tosin en sano naisia läskeiksi).

Samaan juttuun olen törmänny. Ensin olen saanut sellaisen vaikutelman että joo kiinnostaa, mutta sitten yht' äkkiä ei enään vastata jos lähettää viestiä.
Yhden mimmin aikanaan tapasin kiekkopelissä vuosia sitten. Silloin hän oli varattu, mutta tässä viime syksynä oli kuulemma sinkku. Se oli opiskelemassa toisella puolella maapalloa ja tuli syksyllä takaisin suomeen. Itse ehdotti et voitaisi nähä jossain kiekkopelissä. No sitä päivää ei tullut, ei edes vastannu tekstariin joita lähetin. Miksi se voi olla niin vaikeaa sanoa juu tai ei !
 

scholl

Jäsen
sori scholl ja muut.

Ei ole tullut seurattua nyt mistä on kyse.
Schollilla on naisasiat nyt vitutusasteella suoraan sanottuna. Olen alkanut olemaan yhä vakuuttuneempi siitä, että naiset ovat jotenkin mitättömämpiä. Tai sitten en vain tapaa sellaisia naisia, mistä olisi yhtään mihinkään.

Luin Italiassa tuossa katukahviloissa Nastro Azzurro tassussa istuskellessani Trumpin uusimman kirjan Think Big And Kick Ass ja siinä on muutama lause, mitkä kannattaa huomioida. "be choosy about your friends. Only hang out with people who truly want you to be successful. Drop all your so-called friends who are negative and think small." "Give yourself credit for being smarter than most other people." "GO FIRST CLASS ALL THE WAY. Let the shoes, suits, shirts, ties, coats and accessories such as watches and jewelry tell the world that you value quality. If you do not have big budget right now, buy fewer items but better quality." "The one thing I have learned with women over the years - they want it (sex!) more than we do."

No miten lähdetään purkamaan tätä sitten. Voisin alkuun kertoa, että vapaa-aika sinänsä on hauskaa. Mimmin ulkonäkö on hyvä ja se on hauskaa seuraa sinänsä. Seksiin en ole suostunut. Jotain kähmimistä vain ollut. Eli siis viimeinen lause on noista nyt sitten tavallaan hoidettu. Suomessa naisilla on väärä käsitys seksistä ja pitää olla rima korkealla, eikä suostua tuosta vain naisten kanssa seksiin. Sen takia itsekin olen nyt viime ajat kieltäytynyt seksistä. Eli sen pitää olla naiselle tavallaan suuri kunnia, että seksiin suostutaan, eikä mikään automaatio.

Sitten sekalaisessa järjestyksessä voisi kertoa muita ongelmia. Ensinnäkin nainen ei arvosta brändejä. Kerran hän oli erittäin ihmeissään siitä, ettei scholl ole koskaan vieraillu H&M myymälässä. Muutenkin mentaliteetti on se, että hän pitää vaatteita jonkinlaisina kertakäyttötuotteina. Kengätkin heittää pois, jos tulee jotain likaa (lue. kiillotuksen tarvetta) kun taas schollilla on aivan erilainen näkemys. Scholl ostaa parhaat pesukoneet ja myöskin hyvät kenkien hoitovälineet ja sitten niistä vaatteista pidetään hyvää huolta. Kerran kun nainen ei ollut vielä tuonut pyjamaansa schollin residenssiin niin hän nappasi yllensä yökäyttöön kaapista paidan, joka on siinä mielessä harvinainen, että sitä myydään maailmassa ainoastaan yhdessä paikassa ja erittäin hyvää materiaalia. Ei sellaista käytetä nukkuessa. Sitten kun asia tuli myöhemmin puheeksi eli tiedustelin pyjama-kysymystä niin nainen yritti selittää jotenkin asian niin, että hänen pitäisi olla tärkeämpi kuin paita. Itse en vertaile tuolla tavalla omenoita ja appelsiineja. Tosin en toisaalta myöskään osaa antaa vastausta tuollaiseen kysymykseen, koska en ole vakuuttunut siitä, että olisin samaa mieltä.

