Naisasiat

  • 7 523 391
  • 26 580

StopTheRock

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tämä on vissiin se ketju jonne täytyy tulla avautumaan jos naisten kanssa menee päin persettä?

No, itsellä maailman uskomattomin muija, ainakin omasta mielestä ja naimisiin ollaan menossa. Ja kyllä, molempien tahdosta. Ei siinä mitään, mutta ajattelin päivitellä omaa tilannettani jos jotakin se sattuisi kiinnostamaan. Tämä ketju, kun on mennyt siihen pisteeseen, että NaisasiaONGELMAT, olisi parempi ketjun nimi..
 

Jättikukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Florida Panthers (HIFK symp.)
Tämä on vissiin se ketju jonne täytyy tulla avautumaan jos naisten kanssa menee päin persettä?

No, itsellä maailman uskomattomin muija, ainakin omasta mielestä ja naimisiin ollaan menossa. Ja kyllä, molempien tahdosta. Ei siinä mitään, mutta ajattelin päivitellä omaa tilannettani jos jotakin se sattuisi kiinnostamaan. Tämä ketju, kun on mennyt siihen pisteeseen, että NaisasiaONGELMAT, olisi parempi ketjun nimi..


Itse en uskotonta naista katselisi yhtään. Miksi ihmeessä olet menossa naimisiin maailman uskottomimman naisen kanssa? Miten kummassa sellaisen tittelin edes saa? Väitän, että jostain päin maailmaa löytyy vielä naistasikin uskottomampi nainen.
 

mikse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Manchester United, Edmonton Oilers
Itse en uskotonta naista katselisi yhtään. Miksi ihmeessä olet menossa naimisiin maailman uskottomimman naisen kanssa? Miten kummassa sellaisen tittelin edes saa? Väitän, että jostain päin maailmaa löytyy vielä naistasikin uskottomampi nainen.

En ainakaan huomannut että alkuperäistä viestiä olisi muokattu; uskomattomin ja uskottomin ovat kyllä eri asia. Voi olla, että kellonaika selittää tämän.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
... Kyseinen nainen on muutenkin sen luonteinen, että jos itse huomautan jotain, mitä hän olisi tehnyt väärin, syy kääntyy niin, että tunnen itseni todella surkeaksi ihmiseksi. Hänellä kun tapana kääntää kritiikki itseensä kritiikiksi toisea vastaan. Normaali keskustelu on täysin mahdotonta.

...

Klassinen narsistinen persoonallisuushäiriö. Vaihda/hylkää/juokse, kun vielä itse olet järjissäsi!
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Tiedän. Myönnän, että itsekin olen monesti miettinyt tuota. Se on kuitenkin vaikeaa lähteä suhteesta, koska suhteessa ei ole oikeastaan mitään muuta pielessä. Rakkaus on kuitenkin semmoinen voima, mikä auttaa kestämään tuollaisen. Eihän meistä kukaan täydellinen ole. Aika näyttää.

Minä lähdin kolme kertaa narsistin luota. Milloinkaan en lakannut rakastamasta, mutta kyllä se elämä oli yhtä helvettiä ja minun lapset, varsinkin vanhempi kärsi siitä naisesta. Taidan sitä naista rakastaa vieläkin, mutta lasteni ja oman mielenterveyden takia oli parempi lähteä pois. Nyt hän on jo uusissa kihloissa ja taitaa odottaa lasta, erosimme kesäkuussa......Narsistista toipuminen vie aikaa kauemman kuin toipuminen aidosta rakkaudesta ja siinä jätetyksi tulemisesta...
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Mutta onko se sitten narsismia, kun toinen käyttäytyy mainitsemallani tavalla? Muuten ei "narsismia" esiinny. Mutta kyllähän tuo on hankalaa, kun koskaan ei tiedä toisen reaktiota asiaan kun asiaan.

Tuo aiempi huomautukseni oli tietysti pikkuisen hätäisesti laukaistu, mutta kokemusta on minullakin moisesta käytöksestä. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene mielenterveyden ongelmina eikä läheskään kaikissa tilanteissa samanlaisena. Lisäksi se on iän myötä kehittyvä persoonallisuuden muutos, joten se on aika salakavala "ansa" uhrilleen.

Tässä sinulle hieman enemmän tietoa asiasta: Narsistinen persoonallisuushäiriö /Wikipedia/
 

thego

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nashville
Mutta onko se sitten narsismia, kun toinen käyttäytyy mainitsemallani tavalla? Muuten ei "narsismia" esiinny. Mutta kyllähän tuo on hankalaa, kun koskaan ei tiedä toisen reaktiota asiaan kun asiaan.

Onko sillä mitään väliä miksi tuon voisi "diagnisoida" vai voiko miksikään? Jos sä et ikinä pysty keskustelemaan suhteessanne olevista ongelmista niin miten luulet, et siinä käy pidemmän päälle? Luuletko jaksavas tota vaikka 20 vuotta?
 

jsavolai

Jäsen
Suosikkijoukkue
Peliitat,TiTu,Akaan Kiekko,Pelicans
Itsellä on tuo Nokia C3 ja ainakin siihen tallentuu vastaamattomat puhelut, vaikka luuri olisi suljettu.

Häh? Mites se luuri tietää jos on suljettu (pois päältä?) että siihen on soitettu? Eriasia jos on äänettömänä, sillonhan se aktiivisesti kyllä ottaa puheluja ja tekstiviestejä vastaan.

Sitten tietty jos sattuu olemaan vastaaja niin sinnehän ne tavoittelijat ohjautuu jos jaksavat odottaa tarpeeks pitkään.

Ai niin jottei ihan offtopiciksi mene niin voi puuh näitä läheisriippuvaisia ihmisiä :/
 

Jeffrey

Jäsen
Mutta onko se sitten narsismia, kun toinen käyttäytyy mainitsemallani tavalla? Muuten ei "narsismia" esiinny. Mutta kyllähän tuo on hankalaa, kun koskaan ei tiedä toisen reaktiota asiaan kun asiaan.

En nyt tietenkään tunne tapausta, mutta en nyt lähtisi suoraan syyttämään persoonallisuushäiriöistä. Mun korvaan aika tyypillistä toimintaa naiselta. En nyt tiedä sun ikääs, ja vielä vähemmän naisesi ikää, mutta mun havaintojeni mukaan reilu parikymppiselle naiselle melkolailla yleistä. Taustalla oikeastaan se, että ei osata myöntää itsessä olevia virheitä. Klassinen tilanne jossa nainen ei kykene toimimaan ryhmässä.

Oman rakkaani kanssa meillä on ollut ihan vastaava haaste. Jotenkin on tuntunut siltä, että nainen on luonut kuvansa parisuhteesta lähinnä saippuasarjoista. Naiseni on nyt reilu 23v ja ensimmäistä kertaa elämässään hänellä on miespuolisia ystäviä. Siis poikaystävän ja sukulaisten lisäksi. Tämä on itselleni hirveä helpotus. Nainen on alkanut kuulemaan ja oppimaan muiltakin miehiltä samoja asioita mitä olen hänelle yrittänyt opettaa jo sen meidän seurustelun kahden vuoden ajan. Enää nämä asiat ei ole pelkästään minun päästäni, vaan myös muut ovat olleet samaa mieltä asioista ja hänen on ollut helpompi sisäistää nämä asiat. Hän on siis oppinut miehistä enemmän.

Tämä sun mainitsemasi asia oli meidän suhteessa erittäin häiritsevää ensimmäisen vuoden ajan. Seuraava vuosi on ollut jo hidasta kehitystä ja ainakin toivon, että kehitys jatkuu myönteisenä. Ja se turvaisi meidän suhteen myös jatkossa. Seurustelu on ikuista oppimista ja niin kauan kuin tilanne menee edes jossain määrin parempaan suuntaan tai suhteessa haluaa olla niin itse olisin.

Naiset ovat maailman moniuloitteisin homogeeninen organismi.
 

Kulkija

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Jos nyt otetaan itsestäänselvä pettäminen pois yhtälöstä niin mitä muuta ei parisuhteessa hyväksytä?....

....Mä vähän edelleenki luulen et ihmisellä pitää olla omassa elämässä/päässä jotain vikaa jos on ihan pakko löytää se suhde ja varsinkin jos sitten vielä tyydytään ihan keneen tahansa. Haetaan jotain jännitystä tylsään elämään, yksin ollessa on liikaa aikaa miettiä miten perseestä elämä oikeastaan on tai jotain muuta vastaavaa.

Itse ainakin haluan parisuhteeseen, missä toinen ei juokse kaksi kertaa viikossa ympärikännissä pitkin kaupunkia ja nämäkin reissut kestivät aina yön yli. Eli itse en hyväksy yltiöpäistä alkoholin käyttöä, kohtuus on aina kohdallaan. Tuosta jälkimäisestä olen täysin samaa mieltä. Onhan näitäkin tilanteita, missä ihminen pelkää jäävänsä loppuelämäkseen yksinäiseksi, kun samalla kaikki muut pariutuvat. Eli pelko jäädä joukon ulkopuolelle, kun ei olekkaan niitä kavereita aina viikonloppuna tulossa sinun kanssa vaan viettävät kumppaninsa kanssa aikaa. Siinähän sitä aikaa on miettiä, miten elämä potkii päähän. *nyyh*
 

Peeveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tiedän. Myönnän, että itsekin olen monesti miettinyt tuota. Se on kuitenkin vaikeaa lähteä suhteesta, koska suhteessa ei ole oikeastaan mitään muuta pielessä. Rakkaus on kuitenkin semmoinen voima, mikä auttaa kestämään tuollaisen. Eihän meistä kukaan täydellinen ole. Aika näyttää.

Eiköhän tuo nyt ole jotain vähän muuta kuin narsistinen personaallisuushäiriö. Ihmisillä on monia, paljon maanläheisempiä syitä olla kestämättä kritiikkiä.

Jos kuvittelee kritiikinsieto-ongelmien olevan synonyymi narsismille (personaallisuushäiriönä), on onnellisen tietämätön maailman pahuudesta.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Eiköhän tuo nyt ole jotain vähän muuta kuin narsistinen personaallisuushäiriö. Ihmisillä on monia, paljon maanläheisempiä syitä olla kestämättä kritiikkiä.

Jos kuvittelee kritiikinsieto-ongelmien olevan synonyymi narsismille (personaallisuushäiriönä), on onnellisen tietämätön maailman pahuudesta.

Joo, nimenomaan!

A. Narsistinen persoonallisuushäiriö on ikäänkuin trendijuttu, oliko nyt maanantain hesarissa taas juttu jostain kirjasta aiheesta. Tosin menossa muodista, ensi talven muotia tulee olemaan syömishäiriöt ja lapamato. Bubbling under: Asberger ja autismin kirjo mukana aistiyliherkkyys.

B. Narsismissa on niin leveä diagnoosi, kuten melkein kaikissa muissakin mt-ongelmissa, ettei niistä saa lääkäritkään tolkkua kuin arpomalla. Vielä vähemmän maallikot.

C. Vähän sellasta peruspuolustautumista vaikuttaisi olevan, eiköhän suurin osa ihmisistä kritiikkiä saadessaan puolustaudu kiistämällä kaiken ja syyttävän kritisoijaa. Kertoo vähän siitä missä mennään itsetunnon kanssa, ei kannata vetää mitään hätäisiä johtopäätöksiä.

D. Jatkoajasta ei varmaan kannata kysyä "mikähän vittu sitä vaivaa?"-kysymyksiä jos kerran on mahdollisuus kysyä henkilöltä itseltään. Miettisin vähän kysymyksen asettelua kuitenkin ensiksi.

E. Kannattaa ihan kaikkien ajatella asiaa sillä tavoin, että haluaako olla jonkin häiritsevän käytöksen, luonteenpiirteen tai ihan minkä vaan ympärillä pitempäänkin, vai kannattaako lähteä. Tai sitten, onko kyseessä niin pieni asia että voiko sen kanssa elää vain satunnaisi vitutuksia potien.

F. Onnea matkaan!
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
...

Jos kuvittelee kritiikinsieto-ongelmien olevan synonyymi narsismille (personaallisuushäiriönä), on onnellisen tietämätön maailman pahuudesta.

Kysymys ei taida kuitenkaan olla kritiikinsietokyvystä, vaan siitä, miten käsittelee negatiivisia tunteita ja läheisiä henkilöitään (imho).
Perimmältään kysymys on (liian usein) itsetunnon ja empatian puutteesta, joihin ovat aina omat syvät syynsä.

Joo, nimenomaan!

A. Narsistinen persoonallisuushäiriö on ikäänkuin trendijuttu, oliko nyt maanantain hesarissa taas juttu jostain kirjasta aiheesta. Tosin menossa muodista, ensi talven muotia tulee olemaan syömishäiriöt ja lapamato. Bubbling under: Asberger ja autismin kirjo mukana aistiyliherkkyys.

B. Narsismissa on niin leveä diagnoosi, kuten melkein kaikissa muissakin mt-ongelmissa, ettei niistä saa lääkäritkään tolkkua kuin arpomalla. Vielä vähemmän maallikot.

...

A. On ollut trendijuttu jo Sigmund Freudin ajoista asti. Se, että jokin kirja on asiasta julkaistu ihan äsken, kuvastaa vain asian kipeyttä edelleen ja todella hyvä, että tietoa on siten saatavilla.

B. Arpomisesta en tiedä, mutta näinkin "paljon" asiasta tietävänä sinun pitäisi sitten tietää myös se, ettei ko. persoonallisuushäiriötä edes luokitella mt-ongelmiin.


Joka tapauksessa, onnea Ville#41:lle edelleen ja toivottavasti saatte keskusteltua ongelmistanne ihan rauhassa ja kiihkotta. Se lienee paras ja ainoakin lähtökohta näin alkuun.
 

scholl

Jäsen
Itse ainakin haluan parisuhteeseen

Onhan näitäkin tilanteita, missä ihminen pelkää jäävänsä loppuelämäkseen yksinäiseksi, kun samalla kaikki muut pariutuvat. Eli pelko jäädä joukon ulkopuolelle, kun ei olekkaan niitä kavereita aina viikonloppuna tulossa sinun kanssa vaan viettävät kumppaninsa kanssa aikaa. Siinähän sitä aikaa on miettiä, miten elämä potkii päähän. *nyyh*

Vähän enemmän kun tulee ikää niin opit olemaan itsesi kanssa sovussa. Sitä paitsi normaali-ihminen voi hankkia koko ajan lisää kavereita, joten ei tuollaista pelkoa tarvitse potea. Jos muut tekevät huonoja ratkaisuja pariutumalla niin itse ole pakko tehdä samaa virhettä.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
A. On ollut trendijuttu jo Sigmund Freudin ajoista asti. Se, että jokin kirja on asiasta julkaistu ihan äsken, kuvastaa vain asian kipeyttä edelleen ja todella hyvä, että tietoa on siten saatavilla.

B. Arpomisesta en tiedä, mutta näinkin "paljon" asiasta tietävänä sinun pitäisi sitten tietää myös se, ettei ko. persoonallisuushäiriötä edes luokitella mt-ongelmiin.

A. Niin joo, samalla tapaa freudin aikana kirjoitettiin jossain iltalehden helmi-liitteessä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.
No on kipeä joo, niille keitä se koskee.

B. No minä nyt en viittaa mihinkään ICD-luokitukseen kun niputan samaan narsismia kuin vaikka kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joka alkaa olla ikävästi epämuodikas.

Btw. Ei ehkä kannata ottaa kaikkea ihan noin vakavasti.
 

Kulkija

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Vähän enemmän kun tulee ikää niin opit olemaan itsesi kanssa sovussa. Sitä paitsi normaali-ihminen voi hankkia koko ajan lisää kavereita, joten ei tuollaista pelkoa tarvitse potea. Jos muut tekevät huonoja ratkaisuja pariutumalla niin itse ole pakko tehdä samaa virhettä.

Tuo minun viimeinen "avautuminen" oli aivan täysin sarkasmia. Minä en paljon pohdi "yksinäisyyttäni". Tahdon olla sinkku ja vapaa ja tehdä sitä mitä huvittaa. Kyllä todellakin säälin paria kaveria, jotka ovata menneet pariutumaan ja nyt ovat pahemman kerran tossun alla. Ei saa suututtaa naista, vaikka miten tietäisi olevansa oikeassa. Ei jaksa/pelkää sitä riitelyä ja täten suostuu lähes kaikkeen.
 

CaptainSlow

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins, LeKi, Tappara
Ei helvetti! Meinaa ahdistaa!

Olen nyt tavannut likan, josta olen täällä aiemminkin kertonut yhteensä kolme kertaa ja kivaa on ollut joka kerta. Kolmannella kerralla likka sanoi, että "kyllä kai tätä voisi jo sanoa seurusteluksi" ja minä siinä koitin vähän hillitä sitä hommaa ja sovittiinkin sitten, että edetään hitaasti ja vietetään vaan aikaa keskenään ihan rauhassa. Nyt kumminkin likka yhtäkkiä sanoi mulle, että aikoo kertoa vanhemmilleen meidän seurustelusta ja koitin taas vähän rauhoitella tilannetta, mutta niinhän likka vaan meni ja kertoi. Nyt se sitten haluaisi, että menisin niille tapaamaan hänen vanhempansa (asuu kotona), mutta mulla on ainakin aivan järkyttävä ahdistus, kun tämä etenee aivan liian nopeasti. Olen sanonut sen myös tytölle ja se tuntuu ymmärtävän, mutta sitten vähän myöhemmin taas tulee näitä yllätyksiä.

Olen tämän tytön äidin tuttu, joten ei viitsisi todellakaan nyt mitenkään möhliä tätä hommaa ja kumminkin oikeasti olisi mukava viettää aikaa tytön kanssa, mutta tämä kiirehtiminen ahdistaa aivan vitusti. Enhän edes tunne vielä kunnolla koko tyttöä ja vaikka olenkin ihastunut, niin kyllä silti kolmien treffien jälkeen tytön vanhempien tapaaminen olisi outoa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen tämän tytön äidin tuttu, joten ei viitsisi todellakaan nyt mitenkään möhliä tätä hommaa ja kumminkin oikeasti olisi mukava viettää aikaa tytön kanssa, mutta tämä kiirehtiminen ahdistaa aivan vitusti. Enhän edes tunne vielä kunnolla koko tyttöä ja vaikka olenkin ihastunut, niin kyllä silti kolmien treffien jälkeen tytön vanhempien tapaaminen olisi outoa.

No mitäs helvettiä. Turha tuota on sen ihmeemmin analysoida tai spennailla. Käyt kahvittelemassa muina miehinä, saatat saada jopa pullaa. Nastahan se on aina kaffet vetäistä eikä siitä tarvitse ajatella niin, että juomalla kahvia tytön vanhempien kanssa sitoutuisit johonkin loppuelämäksesi. Se on tietysti eri juttu, jos ihmisten tapaaminen ja tuollainen kepeä sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu ahdistavalta. Tosin siinäkin tapauksessa sitä voi olla ihan hyvä harjoitella.
 

-Niks-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit.
Vai onko siellä jo käyty mamman kahveihin heittämässä kermat ja siksi vähän hävettää?

No mikäs tuossa niinkuin ylempänä jo sanottiin, hyvä tilanne kun saa homman alta pois ja joskus nopea eteneminen on ok, vaatii vaan kaksi oikeanlaista ihmistä joilla klikkaa heti niin kaikki on mahdollista. Älä stressaa.
 

scholl

Jäsen
Se on tietysti eri juttu, jos ihmisten tapaaminen ja tuollainen kepeä sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu ahdistavalta. Tosin siinäkin tapauksessa sitä voi olla ihan hyvä harjoitella.

Ei se noin mene välttämättä. Kaikki eivät halua julistaa seurustelua ennenkuin se suhde on vakiintunut, eikä silloin ole mitään syytä tavata naisen sukulaisia tai ystäviä. Siinä tulee helposti vain sellainen tilanne, missä kysellään jotain ja jos henkilö ei koe olevansa tilivelvollinen niin se on hölmötilanne. Tulee mieleen joku Oprah show, jossa grillataan vierasta huolella.

