En suoranaisesti kysy edes mitään vinkkejä, mutta pakko tuuletella hieman pääkoppaa kirjoittamalla, kun siitä usein on apua.
Noin pari vuotta takaperin oli säätöä erään tutun kanssa, ja tapailtiin sekä viestiteltiin useampi kuukausi. Ei siis edennyt seurusteluksi, mutta jokunen yö tuli naisen kämpillä vietettyä ja muutenkin oltiin (jälkikäteen ajateltuna turhankin) tiiviisti yhteyksissä. Hyvin harvakseltaan seurustelleena tuntui, että vihdoinkin kolahti, ja tässä olisi nainen jonka kanssa voisi oikeasti yrittää. Talvea kohden kuitenkin naisen puolelta kiinnostus oli jatkuvasti vähenemään päin, ja lopulta juttu sitten hyytyi vähän kuin itsestään. Ja kuten arvata saattaa, (ainakin osittain) toisen miehen takia.
Itseltä meni yllättävän kauan päästä kyseisestä tapauksesta yli, eikä asiaa tosiaankaan helpottanut, että meillä yhteisiä tuttuja riittää, joten vähän väkisinkin tätä naista tuli nähtyä ja tuli oltua tekemisissä. Päätin heti alusta, ettei tuo saa sinänsä vaikuttaa meidän kaveriporukkaan tai kemioihin, esimerkiksi kuka kutsutaan ja minne, kenen kanssa voi olla tekemisissä jne jne, mikä varmasti vaikeutti myös naisesta ylipääsemistä ja asian käsittelemistä. Lopulta ahkeran treffailun, satunnaisten säätöjen ja ennen kaikkea ajan myötä tuosta kuitenkin koin päässeeni yli, ja pystyin ajattelemaan naista ihan vaan tuttuna, eikä tullut sellaista pakonomaista tarvetta vältellä hänen seuraansa.
Tässä oli sitten pidempää ajanjaksoa tämän vuoden puolella, kun ei lainkaan tuon naisen kanssa törmätty tai oltu tekemisissä. Kavereilta kuulleena tuo naisen parisuhdekin oli mitä oli, eivätkä nuo keskenään paljoa olleet tekemisissä, mutta jonkin asteista seurustelua/tapailua. Tässä alkukesästä eräänä kesäpäivänä sitten oltiin erittäin isolla porukalla iltaa viettämässä, jossa paikalla oli ~20 tuttua, myöskin tämä nainen yksinään. Loppuillasta, ehkä humalastakin johtuen, tämä nainen kysyi eräältä naispuoliselta tutultani, jota hän entuudestaan ei tuntenut, että onko tämä tuttu minun tyttöystäväni, vai miksi hän on niin paljon minun kanssa ollut sinä iltana tekemisissä. Ja totesi samaan hengenvetoon, että kun hän tulee niin kamalan mustasukkaiseksi allekirjoittaneesta.
Kuulin tuosta vasta seuraavana päivänä, mutta ensimmäinen reaktio (luonnollisesti?) oli jopa pienimuotoinen vittuuntuminen, koska kyseinen nainen edelleen tapaili sitä toista miestä, ja hieman yksinkertaistaen dumppasi lopullisesti allekirjoittaneen tuon miehen takia. Kesän edetessä samoissa paikoissa tuo nainen oli kuin takiainen jos tavattiin ja iltaa vietettiin, ja tämän huomion teki useampikin yhteinen kaveri. Pari tuttua jo kyseli, että taasko tapailette. Samaten otti puheeksi kuinka huonosti hänellä ja miehellä menee, ero alkaa häämöttää, jne avautumista. Itse koitin olla jos en nyt välinpitämätön, niin kaverillinen ja ilman mitään taka-ajatuksia, ja jutella ihan kuten aikaisemminkin. Noh, myönnän olleeni välillä ehkä vähän tahallaankin turhankin välinpitämätön.
Joo, kyllähän moni varmaan arvaa mihin tämä on menossa. Kaverin häät oli pari viikkoa sitten, joissa molemmat oltiin siellä kutsuttuina, molemmat ilman aveceja. Sama kuvio kuin aikaisemminkin toistuu, ja vietetään iltaa hyvin hyvin paljon samassa seurassa, kun satuttiin olemaan samassa pöydässäkin. Pariin otteeseen nainen vihjaili tanssimisesta, johon vähän tylystikin totesin, ettei nyt huvita tai ehdi. Lopulta myöhemmin illasta nainen nappasi kainalosta kiinni, ja totesi väkisinkin, että nyt mennään tanssimaan. Loppuillasta jatkettiin kyllä eri osoitteisiin, mutta saatana sentään, tuon illan jälkeen se jokin naksahti taas omassa päässä. Nyt sitä on alkanut ajattelemaan, että mitäs jos sittenkin...
Pari kertaa ollaan tekstailtu tuon illan jälkeen, mutta ei mitään sen suurempaa. Naisen tuntien tiedän, että hänen puoleltaan on ihan turha mitään sen suurempaa edes odottaakaan. Tai no, rehellisesti sanoen ylipäätään aloitteet on jo hänen toimestaan tehty. Nyt en sitten tiedä, että mitä tämän tilanteen kanssa tekisi. Pää ja järki sanoo, että älä lähre sinne, mutta mutta... Mä oon aina ollut vähän skeptinen sen suhteen, että jos ensimmäisellä kerralla ei natsaa, että miten se uudelleen lämmitetty juttu sitten toisellakaan kerralla natsaisi? Toki tässä nyt voi olla taustalla naisen omia ongelmia, _ehkä_ tuoretta eroa parisuhteesta, tuttu ja turvallinen mies vapaana, laastaria jne, mutta en tiedä saatana. Tavallaan mieli tekisi lähteä taas kokeilemaan onneaan, mutta tavallaan on tuntosarvet niin pirun herkillä.
Taitais ainakin olla isomman keskustelun paikka, jos ei muuta. Se on sitten eri asia, että kiinnostaako toista puolta tästä sen kummemmin keskustella.
Noin pari vuotta takaperin oli säätöä erään tutun kanssa, ja tapailtiin sekä viestiteltiin useampi kuukausi. Ei siis edennyt seurusteluksi, mutta jokunen yö tuli naisen kämpillä vietettyä ja muutenkin oltiin (jälkikäteen ajateltuna turhankin) tiiviisti yhteyksissä. Hyvin harvakseltaan seurustelleena tuntui, että vihdoinkin kolahti, ja tässä olisi nainen jonka kanssa voisi oikeasti yrittää. Talvea kohden kuitenkin naisen puolelta kiinnostus oli jatkuvasti vähenemään päin, ja lopulta juttu sitten hyytyi vähän kuin itsestään. Ja kuten arvata saattaa, (ainakin osittain) toisen miehen takia.
Itseltä meni yllättävän kauan päästä kyseisestä tapauksesta yli, eikä asiaa tosiaankaan helpottanut, että meillä yhteisiä tuttuja riittää, joten vähän väkisinkin tätä naista tuli nähtyä ja tuli oltua tekemisissä. Päätin heti alusta, ettei tuo saa sinänsä vaikuttaa meidän kaveriporukkaan tai kemioihin, esimerkiksi kuka kutsutaan ja minne, kenen kanssa voi olla tekemisissä jne jne, mikä varmasti vaikeutti myös naisesta ylipääsemistä ja asian käsittelemistä. Lopulta ahkeran treffailun, satunnaisten säätöjen ja ennen kaikkea ajan myötä tuosta kuitenkin koin päässeeni yli, ja pystyin ajattelemaan naista ihan vaan tuttuna, eikä tullut sellaista pakonomaista tarvetta vältellä hänen seuraansa.
Tässä oli sitten pidempää ajanjaksoa tämän vuoden puolella, kun ei lainkaan tuon naisen kanssa törmätty tai oltu tekemisissä. Kavereilta kuulleena tuo naisen parisuhdekin oli mitä oli, eivätkä nuo keskenään paljoa olleet tekemisissä, mutta jonkin asteista seurustelua/tapailua. Tässä alkukesästä eräänä kesäpäivänä sitten oltiin erittäin isolla porukalla iltaa viettämässä, jossa paikalla oli ~20 tuttua, myöskin tämä nainen yksinään. Loppuillasta, ehkä humalastakin johtuen, tämä nainen kysyi eräältä naispuoliselta tutultani, jota hän entuudestaan ei tuntenut, että onko tämä tuttu minun tyttöystäväni, vai miksi hän on niin paljon minun kanssa ollut sinä iltana tekemisissä. Ja totesi samaan hengenvetoon, että kun hän tulee niin kamalan mustasukkaiseksi allekirjoittaneesta.
Kuulin tuosta vasta seuraavana päivänä, mutta ensimmäinen reaktio (luonnollisesti?) oli jopa pienimuotoinen vittuuntuminen, koska kyseinen nainen edelleen tapaili sitä toista miestä, ja hieman yksinkertaistaen dumppasi lopullisesti allekirjoittaneen tuon miehen takia. Kesän edetessä samoissa paikoissa tuo nainen oli kuin takiainen jos tavattiin ja iltaa vietettiin, ja tämän huomion teki useampikin yhteinen kaveri. Pari tuttua jo kyseli, että taasko tapailette. Samaten otti puheeksi kuinka huonosti hänellä ja miehellä menee, ero alkaa häämöttää, jne avautumista. Itse koitin olla jos en nyt välinpitämätön, niin kaverillinen ja ilman mitään taka-ajatuksia, ja jutella ihan kuten aikaisemminkin. Noh, myönnän olleeni välillä ehkä vähän tahallaankin turhankin välinpitämätön.
Joo, kyllähän moni varmaan arvaa mihin tämä on menossa. Kaverin häät oli pari viikkoa sitten, joissa molemmat oltiin siellä kutsuttuina, molemmat ilman aveceja. Sama kuvio kuin aikaisemminkin toistuu, ja vietetään iltaa hyvin hyvin paljon samassa seurassa, kun satuttiin olemaan samassa pöydässäkin. Pariin otteeseen nainen vihjaili tanssimisesta, johon vähän tylystikin totesin, ettei nyt huvita tai ehdi. Lopulta myöhemmin illasta nainen nappasi kainalosta kiinni, ja totesi väkisinkin, että nyt mennään tanssimaan. Loppuillasta jatkettiin kyllä eri osoitteisiin, mutta saatana sentään, tuon illan jälkeen se jokin naksahti taas omassa päässä. Nyt sitä on alkanut ajattelemaan, että mitäs jos sittenkin...
Pari kertaa ollaan tekstailtu tuon illan jälkeen, mutta ei mitään sen suurempaa. Naisen tuntien tiedän, että hänen puoleltaan on ihan turha mitään sen suurempaa edes odottaakaan. Tai no, rehellisesti sanoen ylipäätään aloitteet on jo hänen toimestaan tehty. Nyt en sitten tiedä, että mitä tämän tilanteen kanssa tekisi. Pää ja järki sanoo, että älä lähre sinne, mutta mutta... Mä oon aina ollut vähän skeptinen sen suhteen, että jos ensimmäisellä kerralla ei natsaa, että miten se uudelleen lämmitetty juttu sitten toisellakaan kerralla natsaisi? Toki tässä nyt voi olla taustalla naisen omia ongelmia, _ehkä_ tuoretta eroa parisuhteesta, tuttu ja turvallinen mies vapaana, laastaria jne, mutta en tiedä saatana. Tavallaan mieli tekisi lähteä taas kokeilemaan onneaan, mutta tavallaan on tuntosarvet niin pirun herkillä.
Taitais ainakin olla isomman keskustelun paikka, jos ei muuta. Se on sitten eri asia, että kiinnostaako toista puolta tästä sen kummemmin keskustella.