Kunnianhimo ja uuden oppimisen halu puuttuu myöskin täysin. Siinä missä scholl lukee asiakirjallisuutta vähintäänkin 50 teosta vuodessa, katsoo dokumentteja, talousohjelmia jne. niin nainen käyttää aikaansa täydelliset naiset, sex and the city ja vastaavien ohjelmien parissa. Urheilustakin häneltä puuttuu intohimo. Joku diipadaapasarjan jakso menisi varmaan urheilun edelle itseasiassa ja kun urheilua katsoo niin suosikki muuttuu joka matsiin. Siis missä on lojaalisuus. Ainoa positiivinen asia tuossa mielessä on se, että hän katsoo the Apprenticea innolla. Hän ei myöskään kuntoile ja halua saavuttaa sillä saralla mitään. Jotenkin sellainen laiskottelu on päällimmäisenä. Ihmettelee sitä, että scholl haluaa juosta 100km juoksun. Samoin ihmettelee sitä, jos kroppa tai jalat ovat väsyneitä. Totta hitossa jos treenataan niin jalkafileet huutaa leipää.

Käyttäytymistavoissakin on parantamisen varaa. En haluaisi nipottaa, mutta jos perussinkkuresidenssin ruokapöytä maksaa 3000 euroa niin miksi hitossa sitä juomalasia ei voi laittaa alusen tai tabletin päälle, eikä siihen lasilevylle. Vituttaa suoraan sanottuna ne kolauksen äänet, mitä kontaktista tapahtuu. Asia ei mene perille. Samoin vituttaa ostaa harva se viikko sadalla eurolla tabletteja, kun vähän väliä tapahtuu jonkinlaisia onnettomuuksia, joissa ruokaa, ketsuppia tai ties mitä menee tabletille. Scholl oppi jo pienenä poikana, että jos ei osaa olla kunnolla niin ei saa ruokailla mahonkisen päivällispöydän ääressä, vaan syö sitten keittiössä. Ei se ole vaikeata oppia. Yksin asuessani vuodesta 1995 tähän päivään, en ole kertaakaan kaatanut mitään tabletille tai pöydälle. On kyse vain siitä, ettei hölmöillä, vaan ollaan kunnolla.

Samoin keittiön kaapit jne. eivät pysy järjestyksessä. Vääräntyyppisiä veitsiä käytetään vääriin kohteisiin, astianpesukone täytetään niin, että lasit ovat aivan väärissä kohdissa, joten kone ei mahdu menemään sitten kiinni. Jos kone on tyhjennetty niin kaikki on kaapissa väärissä paikoissa, eikä loogisessa järjestyksessä, jääkaapissa ja pakastimessa on sama juttu. Jos ruokaa tehdään niin spice mix etc. systeemejä ei käytetä kokonaan, vaikka ohjeessa niin lukee, vaan sitten joka paikassa on kaiken maailman vajaita pakkauksia, joita joudun heittämään pois.

Sitten kaatopaikkajengiä ei jotenkin tunnisteta. Itse esim. huomaan heti jopa katsomatta milloin jossain on demareita, pitkätukkia tai muuta kaatopaikkajengiä. Sen molemminpuolisen vihamielisyyden aistii. Mutta nainen ei huomaa mitään. Vaikka minä ja kaverini voivat suoralta kädeltä sanoa terassit, mitkä ovat kaatopaikkoja niin hän ei niitä havaitse. Lisäksi käytän kuulemma liikaa sanaa stupid. Hemmetti vieköön, mikä siinäkin on. Sen verran on kokemusta, että voin sanoa suoralta kädeltä, että ko. termi pätee suurimpaan osaan. Kyllähän totuus pitää voida sanoa.

Taas tullaan sitten vain siihen, että jotenkin veemäistä se on kuitenkin ihan yksikseenkään sitä vapaa-aikaa viettää - varsinkin jos on vaiheessa, jossa ei haluaisi keitottaa yökerhoissa ihan joka iltaa. Se on vain ilmeisesti totuus se, että naisten kapasiteetti on hyvin rajallinen. En tajunnut nuorempana sitä, kun minulle sanottiin, että naiset eivät ole tasoani, kuinka oikeassa siinä ollaan. Naiset taitavat olla hyvin paljon rajoittuneempi sukupuoli tai sitten niitä päteviä yksilöitä on erittäin vähän.
 

Fordél

Jäsen
Käyttäytymistavoissakin on parantamisen varaa. En haluaisi nipottaa, mutta jos perussinkkuresidenssin ruokapöytä maksaa 3000 euroa niin miksi hitossa sitä juomalasia ei voi laittaa alusen tai tabletin päälle, eikä siihen lasilevylle. Vituttaa suoraan sanottuna ne kolauksen äänet, mitä kontaktista tapahtuu.

Ja sun sisustusmaussakin on parantamisen varaa. 3000 euron pöytä ja niin miksi hitossa joku ostaa lasilevyllisen pöydän? Vituttaa suoraan sanottuna tollanen mauttomuus!

No joo, mutta siis kun tuota schollin viestiä lukee niin ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Rima taitaa olla niin korkealla naisen suhteen, että taitaa Suomen arvokisapaikka vesipallossa olla lähempänä kuin schollille oikean naisen löytyminen (huom. Suomen vesipalloliiton pj:n mukaan Suomi voisi päästä arvokisoihin korkeintaan 20 vuoden päästä). Ja oikeesti; mitä teet kun rentoudut; poistat pölyä pinsetillä 350€ pikeepaidastasi vai mitä?

Mitä tulee schollin nykykäsitykseen seksistä niin jos se menee siihen, että toiselle on kunnia, että toinen suostuu harrastamaan seksiä niin ompas tunnelmalliset rakastelusessiot tiedossa...Aivan käsittämättömiä lausuntoja ja suoraan sanottuna noilla ajatuksilla ei mun mielestä naista edes ansaita. Ei ainakaan sellaista, joka näin normaalin kuduntallaajan silmissä on täydellinen. Jos joku noihin ehtoihin suostuu niin mun puolesta saa mennäkin, sillä kyseessä olisi sellainen pirkko, jonka suurin osa varmasti kiertäisi kaukaa.

Niin ja kaikella kunnioituksella tämä kaikki...
 

Puolikaspakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aito kilpailu ja rehellinen tuomaritoiminta
Mitä tulee schollin nykykäsitykseen seksistä niin jos se menee siihen, että toiselle on kunnia, että toinen suostuu harrastamaan seksiä niin ompas tunnelmalliset rakastelusessiot tiedossa...Aivan käsittämättömiä lausuntoja ja suoraan sanottuna noilla ajatuksilla ei mun mielestä naista edes ansaita. Ei ainakaan sellaista, joka näin normaalin kuduntallaajan silmissä on täydellinen. Jos joku noihin ehtoihin suostuu niin mun puolesta saa mennäkin, sillä kyseessä olisi sellainen pirkko, jonka suurin osa varmasti kiertäisi kaukaa.

Ei saa olla noin tuomitseva. Sairastaahan hius- ja alusvaatemalli David Beckhamkin samaa neuroosia (siitä oli oikein dokumenttikin) ja ihan porattavan näköisen pirkonhan hänkin löysi ja ehkä jopa ansaitsi. Toki vuosituloilla saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa, mene ja tiedä

Makunsa ja tyylinsä kullakin. Itselleni Schollin kuvaama käyttäytyminen on ahdistavaa ja tarpeeton siisteys, järjestys ja tarkkuus stressaavaa. Onneksi olen löytänyt itselleni oman "maatalon emännän" jolle elämä ja vapautuneisuus on pöydän hintaa ja lasien järjestystä tärkeämpi.

Kaikkea parasta sinulle Scholl sopivan kumppanin löytämiseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös