Naisasiat

[pettter]

Yhden vanhan panon näin metrossa. Onneks sekin on turvonnut, huh. No ei seisonut kunnolla mitä sitten häh.

 

[nummenkallio]

Nainen ehdotti tapaamista tänä viikonloppuna, ja sanoin kyllä sille, että on vähän vaikeaa, kun on Hanoita ja KooKoota. Viikonloppu menikin täysin naista huomioimatta. Ja nainen on Lahesta, oli viikonlopun täällä kaverinsa luona.

Aika täydellinen shittaus siis. Uskaltaako tuolle sanoa enää mitään? Siis muuta kuin anteeksi. Miten tuota nyt enää lähestyisi? On varmaan todella kylmä, olisin itsekin.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Nainen ehdotti tapaamista tänä viikonloppuna, ja sanoin kyllä sille, että on vähän vaikeaa, kun on Hanoita ja KooKoota. Viikonloppu menikin täysin naista huomioimatta. Ja nainen on Lahesta, oli viikonlopun täällä kaverinsa luona.

Aika täydellinen shittaus siis. Uskaltaako tuolle sanoa enää mitään? Siis muuta kuin anteeksi. Miten tuota nyt enää lähestyisi? On varmaan todella kylmä, olisin itsekin.

Ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Olet sopinut jo menoa eikä sen PITÄISI vaikuttaa mihinkään. Ehdotat uutta tapaamista esim menemällä Lahteen näkemään häntä niin luulisi hänen ymmärtävän, että olet edelleen kiinnostunut. Jos hän ei tätä ymmärrä niin voit vääntää rautalangasta miksi et ehtinyt nähdä häntä. Jos ymmärtää niin kannattaa pitää kiinni, jos taas ei niin ei ole sen arvoista. Kyllä pitää olla omiakin menoja.

 

[nummenkallio]

Ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Olet sopinut jo menoa eikä sen PITÄISI vaikuttaa mihinkään. Ehdotat uutta tapaamista esim menemällä Lahteen näkemään häntä niin luulisi hänen ymmärtävän, että olet edelleen kiinnostunut. Jos hän ei tätä ymmärrä niin voit vääntää rautalangasta miksi et ehtinyt nähdä häntä. Jos ymmärtää niin kannattaa pitää kiinni, jos taas ei niin ei ole sen arvoista. Kyllä pitää olla omiakin menoja.

Näinhän sen pitäisi ollakin. Tottakai molemmilla on omia menoja. Itse sovin yleensä naisten kanssa tapaamisia aktiivisesti, koska en halua joutua säätämään, haluan päättää mahdollisimman paljon itse. Ja jotenkin olen ymmärtänyt, että monet naiset toivovatkin mieheltä tällaista. Minä en todellakaan hyppää sinne, minne nainen toivoo, vaan minä kerron, missä nähdään ja koska. Vaikka toki huomioin sen, jos ei naiselle millään käy, en tietenkään ole kohtuuton. Mutta tämä vähän yllätti. Eipä ole naisesta enää kuulunut. Katsotaan, kuuluuko vielä.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Näinhän sen pitäisi ollakin. Tottakai molemmilla on omia menoja. Itse sovin yleensä naisten kanssa tapaamisia aktiivisesti, koska en halua joutua säätämään, haluan päättää mahdollisimman paljon itse. Ja jotenkin olen ymmärtänyt, että monet naiset toivovatkin mieheltä tällaista. Minä en todellakaan hyppää sinne, minne nainen toivoo, vaan minä kerron, missä nähdään ja koska. Vaikka toki huomioin sen, jos ei naiselle millään käy, en tietenkään ole kohtuuton. Mutta tämä vähän yllätti. Eipä ole naisesta enää kuulunut. Katsotaan, kuuluuko vielä.

Otti varmaan nokkiinsa. Toki naiset haluavat olla prioriteetti ykkösiä. Hänestä saattaa tuntua, että KooKoo ja Hanoi Rocks on hänen yläpuolellaan eikä tajua, että olet jo hankkinut lipun keikalle, ja että olet sopinut/päättänyt mennä katsomaan peliä. Jos on kiinnostava tapaus niin kannattaa ehkä yrittää selvittää asia hänelle, mutta jos veti jo porot nokkaan niin asiaa ei välttämättä pysy korjaaman. Toivotaan että siitä leppyisi.

Edit: itsehän en tuossa tapauksessa mitään anteeksi pyytelisi.

 

[nummenkallio]

Otti varmaan nokkiinsa. Toki naiset haluavat olla prioriteetti ykkösiä. Hänestä saattaa tuntua, että KooKoo ja Hanoi Rocks on hänen yläpuolellaan eikä tajua, että olet jo hankkinut lipun keikalle, ja että olet sopinut/päättänyt mennä katsomaan peliä. Jos on kiinnostava tapaus niin kannattaa ehkä yrittää selvittää asia hänelle, mutta jos veti jo porot nokkaan niin asiaa ei välttämättä pysy korjaaman. Toivotaan että siitä leppyisi.

Tottakai KooKoo ja Hanoi Rocks ovat vielä hänen yläpuolellaan. Pitää olla jo jonkinlainen matka parisuhdetta, ennen kuin olisi toisin. KooKoo ja Hanoi Rocks ovat minulla aina, naisesta en tiedä. Eikä tämä ole vasta kuin tapailua. Jos naisella olisi vastaavaa priorisointia, niin ymmärtäisin sen, vaikka voisihan se vituttaa, jos olisin todella kiinnostunut. Jos se vaikka priorisoisi jonkun Juha Tapion keikan, varsinkin kun se musiikki on ihan skeidaa. Mutta olen itsekin tuollaisia harmistumisen tunteita kokenut. Tässä tilanteessa tarjosin kuitenkin muita vaihtoehtoja näkemiseen, ja jos ne eivät kelpaa, niin harmillista on.

 

[nummenkallio]

Ja on se saatana jos katurokki ja lätkä ei maistu. Ne on maistunu mulle vuosikymmeniä. Ja maistuu kuolemaan asti. Ei se naiselle ole sen vaikeampaa. Hyppää vaan tähän mukaan. Diggaa Hanoita ja KooKoota. Oman perintöni poltan, ei se oo teiän murhe.

 

[nummenkallio]

No niin, my old flame Raumalta laittoi juuri viestiä, että lähetään pöhisemään, hän on nyt Stadissa. Olisi käynyt toki, mutta täällä Haagassa junat myöhästelevät. Eli tunti menisi. Vitun kommunismiliikenne. Olisi ollut kyllä kiva nähdä tämä vanha rakas.

 

[knttrtknkn1]

No niin, my old flame Raumalta laittoi juuri viestiä, että lähetään pöhisemään, hän on nyt Stadissa. Olisi käynyt toki, mutta täällä Haagassa junat myöhästelevät. Eli tunti menisi. Vitun kommunismiliikenne. Olisi ollut kyllä kiva nähdä tämä vanha rakas.

Taksi?

 

[nummenkallio]

Taksi?

Sisko sanoi, että nyt meille. Vituttaa.

 

[nummenkallio]

Ihan saatanasti nyt harmittaa ja laittelin juuri Piialle viestiä, että nähdään nyt selvin päin, ennen kuin hän lähtee kotia Raumalle.

 

[knttrtknkn1]

Ihan saatanasti nyt harmittaa ja laittelin juuri Piialle viestiä, että nähdään nyt selvin päin, ennen kuin hän lähtee kotia Raumalle.

Menikin siis puihin...? Ymmärsin kaiketi väärin tuossa aiemmin

 

[nummenkallio]

No nyt tuli Lahen naiselta viesti. Viikon jälkeen. Sanoo, että ymmärtää kiireet, eikä suuttunut. Sanoi myös, että tämä lokakuu on nyt hänelläkin vähän kiireinen, mutta jos sitä marraskuulle alkaisi treffejä suunnitella.

Tämähän on ihan sellaista vanhan ajan kirjeenvaihtoa. Oli se hienoa, kun postiluukku kilahti, ja sieltä löytyi nätillä käsialalla kirjoitettu kirje. Joskus saattoi olla tuulahdus parfyymiäkin mukana, ja voi että se huumasi. Parasta oli, kun mukana oli kuva, joka näytti nätiltä.

Olen tuotakin toki harrastanut, mutta ei oikein nyt nykyaikaan asetu tämä rytmi. Ei nyt oikeasti kukaan voi olla noin old school, kun minäkään en ole. Vai voiko? Nuorekkaan setämiehen elämässäkin kuukausi on jo pitkä aika. Siinä ajassa ehtii löytyä uusia naisia, siihen aikaan mahtuu paljon jääkiekko-otteluita, ja siinä ajassa ehtii sopia uusia baarireissuja poikain kanssa.

Jos positiivisesti ajatellaan, niin onhan siinä kuukaudessa taas paljon aikaa KooKoolle ja Hanoille.

 

[Surukuku]

No nyt tuli Lahen naiselta viesti. Viikon jälkeen. Sanoo, että ymmärtää kiireet, eikä suuttunut. Sanoi myös, että tämä lokakuu on nyt hänelläkin vähän kiireinen, mutta jos sitä marraskuulle alkaisi treffejä suunnitella.

Tämähän on ihan sellaista vanhan ajan kirjeenvaihtoa. Oli se hienoa, kun postiluukku kilahti, ja sieltä löytyi nätillä käsialalla kirjoitettu kirje. Joskus saattoi olla tuulahdus parfyymiäkin mukana, ja voi että se huumasi. Parasta oli, kun mukana oli kuva, joka näytti nätiltä.

Olen tuotakin toki harrastanut, mutta ei oikein nyt nykyaikaan asetu tämä rytmi. Ei nyt oikeasti kukaan voi olla noin old school, kun minäkään en ole. Vai voiko? Nuorekkaan setämiehen elämässäkin kuukausi on jo pitkä aika. Siinä ajassa ehtii löytyä uusia naisia, siihen aikaan mahtuu paljon jääkiekko-otteluita, ja siinä ajassa ehtii sopia uusia baarireissuja poikain kanssa.

Jos positiivisesti ajatellaan, niin onhan siinä kuukaudessa taas paljon aikaa KooKoolle ja Hanoille.

No, voihan vitsit... jätkä sai naiselta ihan oikean kirjeen tänä somen pikaviestein kirottuna aikana - WAU!
Teetpä mitä muuta tahansa, kyllä tuollaista voi/kannattaa arvostaa ja pitää statementtina siitä, että nainenkin ymmärtää ja arvostaa ratkaisujasi - katsomisen arvoinen kortti....

 

[Steril]

On se todella hauskaa ja päivää piristävää (sarkasmi), kun päivittäin näet tämän entisen säätösi, jolle et kelvannut, lirkuttelevan ja viihtyvän uuden kaiffarin kanssa lähes vieressäsi kampuksella. Samoilla kursseilla kun on aika hankalaa vältellä tai olla näkemättä. Minulle siis on ihan yksi lysti, kenen kanssaan hän viettää aikaansa tai mitä ylipäätään tekee (kunhan ei tarvitsisi nähdä), mutta semi vittumaista että joudun jatkuvasti tilanteisiin, jossa katselen käytännössä vierestä tätä kahdenkeskistä hauskanpitoaan uuden tuttavuutensa kanssa. Itse kun käytännössä jo unohdin koko jutun, ja hyvä niin, eihän hän omien sanojensa mukaan edes pidä kampuksella käymisestä. No, nyt tuntuu pitävän ja kunnolla kun seurakin on kohdallaan. Niin se unohtaminen, se on vähän hankalampaa tällä tavalla.

Ei tässä muuta. Pahoittelut jos kuulostaa katkeralta, en halua olla katkera enkä lietsoa sellaista mielialaa, kunhan vain vähän puran tuntojani ja mietteitäni. Oikeastaan pahin mahdollinen kuvitelma kävi nyt toteen. Juttu on ohi ja itse haluaisit irtautua kokonaan, mutta eipä se nyt onnistukaan. Hetkittäin tuntuu kuin olisi valaistunut ja olo on täysin zen vaikka sillä hetkellä näkisit heidät yhdessä, mutta välillä taas harmitus nostaa päätään.

No, kai tästä jotain opin - ei kannata säätää sellaisten kanssa jotka opiskelevat tai työskentelevät päivittäin samassa paikassa.

 

[Creed Bratton]

No, kai tästä jotain opin - ei kannata säätää sellaisten kanssa jotka opiskelevat tai työskentelevät päivittäin samassa paikassa.

Tähän on ihan jenkkiläinen sanontakin ”Don’t shit where you eat”.

Kannattaa noudattaa, etenkin aikanaan työelämässä.

 

[Steril]

Tähän on ihan jenkkiläinen sanontakin ”Don’t shit where you eat”.

Kannattaa noudattaa, etenkin aikanaan työelämässä.

Osuva sanonta.

Nyt vielä kun tosiaan olemme samassa paikassa, niin tuo että katkaisin omasta aloitteesta kaikki yhteydenpitokanavat häneen (vaikkei mitään yhteyttä enää noiden pakkien jälkeen ollutkaan) niin tekee tästä jotenkin vielä kiusallisempaa. Enhän minä nyt voi kaikkia ihmisiä vältelläkään, että pakko on jossain vaiheessa olla tekemisissä samojen ihmisten kanssa jotka jommankumman heistäkin tuntevat tai tietävät, jos ylipäätään sosialisoida haluaa. Se oli kuitenkin ainut vaihtoehto jonka koin silloin hyväksi. En vain silloin tiennyt mitä tuleman pitää, luulin että osutaan samaan paikkaan todella harvoin eikä vaikuta mihinkään.

 

[Introexpertti]

Töistä on kaks kertaa löytynyt. Vierähtihän niissäkin n. 12v. 5/7v. Jatkossa keskityn asiakkaisiin.

 

[adolf]

Nuo työpaikkaromanssit voivat olla hankalia. Meillä on niitä useita, ja on siellä monet ihan oikeasti sen elinikäisen kumppaninkin löytäneet.

Vähän kaksipiippuinen juttu tuo. Työpaikalla olosta voi tulla valtavan hankalaa, jos ero tulee, mutta sitten taas toisaalta, jos siellä jonkun kanssa kunnolla kolahtaa, eikä sitä riskiä ikinä ota, niin niin... Ei ole yksiselitteistä.

 

[nummenkallio]

Nuo työpaikkaromanssit voivat olla hankalia. Meillä on niitä useita, ja on siellä monet ihan oikeasti sen elinikäisen kumppaninkin löytäneet.

Vähän kaksipiippuinen juttu tuo. Työpaikalla olosta voi tulla valtavan hankalaa, jos ero tulee, mutta sitten taas toisaalta, jos siellä jonkun kanssa kunnolla kolahtaa, eikä sitä riskiä ikinä ota, niin niin... Ei ole yksiselitteistä.

Minulla on ollut elämässäni kaksi vakavampaa työpaikkaromanssia, lyhyempiä ei lasketa. Kummastakaan ei ole pahaa sanottavaa. Toinen meni aika kevyesti ehkä valta-asemasta johtuen, mutta toisesta tuli pitkä parisuhde.

Työpaikkaromansseissa ylittämätön puoli on se, että se toinen tietää arjestasi kaiken tärkeän. Oikein käsiteltynä se on vahvuus. Se toinen tietää miten sinulla töissä menee. Saat kumppanin, joka ymmärtää työtäsi. Ei tarvitse selitellä. Jos se toinen on aika lähellä samoja tehtäviä, eikä kilpailuasetelmaa ole, niin tämä on ehdottomasti vahvuus. Tämä toki vaatii vahvaa keskinäistä luottamusta ja sitä, ettette kilpaile samoista tehtävistä. Kilpailu rikkoo tämän tietysti heti.

Mutta jos molemmilla on selvät positiot työssä, eikä kumpikaan uhkaa toista, niin voisin jopa suositella. Jos hoidatte asian työpaikalla siististi, eikä teillä ole keskinäisiä kisoja, niin se on jopa aika hyvä tilanne. Se on tasapainotilanne, jota fiksu työnantaja arvostaa. Koska työnantajalle te molemmat olette parina ennalta-arvattavia.

Jos siis täällä joku vielä pohtii, voiko lähteä työpaikkaromanssiin, niin täältä kannustus: lähtekää ihmeessä, jos siltä tuntuu. Paljon enemmän voitettavaa kuin hävittävää.

 

[BOL]

@Steril , ihan kaikella kunnioituksella, mutta et tästä naisesta ole yli päässyt. Et edes lähelle. Mutta nää on näitä ja lähes kaikki kokee tuollaista joskus. Kyllä säkin vielä yli tästä pääset. Asiassa auttaa aika ja/tai uusi heila. Kannattaa pokata jostain bileistä vaikka joku yhden illan juttu ihan vain, jotta pääset tästä nyt yli. Laastari. Mutta muistat, ettet ihastu tai lupaa mitään sen illan aikana. Kai opiskelijoilla vieläkin jotain bileitä on, missä viina virtaa ja aamulla virtaa tuskanhiki ja hävettää, että "tuli sillä tavalla heitettyä vapaalle, kun en mä yleensä" :)?

 

[Steril]

@Steril , ihan kaikella kunnioituksella, mutta et tästä naisesta ole yli päässyt. Et edes lähelle. Mutta nää on näitä ja lähes kaikki kokee tuollaista joskus. Kyllä säkin vielä yli tästä pääset. Asiassa auttaa aika ja/tai uusi heila. Kannattaa pokata jostain bileistä vaikka joku yhden illan juttu ihan vain, jotta pääset tästä nyt yli. Laastari. Mutta muistat, ettet ihastu tai lupaa mitään sen illan aikana. Kai opiskelijoilla vieläkin jotain bileitä on, missä viina virtaa ja aamulla virtaa tuskanhiki ja hävettää, että "tuli sillä tavalla heitettyä vapaalle, kun en mä yleensä" :)?

Toteamuksestasi, jotka yleensä osuvat hyvin kohdalleen, olen tällä kertaa täysin eri mieltä, sori vaan. Pitkään jo meni ettei koko nainen ollut ajatuksissakaan, eikä mitään tunteita (romanttisia ainakaan) häntä kohtaan enää ole. Ne ovat kuolleet. En ottaisi häntä takaisin vaikka hän sitä itse tarjoaisi. Kuten sanoin, minua ei hänen tekemisensä liikuta, etenkin jos pysyy poissa silmistäni.

Vaatisi aika stoalaisen raudanlujaa mentaliteettia (millä tasolla en vielä ihan ole) pysyä täysin tunteettomana tilanteessa, jossa päivittäin yhtäkkiä joudutkin olemaan tämän kanssa epäsuorasti tekemisissä sekä näkemisissä ja näet tämän heilastelevan uuden miehen kanssa, juuri kun tilanteen tulisi olla täysin päinvastoin. Sitä on ihan turhaa kieltää.

Samaa mieltä siitä, että tämä menee kyllä ohi. Piti vain kirjoittaa tämänhetkisiä fiiliksiä tänne. Enkä anna tämän asian tehdä sellaista haavaa että siihen mitään laastareita pahemmin tarvittaisiin, ihan jo periaatteenkin puolesta. Syvä hengenveto ja pitkä puhallus pikemminkin.

 

[BOL]

@Steril , ottaen huomioon, että teillä ei ollut mitään suhdetta, rohkenen kuitenkin väittää, että sinä et ole päässyt hänestä yli. Tai ehkä pikemminkin niin, että olet häneen edelleen ihastunut, mutta et vain voi sitä edes itsellesi myöntää.

Nimittäin ihmiselle, joka oikeasti on päässyt yli ihastuksesta, jonka kanssa ei edes koskaan ollut mitään suhdetta, sen ihastuksen näkeminen jonkun muun kanssa, on oikeasti aivan yhdentekevää. ”Ei tunnu missään. Voidaan moikata, mutta that’s it.” Sinulla on kertomuksesi perusteella edelleen hyvin paljon tunnetta mukana. Ehkä se tunne on jonkinlaista vihaa? Viha ja rakkaushan kulkevat usein käsi kädessä. Ehkä olet vihainen itsellesi, että annoit itsesi uskoa, että hän olisi erilainen kuin lopulta onkaan?

Mutta sekin on ihan ok. Ihmissuhteissa oppii kokemalla. Ja pettymällä. Mutta kannattaa muistaa sekin, että ennen pettymyksiä on yleensä ollut myös onnistumisia.

 

[Steril]

@BOL Olen ollut rehellinen tässä asiassa itselleni, ja kyllä, voin edelleen katsoa itseäni peilistä silmiin ja sanoa että ei, en ole enää häneen ihastunut. Olen myös rehellinen siinä, että tämä asia menee edelleen ajoittain tunteisiin, siis nimenomaan silloin kun häntä olen nähnyt. Mutta ihastusta se ei ole, ei se tunnu enää siltä mitä se oli.
En minä toisaalta häntä vihaakaan, ei siinä. Ehkä jonkinlainen pettymys on sellainen sana millä sitä voisi kuvailla, pettymys siitä etten saanut toista mahdollisuutta ja siitä miten tylysti asia silloin hoidettiin hänen puoleltaan. Vaikka oli siinä hyviäkin puolia, hän oli ainakin rehellinen.

Olisi vain jotenkin kaikin puolin helpompi tilanne jos ei tarvitsisi nähdä koko ihmistä. Eikä tätä asiaa jaksaisi enää liikoja muutenkaan vatvoa. Jälkeenpäin myös jo pitkään olen ollut sitä mieltä, ettei meistä pariksi olisi ollutkaan. Luulen että nyt vain kun näkemisestä on oikeasti tullut lähes _jokapäiväistä_, niin jotkut tilanteenkäsittely- ja prosessointinystyrät aivoissa vielä viimeisen kerran alitajuisesti käsittelevät asiaa. Jos nyt kirjoituksistani on saanut kuvan, että on ihan huolella mennyt tunteisiin, niin huoli pois, ei ole. Ei tämä ole enää mitään verrattuna siihen fiilikseen, mikä oli silloin loppukeväällä heti tapahtuneen jälkeen.

Yksi syy myös miksi kirjoitan tänne tästä on se, ettei ne tunteet jää pyörimään patoutuneena sisimpään, vaan purkautuvat pois mahdollisesti jopa viimeisen kerran eikä sen jälkeen tähän tarvitse enää palata, vaan pystyy suhtautumaan tyyneydellä siihen mitä eteen tulee.

 

[adolf]

Nimittäin ihmiselle, joka oikeasti on päässyt yli ihastuksesta, jonka kanssa ei edes koskaan ollut mitään suhdetta, sen ihastuksen näkeminen jonkun muun kanssa, on oikeasti aivan yhdentekevää.

Omaan kokemukseeni nojaten, tätä on kompattava.