Voi myös ajatella, ettei naisella ole mitään omaa elämää tai ei ole lainkaan itsenäinen, jos pitää kaikki yksityiselämä kertoa vanhemmilleen. Itse esim. en kerro mitään. Se, olenko sinkku vai seurustelenko tai ylipäätänsä kuinka vietän vapaa-aikani, ei kuulu kenellekään, jos niin päätän.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Olen tämän tytön äidin tuttu, joten ei viitsisi todellakaan nyt mitenkään möhliä tätä hommaa ja kumminkin oikeasti olisi mukava viettää aikaa tytön kanssa, mutta tämä kiirehtiminen ahdistaa aivan vitusti. Enhän edes tunne vielä kunnolla koko tyttöä ja vaikka olenkin ihastunut, niin kyllä silti kolmien treffien jälkeen tytön vanhempien tapaaminen olisi outoa.

No mutta, jos kumminkin tunnet jo tytön äidin, niin eihän kyseessä ole ventovieras. Kaipa sitä tutun kanssa voi kahvitella, vaikka tyttären kanssa tapailu olisikin vielä vähän vaiheessa. Tilanne on sikäli parempi kuin että joutuisit tyystin ventovieraiden ihmisten kanssa leikkimään vävyä ja anoppia.

Tosin pakko kysyä, että minkäs ikäinen tämä tyttö on? Aika nuorelta kuulostaa, jos vielä kotona asuu, joten siinä iässä voi helposti mieltää "seukkaavansa" parin tapaamisen jälkeen ja hieman yliromanttisesti kuvitella, että muutamat treffit tarkoittavatkin jo express-vuoroa parisuhteen valtatiellä kohti suhteen "laillistamista" ja yhteen muuttamista. Tämä taas on omiaan aiheuttamaan useimmissa miehissä lievän vastareaktion, eli liian nopea naisen sitoutumisvimma aiheuttaa ainakin hetkellistä ahdistusta ja sen tunteen, että homma ei enää ole omissa käsissä (vaikka näin ei olisikaan - kyse on siis ennen kaikkea tuntemuksesta, ei mistään faktasta).

Täytyy kyllä sanoa, että minun kohdallani tuo "kolme tapaamista ja anoppilaan"-tahti olisi liian nopea, ellen tuntisi asianomaisia entuudestaan. Edellisessä pitkässä parisuhteessani kävi niin, että anoppilan reissu koitti vasta yli puolen vuoden kuluttua siitä kun oli päädytty sänkyyn ja aloitettu ns. seurustelu tosissaan. Toisaalta tuota ei parane liikaa pitkittääkään, sillä ei appiukosta/anopista kannata mitään peikkoa ja lohikäärmettä mielessään rakentaa.

Äh, parempi olla enempää jakamatta viisauden sanoja mistään parisuhteen ja seurustelun kuvioista, itselläni on liian pitkään siitä, kun viimeksi pitkässä parisuhteessa ja/tai tosissaan otetussa seurustelusuhteessa olin. Vanha ei enää jaksa, on mukavampi löhötä kotona omissa oloissaan koneen äärellä kuin lähteä kartoittamaan alhaista markkina-arvoaan lihamarkkinoille.
 

Siim72

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, L.A. Kings
Itse taas tykkään hoitaa tuon perheen tapaamisen mahdollisimman nopeasti alta pois. Tosin itse olen sen tehnyt vaivihkaa, vaikka ihan ohimennen käynyt eteisessä kättelemässä samalla kun haen tytön ulos. Kahvitkin voi nopeasti juoda, mutta ei ensimmäisellä kerralla tarvitse asumaan jäädä, kunhan asian suunnittelee ja aikatauluttaa tarkasti etukäteen.
 

scholl

Jäsen
Mikä tuo kahvijuttu on? Kuinka moni oikeassa elämässä juo muka kahvia? Itse saatan joskus aamulla juoda jossain kahvilassa cappuccinon ja espressoa saatan ottaa useamminkin päivän aikana, mutta varsinkin espresso menee ihan sekunnissa vaikka seisaaltaan. Ei tulisi mieleenkään lähteä jonnekin kahville. Sehän kuulostaa joltain sodanaikaiselta eläkeläismeiningiltä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös