Naisasiat

[Breeze Harbour]

Tunnen ihmisiä, jotka täyttävät tyhjyyttään juuri noin - ihastumalla rakastumisen ajatukseen ja kuvittelemalla, että se ajatus rakastumisesta on rakkautta. Ja että se riittää, ja että sen eteen ei tarvitse muuta kuin vastaanottaa "rakkaus". Että onni tulee jostain ulkoapäin ja pitää vaan pitää syli auki. Ehkä ei edes sitäkään, kyllä se osaa itse tulla luo...

Näinhän mäkin ensi"rakastumiseni" kohdalla melko pitkälti luulin. Meni vuosia myöntää että olin rakastunut siihen tunteeseen enemmän kuin itse naiseen. Kokemukset opettaa.

 

[Prof. Puck]

Olen silloin tällöin lukenut ketjua ja joskus vuosia sitten kommentoinutkin. Nyt on kommentoinnin paikka: En voi muuta kuin ihailla, miten kauniisti ja toista kunnioittaen tehty breikki...

Kyllä, kehut paikallaan silloin kun niiden paikka on, siis @abianos suuntaan, jolle on joskus tullut annettua myös toisenlaista palautetta (joskin aina rehellistä) kirjoittamistaan viesteistä. Tyylikkäästi hoidettu tämä tapaus.

Minä jouduin aikanaan antamaan, kuten täälä tapana on sanoa, kaverikortin, parillekin likalle, joissa ei ollut kerrassaan mitään vikaa ja tekivät orastavan suhteen rakentamisen osaltakin kaiken ns. oppikirjan mukaisesti. Varsinkin ensimmäisen kohdalla kyse oli enemmän paskasta ajoituksesta kuin mistään muusta. Mutta kun kipinä ei syty liekkeihin, niin sitten se ei syty. Muistan kyllä vieläkin, kuinka vaikeaa tuollaisissa tapauksissa on asia toiselle ilmoittaa varsinkin kun tietää, että toisella osapuolella sekä tunteet ja odotukset ovat jo toisissa sfääreissä. Paskamaisia tilanteita vaikka ne kuinka kauniisti ja toista kunnioittaen osaisi tehdä. Kavereita meistä ei tullut, vaikka lämmöllä molempia muistelenkin.

Omista naisasioista sen verran, että ensimmäistä kertaa elämässä olen tämän viikonlopun aikana kokenut menettämisen pelkoa parisuhteessa. Ei mitään varsinaista syytä tunteeseen, eikä varsinkaan mitään ryppyä rakkaudessa. Parempi puolisko vaan matkoilla ja erehdyin katsomaan eilen leffan jossa vaimo kuoli yllättäen syöpään. Tämä ja varmaan yksinolo sai ajatukset laukalle ja käsittämään kuinka tyhjille itse tipahtaisin jos puolisoni äkillisesti kuolisi tai muuten häviäisi yllättäen parisuhteesta. Vaikkei tässä mitään teinirakkautta enää eletä, niin silti tajusin asiaa miettiessäni, että kaikki (aidosti merkittävät) tulevaisuudensuunnitelmat ja haaveet ovat sellaisia missä hän on kiinteästi osallisena ellei peräti keskiössä. Toisen hävitessä tuhoutuisi myös suurin osa näistä näistä suunnitelmista ja haaveista... niiden toteutuminen menettäisi tavallaan merkityksensä. Siitä iski päälle - siis ensimmäistä kertaa elämässä parisuhteessa - konkreettinen menettämisen pelko. Ei ollut mukava tunne... Taidankin tänään hänen kotiintullessan käydä ostamassa kukkia pöydälle ja kokata hänen lempiruokaansa...

 

[Flyingbird]

Onko täällä pettäjiä paikalla. Minkä takia te petätte?

Oletteko tulleet petetyksi? Miltä se tuntuu?

Molemmat kokeneena. Hävettää vieläkin kuinka ylimielinen kusipää olin ja eikä miestäkään sen vertaa, että olisi ollut kanttia sano exille, että ei tästä vaan tule mitään. Itselläni ainakin suurimmat syyt pettämiseen oli oman egon kasvattaminen ja heikko itsetunto. Ei edes omatunto soimannut vaan petettyä tuli kymmeniä kertoja, jopa useita kertoja naisten, jotka olivat kavereita silloisen emännän kanssa. En ainakaan tiedä, että olisin koskaan näistä kiinni jäänyt, mutta olen melko varma, että exä ainakin aavisteli. Suhde päättyi lopulta siihen, kun exä petti ja lähti miehen matkaan. Vaikka hiljaa halusin lopettaa suhteen ja oli siitä puhettakin, niin silti tuo kolahti. Ei ehkä pitkään, mutta kyllä ne ekat päivät mietti, että miksi? Kai sekin heikkoon itsetuntoon sattui. Enää en mieti miksi petti ja lähti. Sitä edellisetkin suhteet oli melko railakasta menoa puhumattakaan sinkku ajoista. Ehkä se silloinen huono itsetunto tuli muutaman vuoden kestäneeltä teini-iän suhteelta, jossa toinen puolisko oli enemmän pettävä. Kuitenkin viimeisimmän eron jälkeen päätin, etten rupea enää seurusteluun, jollen pysty ottamaan tosissaan.

Nykyään onnellisesti naimisissa ja lapsikin on tullut elämäämme, eikä ole mieleenkään juolahtanut mieleen poiketa polulta. Hassua, että jos nyt tulee kaunis daami juttelemaan niin miltei iskee pakokauhu, enkä oikein tiedä miksi. Koitan vain äkkiä paeta tilanteesta. Ehkä koitan välttää turhaa mustasukkaisuutta, koska vaimo tietää historiastani.

Olisi helppo sanoa, että kaikki pettäjät on idiootteja. Niinhän ne suurimmaksi osaksi onkin, ellei sitten seurustele joskus kaltaiseni mulkeron kanssa. Ansaitsin kaiken paskan.

 

[pernaveikko]

Olisi helppo sanoa, että kaikki pettäjät on idiootteja. Niinhän ne suurimmaksi osaksi onkin, ellei sitten seurustele joskus kaltaiseni mulkeron kanssa. Ansaitsin kaiken paskan.

Teidän kusipäiden pitäisi joskus miettiä jotain muuta kuin itseään. Niitä läheisiä mitä teilläkin ehkä on.

Se on aivan vitun helvetin raskasta tietää mitä oikeasti tapahtuu ja sitten joutuu hymistelemään, kun niitä tyttöjä näkee ja joutuu siihen sirkukseen miten minun aviomies on maailman ihanin mies. Sitä paitsi ne on ihan mukavia tyttöjä.

En haluaisi pilata ravintolailtaani kolmannen asteen kuulustelussa "sano nyt pettääkö se mua, te ootte niin läheisiä, kyllä sä tiedät."

Vittu tietenkin tiedän, mutta en sano. Jos ei olisi petturisikoja, niin ei olisi mitään tiedettävää.

 

[Prof. Puck]

Kai niitä syitä pettämiselle on miltei yhtä paljon kuin pettämisiä? Tai no ei ole, mutta paljon kuitenkin; onneton parisuhde jossa syystä tai toisesta kuitenkin roikkuu, narsismi, tunteettomuus, kosto, hetken huuma, huono itstunto, biologinen seksuaalivietti, menetetyn nuoruuden kiinnikurominen jne jne.. ei sillä, että niistä yksikään mitenkään oikeutettu olisi. Kokemuksen syvällä rintaäänellä todeten olen sitä mieltä, että vahva kännitila ei ole syy - pelkkä tekosyy - pettämiselle.

Minä olen pettänyt, enkä @Flyingbird tavoin ole asiasta mitenkään ylpeä, päinvastoin. Ihmiset onneksi oppivat ja viisastuvat; ei ehkä kaikki mutta toivottavasti useimmat. Sama juttu oli myös itselläni... häntäheikin maine oli kantautunut myös nykyisen puolisoni korviin ja aika kauan siinä meni, että luottamus - minkä jokainen parisuhde tarvitsee toimiakseen - oli rakennettu.

Avoin suhde on kaunis ajatus, mutta hiukan kuin kommunismi... käytännön toteutus ei ole osoittautunut kovnkaan toimivaksi. Onko palstalla sellaisia, joilla tällainen järjestely on puolison/kumppanin kanssa? Eli että peittoa voi heiluttaa kodin ulkopuolella, kunhan ne jutut ei kanna kotiin asti? Yksikään tietämäni avoin suhde ei ole pitkässä juoksussa toiminut? Ei sillä, että sellaiselle olisi tätänykyä edes halua. Nykyisen puolisoni kanssa meillä oli alkuun, seurustelun alkuvaiheessa, tällainen järjestely, mutta kyllä se varsin nopeasti muuttui, kun tunteet syvenivät. Tämä toki vaikutti myös em. luottamuksen vahvistumiseen vaikkei pettämisestä sanan varsinaisessa merkityksessä ollutkaan kyse.

Yritän tätänykyä elää sen yksinkertaisen periaatteen kanssa, että teen asioita, jonka sallisin puolisoni myös tekevän. Senkin säännön kanssa on jo tarpeeksi painimista (kuten täällä olen jo aiheesta avautunut), vaikkei varsinaisesta pettämisestä edes puhuta. Ihminen kun on taipuvainen hyväksymään itselle hiukan enemmän vapauksia kuin toiselle...

 

[Flyingbird]

Teidän kusipäiden pitäisi joskus miettiä jotain muuta kuin itseään. Niitä läheisiä mitä teilläkin ehkä on.

Niinhän se on. En pystyisi katsomaan enää silmiin exää. Ehkä myös toivoin jääväni kiinni, koska ei ollut munaa itse sanoa suhdetta loppuun. En siksi varmaan edes koittanut kauheasti peitellä tekemisiäni. Olen pohtinut monesti suhteen päättymisen jälkeen miksi olin semmoinen kun olin. Syitä ja tekosyitä on pitkä liuta ja vika vain itsessä. Jos pettäminen on sairaus, niin itse löysin lääkkeet sen parantamiseksi.

@Prof. Puck kertoi tulleensa ensimmäistä kertaa pelkoa vaimon menetyksestä. Itselleni on taas tullut elämäni ensimmäistä kertaa kuolemanpelko. Miten vaimo ja lapsi selviytyisivät siitä. 100/100 ottaisin luodin molempien puolesta ja en halua minkään asian rikkovan tätä perhettä. Se lapsen vilpitön ilo, kun iskä tulee töistä.

 

[pernaveikko]

Miten vaimo ja lapsi selviytyisivät siitä. 100/100 ottaisin luodin molempien puolesta ja en halua minkään asian rikkovan tätä perhettä. Se lapsen vilpitön ilo, kun iskä tulee töistä.

Tuo on hyvä, mutta muista myös ajatella itseäsi tarvittaessa. Lentokoneen turvaohjeissa painotetaan sitä, että ensin aina itselle happinaamari päälle ennen kuin autat yhtään ketään.

Joku sitä aina joskus ihmettelee miten niin, tietenkin pelastan lapseni ennen minua. Sitä ei vain tajua, että milläpäs pelastat sen taaperon, jos olet jo tajuttomana.

 

[puuntakaa]

Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Luin iltapaskaa, ja tällainen juttu siellä oli. Lehmä kertoi tekstarilla miehelleen, että oli tehnyt tuhmia. En tiedä, itse varmaan heittäisin akan seinään tuollaisesta, kun kiinni saisin. Paremmin ottaisin, jos tulisi kertomaan ihan asiallisesti naamatusten.

Oma akka tuossa pari viikkoa sitten riidan päätteeksi harmitteli, että ei ollut käynyt laivalla panemassa ketään pari kuukautta sitten, kun reissulla oli. Ihmettelen vieläkin mitä sillä oikein oli mielessä, kun minulle tuon kertoi?

 

[heavy]

Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Luin iltapaskaa, ja tällainen juttu siellä oli. Lehmä kertoi

Ei tuossa itse jutussa ollut mitään puhuvista eläimistä... .

 

[puuntakaa]

Ei tuossa itse jutussa ollut mitään puhuvista eläimistä... .

Olet ihan oikeassa, tuotakaan en ymmärrä, miksi tuollainen autotallijutun linkki siihen kopioitui? Tätä mä kuitenkin tarkoitin:

Tuija, 32, aloitti suhteen miehen työkaveriin: ”Nyt taitaa tulla ero. Tätä et pysty antamaan anteeksi”

 

[Rod Weary]

Olet ihan oikeassa, tuotakaan en ymmärrä, miksi tuollainen autotallijutun linkki siihen kopioitui? Tätä mä kuitenkin tarkoitin:

Tuija, 32, aloitti suhteen miehen työkaveriin: ”Nyt taitaa tulla ero. Tätä et pysty antamaan anteeksi”

Tuon autojutun kävin lukemassa, se oli mielenkiintoinen. Tää Tuija ei kiinnosta edes sen vertaa, että jaksaisin klikata jutun auki.

 

[sinikettu]

Tuon autojutun kävin lukemassa, se oli mielenkiintoinen. Tää Tuija ei kiinnosta edes sen vertaa, että jaksaisin klikata jutun auki.

Joo. Jos pitäisi kuulla retalejengin rakkaushuolista, pitäisi mennä vaan sukulaisille kylään. Siellä on teemuja ja tuijia ihan omasta takaa. Vuorotöitä tehdään, lapsia on ja naapurin Maunojakin varmasti käydään välillä nussimassa. Ketään vaan ei kiinnosta, kun ovat köyhiä ja kipeitä ihmisriepuja.

Avioeropaperit olisivat toki tuossa tilanteessa kourassa heti pikimmiten. Tosin retalejengillä ei välttämäti ole aina varaa ja sosiaalista tukea erota. Siks ne varmaan pysytteleekin yhdessä kehnoissa liitoissa.

 

[Kulkija]

Erosta alkaa olemaan kuukausi ja päivä päivältä alkaa olokin helpottumaan. Kuukauden aikana oli yksi todella raskas viikko, milloin uin todella syvissä vesissä. En oikeastaan tehnyt muuta kuin makasin sängyssä ja pohtisin jatkuvalla syötöllä eroa. Edelleen asutaan exän kanssa yhdessä ja jopa yllättävän helppoa ollut elämä hänen kanssaan. Muutosta olemme puhuneet sen verran ettei kummallakaan ole kiire pois ja siinä kohtaa, kun toiselle riittää muutetaan erilleen. Sitä en vain ymmärrä, miksi tuo exä tekee tiettyjä asioita joko tahallaan tai tahattomasti. Viime viikolla oli "vahingossa" jäänyt sokerointivälineet pöydälle, kun oli lähtenyt FB:n luokse ja viikonloppuna piti eksyä samaan baariin, vaikka hyvin tiesi minun siellä olevani. Eikä se olisi ollut niinkään suuri juttu, mutta oli itselleni ensimmäinen kunnollinen baarireissu eron jälkeen, enkä olisi jaksanut hänen naamaa katsella koko iltaa. Pieniä asioita, mutta ärsyttäviä. Kyllä tässä jotain positiivistakin on, kun olen saanut opintoihin eron avulla valtavan motivaation ja puhumme exän kanssa jopa nykyään enemmän asioistamme kuin yhdessä ollessamme.

 

[steepler]

Voiko alaikäsen tapailuun, ei tienkään alle 16 vuotiaan, mutta esim. 17 vuotiaan sisältyä mitään sen kummempaa riskiä, noin juridisesti, kun ei ole mistään auktoriteettiasemasta kuitenkaan kyse?

Ei tässä mitään tapailua ole käynnissä mutta voisi avautua mahdollisuuskin niin pikkaisen puntaroin kannattaako miten edetä.

 

[Sanainen arkku]

Voiko alaikäsen tapailuun, ei tienkään alle 16 vuotiaan, mutta esim. 17 vuotiaan sisältyä mitään sen kummempaa riskiä, noin juridisesti, kun ei ole mistään auktoriteettiasemasta kuitenkaan kyse?

Ei tässä mitään tapailua ole käynnissä mutta voisi avautua mahdollisuuskin niin pikkaisen puntaroin kannattaako miten edetä.

Tämän ketjun otsikko on Naisasiat. 17 vuotias ei kuulu tämän otsikon alle.

 

[Murkula]

Edelleen asutaan exän kanssa yhdessä ja jopa yllättävän helppoa ollut elämä hänen kanssaan. Muutosta olemme puhuneet sen verran ettei kummallakaan ole kiire pois ja siinä kohtaa, kun toiselle riittää muutetaan erilleen.

Kun korkeakouluikäisenä pistettiin silloisen tyttöystävän kanssa 4,5 vuoden jälkeen lusikat jakoon niin tehtiin tämä sama diili. Ainoastaan sovittiin että hän ei tuo miehiä ja minä en tuo naisia siihen asuntoon.
Kuinka ollakaan onnistuin raahaamaan melko seksikkään saaliin baarista ja olin unohtanut avaimet kämppään. Herätin exän soittamalla joka pudotti ikkunasta avaimet ennen kuin katsoi että minulla on seuraa. Aamulla kävi sitten niin että vieras tuli alasti suihkusta ja ex siinä oviaukossa niin oli hetken aika hiljaista kämpässä. Sitten katosi ex ja sen pikkusisko soitti ihan vaan kehuakseen meikäläistä. Kyllä se minuaki vitutti mutta ei ole tapana murehtia itse tehtyjä asioita.
Päästiin sitten tuon jälkeen aika nopeasti eri kämppiin.
Päästiin siitä yli ja naitiinkin vielä satunnaisesti jonkun aikaa. Tätä nykyä ollaan ihan hyviä kavereita vaikka harvoin nähdään. Kummallakin on tahollaan muksuja ja uudet kumppanit ollut kymmenisen vuotta.
Tämän tarkoitus oli vaan varoittaa tuosta yhdessä asumisesta eron jälkeen. Se on aika nopeasto el katastrof.

 

[Jerry100]

Tämän tarkoitus oli vaan varoittaa tuosta yhdessä asumisesta eron jälkeen. Se on aika nopeasto el katastrof.

Voi olla mutta esimerkiksi ite erosin Marraskuussa 2016. Tammikuussa muutin erilleen. Missään vaiheessa ei ollut mitään painetta muuttaa tai mitään painostusta tai muutakaan. Kaikki sujui aivan täysin sovussa ja lasteni äiti sanoi ettei tässä mihinkään tarvitse muuttaa että hän ei käske tai painosta.
Nykyään näemme oikeastaan jokapäivä. Safkaillaan yhdessä. Juodaan iltakahvit tai tehdään iltapalaa yhdessä. Viime viikonloppuna oltiin kylpylässä reissussa.
Sitä vaan koitan sanoa että kaikki voi myös ratketa täysin sovussa ja täysin riidattomasti vaikka vähän pitempään jakaisikin sen asunnon ex kumppanin kanssa.

 

[Musta Nuoli]

Tämän ketjun otsikko on Naisasiat. 17 vuotias ei kuulu tämän otsikon alle.

Ei tuommoista kieltoa voi antaa. Saahan sitä 17-vuotiaan kanssa heilastella, ihan laillistahan se on, ja varmaan monella nuoremman polven Jatkis-nuorukaisella voi olla tähän ketjuun asiaa nuorempien naisten osalta. Eivät täällä kaikki tilitä keski-iän ongelmistaan.

Tietty sitä nyt toivoisi, ettei kyseessä ole mikään älyttömän korkea ikäero, mutta toisaalta jos Suomen kuninkaaksi valittu Saukki I Kamreeri voi perustaa perheen 30 vuotta nuoremman kanssa niin saa sitä tässä ketjussa kysellä mitä haluaa.

 

[Sanainen arkku]

Ei tuommoista kieltoa voi antaa. Saahan sitä 17-vuotiaan kanssa heilastella, ihan laillistahan se on, ja varmaan monella nuoremman polven Jatkis-nuorukaisella voi olla tähän ketjuun asiaa nuorempien naisten osalta. Eivät täällä kaikki tilitä keski-iän ongelmistaan.

Tietty sitä nyt toivoisi, ettei kyseessä ole mikään älyttömän korkea ikäero, mutta toisaalta jos Suomen kuninkaaksi valittu Saukki I Kamreeri voi perustaa perheen 30 vuotta nuoremman kanssa niin saa sitä tässä ketjussa kysellä mitä haluaa.

Pienenä ystävällispaheksuvana kuittina viestini laitoin. Toki jo tuolloin ajattelin, että onhan mahdollista että @steepler olisi esim. parikymppinen varusmies, jolloin suhde alaikäiseen, mutta suojaiän ylittäneeseen ei kuulosta kovin pahalta. Siinä tapauksessa kyseinen nimimerkki tosin on rekusteröitynyt jatkoaikaan 6-7 vuotiaana. Mahdollista toki sekin.

Saulin parisuhteessa ikäero on totta, mutta kummankin osapuolen aikuisuus on myös kiistatonta. Tämä turvaa suhteen tasapainon.

Ihan oikeasti on joitakin ilmiöitä, joita ei pidä hyväksyä. Olisin todella huolissani 17v nuoresta, joka haluaisi romanttisessa mielessä tapailla keski-ikäistä, olipa sukupuolet miten päin (tai samoja) tahansa.

 

[Prof. Puck]

...Saulin parisuhteessa ikäero on totta, mutta kummankin osapuolen aikuisuus on myös kiistatonta. Tämä turvaa suhteen tasapainon...

...Ihan oikeasti on joitakin ilmiöitä, joita ei pidä hyväksyä. Olisin todella huolissani 17v nuoresta, joka haluaisi romanttisessa mielessä tapailla keski-ikäistä, olipa sukupuolet miten päin (tai samoja) tahansa.

Jotakuinkin näin vaikka toki ihmiset aikuistuvat hyvinkin eri tahtiin... Ei minun moraalikäsitystä vastaan sodi, että vaikkapa viiskymppinen päätyy yhteen kolmekymppisen kanssa, kun molemmat ovat jo aikuisia ja (oletettavasti) ymmärtävät mitä tekevät. Mutta kyllä se hiukan pervolta tuntuisi, jos 30+ vuotias tapailisi (romanttisissa merkeissä) seitsemäntoistakesäisen kanssa, vaikka ikäeroa tässä tapauksessa olisikin tuntuvasti vähemmän. Mutta jos/kun lakia ei rikota, niin minun paheksunnalla ei ole mitään merkitystä...

Allekirjoittaneella lähti ajatus sen verran laukalle, että jäin miettimään kuinka pokka kestäisi viedä julkisesti näytille jotain 17 vuotiasta tyttöä, jos itsellä olisi ikää jo päälle kolmenkympin (en siis viittaa tällä em. tapaukseen vaan yleisesti)? Toki ihmiset vanhentuvat (myös fyysisesti) eri tahtiin. Joistakin teineistä ei ikipäivänä arvaisi, että kyse vielä teinistä ulkonäön perusteella ja toisaalta jotkut päälle kolmekymppiset ovat vielä sellaisia baby-faceja, että niitä luulee nippanappa kahdenkympin rajapyykin ohittaneiksi.

 

[steepler]

Juu no ei tuo ikä mikään ideaali ole, kyllä mielummin tapailisi täysi-ikäistä, mutta ilmeisesti tänä vuonna täyttämässä kuitenkin 18 joten ei siihen kovin pitkään ole. No eipä tässä ole kun viestitelty, saa nyt nähdä päädytäänkö tässä edes tapaamiseen vaikkakin on ilmaissut että haluaa tavata. Ei viitsisi pelkän iän takia (kun nyt kuitenkin sentään 17) asiaa kuitenkaan jättää kun yleensä naisia ei meikäläinen kiinnosta pätkääkään ja tällä nyt jotain kiinnostusta tuntuisi olevan.

 

[Beagle Boy]

Voiko alaikäsen tapailuun, ei tienkään alle 16 vuotiaan, mutta esim. 17 vuotiaan sisältyä mitään sen kummempaa riskiä, noin juridisesti, kun ei ole mistään auktoriteettiasemasta kuitenkaan kyse?

Ei kai siinä muuta mietittävää ole kuin, että et välitä esimerkiksi alkoholia hänelle tai osta seksuaalipalveluita häneltä. Jälkimmäinen mainittiin vain vitsillä.

 

[Sonny Burnett]

Ei kai siinä muuta mietittävää ole kuin, että et välitä esimerkiksi alkoholia hänelle tai osta seksuaalipalveluita häneltä. Jälkimmäinen mainittiin vain vitsillä.

Ja vitsillä jatketaan: jos hän ottaa tussustaan kuvan ja antaa sen sinulle, niin älä katso. Se on laitonta. Paneminen ja värkin livenä katsominen on laillista.

 

[pettter]

Joo hitto seuraavasta joutuu linnaan.

 

[godspeed]

Eihän sillä ikäerolla pitäisi olla mitään väliä missään muussa mielessä kuin siinä, että onko kumpikin henkisesti sillä tasolla että synkkaa. Taitaa olla nykypäivänä paheksutumpaa tuo ikäero kuin aikanaan, mikä on minusta hieman kummallista.