Naisasiat

  • 7 489 719
  • 26 542
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ei pysty, oli hiton vaikeeta lopettaa runkkaus ja porno, ikinä en enää tohon lähe.
Sittenhän sunnitelman pitäisi olla selvä. Hakeudu arvomaailmasi mukaiseen nuorten ihmisten yhteisöön, tuollaisia kristillisiä porukoita on moneen lähtöön. Tutustut siellä sopivan oloisiin naisiin, kohtaat jonkun jonka kanssa olette asioista riittävän samaa mieltä, ja seurustelette kristillisen hurskaasti vähän aikaa. Molempia panettaa tietysti aika tavalla, mutta asiaa helpottaa, jos päätätte mahdollisimman nopeasti aikovanne pyhään avioliittoon. Hoidatte aviomuodollisuudet pois alta, ja sitten harrastatte joka jeesuksen päivä avioseksiä kuin piripäiset jänikset. Noinhan se homma hardcore-uskovaispiireissä menee, ja ainakin osa on tyytyväisiä. Lopuistakin jotkut ainakin tyytyvät osaansa.

Jos edellä kuvattu ei miellytä, tai on liian varhaista ehkä siksi että olet reilusti alaikäinen, niin sitten vaan opettelet olemaan jonkin aikaa ilman. Yksi hyvä harraste sillä välin on kirjoittaa hölmöjä Jatkoaikaan, olet saattanut jo kokeillakin.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
En ole uskovainen, mutta kehottaisin tutustumaan erilaisiin uskovaisiin laajasti. Etenkin nuorena kuva uskomisesta ja uskovaisena olemisesta on usein aika kapea ja perustuu omaan viiteryhmään, mikä on omiaan herättämään ajatuksia, että juuri oma tapa uskoa on ainoa oikea tapa ja ettei toisten tapa uskoa ole oikeaa uskomista.

Itse olen käynyt paljon ja käyn edelleen monenlaisissa perverssien juhlissa ja tapahtumissa, joissa harjoitetaan haureutta jos jonkinlaista, ja niissäkin käy – yllätys, yllätys – myös uskovaisia. Monien kanssa olen mielenkiintoisia keskusteluja käynyt, ja oikein mukavaa väkeä ovat. Heitä yhdistävänä tekijänä on lähes poikkeuksetta se, että heille kristinuskon ydin ovat armo ja evankeliumi, ei seurakunnan moraalikoodisto tai se, millaisia (poikkeavia) heistä on Luojan luomina tullut.
 

U2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara & anyone against russia...
No niin. Tänään tuli vaimolta viestiä, että viikon loppuun mennessä pitää lähteä vittuun. Naamatusten ei asiaa ottanut puheeksi..

No, ei siinä mitään, maksakoon puolet talosta ja autosta (jota en edes saa käyttää) ja muusta omaisuudesta, Eiköhän sillä alkuun pääse...
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
No niin. Tänään tuli vaimolta viestiä, että viikon loppuun mennessä pitää lähteä vittuun. Naamatusten ei asiaa ottanut puheeksi..

No, ei siinä mitään, maksakoon puolet talosta ja autosta (jota en edes saa käyttää) ja muusta omaisuudesta, Eiköhän sillä alkuun pääse...
Millä oikeudella hän määrittelee tämän? Ellei vaimosi ole talon omistaja, kuten ei siltä vaikuta, niin ei hän tuota ihan pelkkänä ilmoitusasiana sinulle toimita. Sinä olet muistaakseni jo toisella kierroksella, kyllähän sinä varmaan kuviot tiedät. Sopikaa nyt ositus mahdollisimman pikaisesti, niin on sekin vitutus alta pois.
 

U2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara & anyone against russia...
Joo, toinen kierros on nyt vissiin maalissa.

Mulla ollut virityksiä ulkomaille töihin, mutta ehkä tää ero pitää ensin käydä läpi, niin pääsisi puhtaalta pöydältä eteenpäin.

Ja joo, talo ja muu omaisuus on yhteistä, joten on siinäkin varmaan vääntämistä....
 

rpeez

Jäsen
Voihan siinä pohtia pitäiskö kuitenkin tarjota se ravintolaruoka, jotta homma menee varmasti putkeen. Vaikka sanovat muuta, uskon että useimmat naiset tarjoamisesta kohteliaisuuseleenä tykkäävät jos muutenkin pitävät miehestä. Tuossa viestissä on muutenkin listattu kaikki perinteiset herrasmiehen toimet, jonka seurauksena nainen tunsi olevansa nainen. Hyvää oppia nuoremmille.

En lukenut kommentteja, mutta voin kuvitella että nykymaailmassa siellä aikamoista huutoa on moisesta sukupuoliroolien korostamisesta ;-)
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Voihan siinä pohtia pitäiskö kuitenkin tarjota se ravintolaruoka, jotta homma menee varmasti putkeen. Vaikka sanovat muuta, uskon että useimmat naiset tarjoamisesta kohteliaisuuseleenä tykkäävät jos muutenkin pitävät miehestä. Tuossa viestissä on muutenkin listattu kaikki perinteiset herrasmiehen toimet, jonka seurauksena nainen tunsi olevansa nainen. Hyvää oppia nuoremmille.

En lukenut kommentteja, mutta voin kuvitella että nykymaailmassa siellä aikamoista huutoa on moisesta sukupuoliroolien korostamisesta ;-)
Riippuu varmaan treffeistä mistä asioista kommenteissa huolestutaan. Jos tavattaisiin eka kertaa jonkun tindertuttavuuden kanssa niin eikö näistä aina varoiteta, että tavataan julkisella paikalla jne. mikä varmaan kattaa myös sen, että ei kannata kertoa missä asuu, joka taas poistaa tämän hakemisen mahdollisuuden.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Voihan siinä pohtia pitäiskö kuitenkin tarjota se ravintolaruoka, jotta homma menee varmasti putkeen. Vaikka sanovat muuta, uskon että useimmat naiset tarjoamisesta kohteliaisuuseleenä tykkäävät jos muutenkin pitävät miehestä. Tuossa viestissä on muutenkin listattu kaikki perinteiset herrasmiehen toimet, jonka seurauksena nainen tunsi olevansa nainen. Hyvää oppia nuoremmille.

En lukenut kommentteja, mutta voin kuvitella että nykymaailmassa siellä aikamoista huutoa on moisesta sukupuoliroolien korostamisesta ;-)
Perinteisissä sukupuolirooleissahan ei ole mitään vikaa, jos molemmat osapuolet toteuttavat omaa rooliaan yhtälailla. Usein nämä vain tuppaa menemään niin, että vaikka mies toimisi esimerkillisesti perinteisen sukupuoliroolinsa mukaan, niin nainen ei lopulta täytä omaa rooliaan. Naiset usein odottavat, että mies tarjoaa kaiken ja kohtelee heitä kuin prinsessaa, mutta vastapainoksi eivät ole valmiita kohtelemaan miestä yhtä hyvin oman roolinsa mukaisesti.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Voihan siinä pohtia pitäiskö kuitenkin tarjota se ravintolaruoka, jotta homma menee varmasti putkeen. Vaikka sanovat muuta, uskon että useimmat naiset tarjoamisesta kohteliaisuuseleenä tykkäävät jos muutenkin pitävät miehestä. Tuossa viestissä on muutenkin listattu kaikki perinteiset herrasmiehen toimet, jonka seurauksena nainen tunsi olevansa nainen. Hyvää oppia nuoremmille.
...
Ihan tyylikästä toimintaa miehen puolelta ko. tapauksessa...
Tosin, kuka tahansa osaa tarjota naiselle ruuan ravintolassa, mutta jos sen osaa tehdä itse, vaikutus lienee moninkertainen... Kyllä, puhun kokemuksesta...
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Mitä tuosta pitäisi pohtia? Okei, tuo "tarjosi koko illan" hieman pistää silmään, mutta muutenhan tuo näyttää minun silmiini siltä, miltä treffien pitäisikin olla.

No tuli tuosta naispuolisen kaverin kanssa juteltua ja noita kommenttejakin katsottua.

Onko se siis aina oletus, että miehen pitää treffeillä maksaa? Itsellä ainakin on ollut meininki, että puoliksi menee, joskin viimeksi itse maksoin hieman enemmän eikä siinä mitään.

Sellaistakin sanotaan, että treffeille pyytäjä maksaa, mutta käsitykseni mukaan mies on yleensä se joka treffeille kysyy.

Pisti myös silmään kohta:

"En enää ikinä mene treffeille, ellei luvassa ole tämän kaltaista kohtelua, jossa mulla on turvallinen ja hyvä olla. Hyvästi vaivattomat kävelytreffit ja ravintolaillalliset johon mua ei haeta kotoa".

Sitten kun tämä ihminen puhuu jostain maskuliini ja femiinienergioista. No ehken minä vaan ymmärrä.

Tässä avaa edellistä kirjoitusta.

 
Viimeksi muokattu:

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Perinteisissä sukupuolirooleissahan ei ole mitään vikaa, jos molemmat osapuolet toteuttavat omaa rooliaan yhtälailla. Usein nämä vain tuppaa menemään niin, että vaikka mies toimisi esimerkillisesti perinteisen sukupuoliroolinsa mukaan, niin nainen ei lopulta täytä omaa rooliaan. Naiset usein odottavat, että mies tarjoaa kaiken ja kohtelee heitä kuin prinsessaa, mutta vastapainoksi eivät ole valmiita kohtelemaan miestä yhtä hyvin oman roolinsa mukaisesti.
Niin siis mieshän saa halutessaan tarjota kaiken. Ihan ok. Ärsyttää lähinnä vaan, jos tämä on nyt jokin oletus, että näin pitää toimia.

Itselläni on nainen tasan kerran tainnut pyytää treffeille enkä ajattelut, että nyt naisen pitää kaikki tarjota.

Monesti naisen kanssa näkeminen on tosin ollut ns. Yhteinen päätös.
 

rpeez

Jäsen
Perinteisissä sukupuolirooleissahan ei ole mitään vikaa, jos molemmat osapuolet toteuttavat omaa rooliaan yhtälailla. Usein nämä vain tuppaa menemään niin, että vaikka mies toimisi esimerkillisesti perinteisen sukupuoliroolinsa mukaan, niin nainen ei lopulta täytä omaa rooliaan. Naiset usein odottavat, että mies tarjoaa kaiken ja kohtelee heitä kuin prinsessaa, mutta vastapainoksi eivät ole valmiita kohtelemaan miestä yhtä hyvin oman roolinsa mukaisesti.
Tämä on hyvä pointti, olen itsekin tätä havainnut elävässä elämässä ;-)

Joka tapauksessa, tykkään tämän viivin postauksesta kun se tuo suomalaisessa naisessakin esiin sen ettei etelä-maalainen tai latinalainen tapa suhtautua sukupuolirooleihin ole täysin perusteeton. Tuo "vie seksihalut" on jopa aika kova statement, johon mielestäni kannattaa kiinnittää huomiota. Liian tasapäistämisen mahdollinen sivuvaikutus.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Jaahas, meikäläinen voi ilmoittaa elävänsä aikalailla vahvasti vanhojen? sukupuoliroolien mukaan. Nyt on 17 vuotta onnellista yhteistä taaperrusta takana ja tähän asuntoyhtymään (kuten verotositteessa lukee) kuuluu myös kaksi poikaa ja kaksi kissaa. Kaikilla on yhtä mukavata.
 
Viimeksi muokattu:

Pulle Nah

Jäsen
Suosikkijoukkue
Palevan Kallo
@DaFlexi

Eikö uskonnollisuus ja uskominen pitäisi olla lähtökohtaisesti ilon kautta tapahtuvaa eikä sellaista, että kokee syyllisyyttä ajatuksistaan ja mieliteoistaan? Sellaista, mikä hyväksyy inhimillisyyden.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos uskonnon säännöt aiheuttavat enemmän syyllisyyttä kuin levollisuutta ja iloa, niin silloin ei pitkässä juoksussa tee itselleen hyvää. Tarkoitan juuri näitä sääntöjä, joilla rajoitetaan jotain luontaista tarvetta syyllistämisen keinoin. Se on ihan puhdasta manipulointia ja kontrollointia.
 
Hei!

Ihan vaan muistutuksena taas, että tämä ei ole yleinen uskontokeskustelu -ketju vaan Naisasiat-ketju. Uskonno(i)sta ja uskomisesta voi keskustella niille aiheille pyhitetyissä ketjuissa.

Moderaattorit
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
@DaFlexi

Eikö uskonnollisuus ja uskominen pitäisi olla lähtökohtaisesti ilon kautta tapahtuvaa eikä sellaista, että kokee syyllisyyttä ajatuksistaan ja mieliteoistaan? Sellaista, mikä hyväksyy inhimillisyyden.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos uskonnon säännöt aiheuttavat enemmän syyllisyyttä kuin levollisuutta ja iloa, niin silloin ei pitkässä juoksussa tee itselleen hyvää. Tarkoitan juuri näitä sääntöjä, joilla rajoitetaan jotain luontaista tarvetta syyllistämisen keinoin. Se on ihan puhdasta manipulointia ja kontrollointia.
Anteeksi @Moderaattorit, vain kommentti enää...

Eli - minusta tuossa lainauksessa on hyvin tiivistettynä tämän elämän ja elämisen perusajatus:
Uskotpa mihin tahansa, sen tulisi tuottaa iloa niin itselle kuin muillekin eikä uskon tarkoituksena ole satuttaa ketään eikä sulkea kategorisesti pois elämän hyviä ja kauniita asioita.
 

Jerppe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En tiedä liittyykö tämä minun viesti varsinaisesti naisasioihin, mutta ei tälle parempaa ketjua sopivasti tähän hetkeen löydy, mutta ajattelin tulla tänne avautumaan, ihmettelemään ja pohtimaan kyseistä asiaa, ja jos saisi vaikka vertaustukea.

Silloin kun olin vielä peruskoulussa, eli olin silloin tavallinen 14-15 -vuotias, niin sain kivasti tutustuttua minun ikäisiini tyttöihin netissä todella hyvin, juttua riitti ja puheenaiheita oli paljon. Oli todella hauskoja keskusteluita, ja nettikavereita riitti tytöistä. Mutta sitten jossain vaiheessa minulle tuli todella vaikeat itsetunto-ongelmat myöhemmin kun siirryin amikseen, en tiedä johtuiko se minun viiksistäni mutta ainakin se tuntui siltä. En enää lisäillyt kuvia Instagramiin, kun inhosin itseäni aika paljon ja tuntui etten riitä enää kenellekkään ja ihmisiin (naiset) keneen olen tutustumassa, vaihetaan kuulumiset ja heti kun laitan kuvan itsestäni, niin ignoorataan, estetään ja poistetaan jopa kavereista. Ja jossain vaiheessa nettikaveritkin väheni, syystä tai toisesta.

Olen tällä hetkellä 22-vuotias nuori miehenalku, ja minulla on nykyään todella vaikeaa tutustua uusiin ihmisiin (naisiin). Olen jopa ajanut viikseni siinä toivossa, kun ajattelin ettei minun viiksistäni tykätä mutta ajattelin väärin ja sama rumba jatkuu. Tiedän etten ole varsin komea, mutta on se oikeesti uskomatonta että vieläkin minut ignoorataan kun laitan kuvan itsestäni. En haluaisi peitellä itseäni millään tavalla, koska haluan tietenkin näyttää sille toiselle millainen minä olen.

Ja yritän jopa alottaa keskustelua perus "mitä kuuluu ja mitä teet tänään", mutta eihän se tietenkään useasti toimi, koska ne viestit katoaa harmaaseen massaan. En jotenkin keksi tai osaa olla mitenkään erottuva. Olen yrittänyt oikeasti olla jotenkin erottuvan ovela, mutta niihinkään ei vastausta kuulu. Olen alkanut menettää toivoa, mutta toisaalta taas en halua todellakaan menettää sitä koska olen oikeasti hyvä keskustelija, mutta vaikeaa se tietenkin on jos toista ei kiinnosta tai hän vastaa vaan jotain lyhyesti ilman vastavuoroisuutta ja keskustelu loppuu siihen.

Ärsyttää.
 

KVANTAA

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Vantaa
En tiedä liittyykö tämä minun viesti varsinaisesti naisasioihin, mutta ei tälle parempaa ketjua sopivasti tähän hetkeen löydy, mutta ajattelin tulla tänne avautumaan, ihmettelemään ja pohtimaan kyseistä asiaa, ja jos saisi vaikka vertaustukea.

Silloin kun olin vielä peruskoulussa, eli olin silloin tavallinen 14-15 -vuotias, niin sain kivasti tutustuttua minun ikäisiini tyttöihin netissä todella hyvin, juttua riitti ja puheenaiheita oli paljon. Oli todella hauskoja keskusteluita, ja nettikavereita riitti tytöistä. Mutta sitten jossain vaiheessa minulle tuli todella vaikeat itsetunto-ongelmat myöhemmin kun siirryin amikseen, en tiedä johtuiko se minun viiksistäni mutta ainakin se tuntui siltä. En enää lisäillyt kuvia Instagramiin, kun inhosin itseäni aika paljon ja tuntui etten riitä enää kenellekkään ja ihmisiin (naiset) keneen olen tutustumassa, vaihetaan kuulumiset ja heti kun laitan kuvan itsestäni, niin ignoorataan, estetään ja poistetaan jopa kavereista. Ja jossain vaiheessa nettikaveritkin väheni, syystä tai toisesta.

Olen tällä hetkellä 22-vuotias nuori miehenalku, ja minulla on nykyään todella vaikeaa tutustua uusiin ihmisiin (naisiin). Olen jopa ajanut viikseni siinä toivossa, kun ajattelin ettei minun viiksistäni tykätä mutta ajattelin väärin ja sama rumba jatkuu. Tiedän etten ole varsin komea, mutta on se oikeesti uskomatonta että vieläkin minut ignoorataan kun laitan kuvan itsestäni. En haluaisi peitellä itseäni millään tavalla, koska haluan tietenkin näyttää sille toiselle millainen minä olen.

Ja yritän jopa alottaa keskustelua perus "mitä kuuluu ja mitä teet tänään", mutta eihän se tietenkään useasti toimi, koska ne viestit katoaa harmaaseen massaan. En jotenkin keksi tai osaa olla mitenkään erottuva. Olen yrittänyt oikeasti olla jotenkin erottuvan ovela, mutta niihinkään ei vastausta kuulu. Olen alkanut menettää toivoa, mutta toisaalta taas en halua todellakaan menettää sitä koska olen oikeasti hyvä keskustelija, mutta vaikeaa se tietenkin on jos toista ei kiinnosta tai hän vastaa vaan jotain lyhyesti ilman vastavuoroisuutta ja keskustelu loppuu siihen.

Ärsyttää.
Oletko miten ottanut kontaktia naisiin kasvotusten? Voi se olla kova vaatimus, jos itseluottamus ei ole kunnossa. Itsellä ei oikein ole lähtenyt nettimaailmassa tutustuminen, huonot kuvat tai ignooramisen helppous varmaan syynä. Ns. oikeassa elämässä on kyllä kiinnostusta, tietenkin jos sitä ei ole voi olla vaikeampaa.
 

Jerppe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Oletko miten ottanut kontaktia naisiin kasvotusten? Voi se olla kova vaatimus, jos itseluottamus ei ole kunnossa. Itsellä ei oikein ole lähtenyt nettimaailmassa tutustuminen, huonot kuvat tai ignooramisen helppous varmaan syynä. Ns. oikeassa elämässä on kyllä kiinnostusta, tietenkin jos sitä ei ole voi olla vaikeampaa.

Olen aika introverttitapaus noin muutoin, ja asun semmoisessa pikkukylässä että moni ikäiseni on muuttanut kauemmas opiskelujen perässä tms. En ollut sillain koskaan suosittu omissa kouluajoissani, mutta juttelin luokkalaisteni tyttöjen kanssa kun vain pyysivät kumia tai kyniä lainaan. Pitäisi matkustaa vähän kauemmas ottamaan kontaktia naisiin, mutta en omista vielä autoa.

Mutta kun olin ammattikoulussa vielä, ja menin tokalle vuodelle niin meillä alkoi liikunta ja siellä oli rinnakkaisluokka eri alalta. Kiinnitin huomioni yhteen tyttöön, joka vaikutti todella kiinnostavalta ja meidän katseet kohtasivat heti. Sitä jatkui monta kertaa että vaihdettiin vain katseita, ja kun oli viimeinen liikuntatunti ennen kuin alkoi joululoma ja sen jälkeen työssäoppiminen, niin liikuntatuntia edellisenä iltana kirjoitin lapulle mun puhelinnumeron ja sitten kun liikuntatunti loppui, niin juoksin hänen perään antamaan lapun kätöseen. Se on ollut rohkein teko mitä olen koskaan tehnyt.

Mutta joo, ehkä olisi parempi tutustua ihan kasvotusten nykymaailmassa, kun nykyään tuntuu olevan aika paljon pinnallisuutta. Ehkä se lähtisi, kun oppisi olemaan rohkeampi ja itsevarmempi. Minulla kun on jonkun verran sosiaalisia lahjoja, vaikka viihdynkin paljon yksin.
 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Jerppe voisit aloittaa naisille juttelun opettelun vaikka niinkin arkipäiväisesti kun että menet kauppaan, niin kysyt joltain naispuoliselta myyjältä, että anteeksi, mutta onko teillä sitä tai tätä tuotetta täällä myymälässä. Kyllä se itseluottamus sieltä arkipäiväisistä kohtaamisista lähtee varmasti jollain aikavälillä nousemaan, kun huomaat, että ihmisiä ne naisetkin ovat;)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös