Naisasiat

[Pisin Kääpiö 186cm]

Pitäisikö jokaisen olla se halutuin mies porukassa? Aika kova tungos lienee kyseiselle paikalle...

Kysymys on retorinen, mutta vastaan silti että ei tarvitse.

Maailma on täynnänsä römpeliä. Löytyy karvavuorella ja ilman. On nuorekasta ja vähän vanhempaa mallia. Samoin kuin piukean naukuvaa, mutta myös kovemmalla männänliikkeellä sisäänajettua. On roikkuvaa roiskeläppää sekä ohutta syntymäviivaa. Löytyy kuivakkaa piparinreunaa sekä lotisevan kosteaa torttua. Ynnä säästäen käytettyä sekä ahkerasti venyteltyä. On ujoa ja viipyilevää, mutta myös ronskia ja joutuisaa. Kaikkea mahdollista yhden sormen mentävästä pyynsilmästä Moskovan metroa muistuttavaan kadotuksen syöveriin.

Mutta jokaiselle hevoselle löytyy aina ratsastaja.

 

[HIFK]

Ei jokaisen pidä olla se halutuin mies, mutta minä ainakin haluan olla. Eikä tuollaista juttua vain oteta, se saadaan. Kaikki vain huomaavat sen karisman, fiksuuden, ulkonäön, jne.

Onhan minullakin niitä positiivisia puolia, mutta ei niitä, joita pitäisin itsessäni arvossa. Ei minulla ole sellaista miehisyyttä, ulkonäköä, luontaista johtajantaitoa, fiksuutta, karismaa, jne. Ehkä tuo kirjoitustaito on sitten sellainen, mutta eipä se minua hetkauta mitenkään. Ei se ole minulle mikään hieno asia. Tietysti noiden muiden juttujen päälle se voisi olla ihan hieno juttu, mutta tällä hetkellä ei mitään arvoa.

 

[ms.qvist]

Oikeastaan hieman surullista, että palstalla vieläkin mennään näihin HIFK:n trollitärppeihin, vaikka vastikään ketjuun on ilmaantunut oikeastikin vakavaa naisasian tynkää.

Aiemmin, aikoja sitten, olin vielä sitä mieltä, että HIFK on trolli ja pelaa omaa sairasta peliään meidän kanssa mutta tässä viimeaikoina on alkanut tuntua siltä, että hän ei olekaan trolli vaan hänellä on ihan oikeita psyykkisiä ongelmia joiden olemassa oloa hän ei halua tunnustaa. Väkisinkin tulee mieleen oma menneisyyteni, olin samanlaisessa asemassa ja väheksyin kaikessa mahdollisessa itseäni ja pidän totaalisena kuonana, jonka yli jokainen niin halutessaan voi kävellä.

HIFK:lle menestystä elämään ja kehoitus varata aika terapiaan. Jo ensi viikolla eikä vasta viidentoista päivä!

***

Puscutractori:

En voi muuta kuin toivottaa voimia sinulle, tilanteesi on todella vaikea ja teetpä lähes mitä tahansa, erityisesti jos eroatte, tulet syyttämään itseäsi hyvin pitkän aikaa.

Mt-ongelmaisena tiedän millaista arki on kun sitä on todella sairas ja päässä näkee halluja ja kaikki tuntuu epätodelliselta ja haluaisi vain vetää ranteet auki, nukkua pillereiden voimalla ikiuneen, juosta junan alle. Tällaisen arjen kanssa aviopuolisona eläminen ei ole helppoa, joten ymmärrän oikein hyvin jos aikansa taisteltuaan ei enää jaksa vaan tunnustaa tosiasiat.

Älä missään nimessä syytä itseäsi, jos liittonne päättyy eroon. Olet varmasti tehnyt enemmän kuin tarpeeksi mutta kukaan ei jaksa loputtomiin elää tilanteessa, jossa vieteri on vedetty äärimmilleen. Joskus on ajateltava myös omaa terveyttä, kirjoiti, että sinulla on kokemusta mt-ongelmista, joten pahimmassa tapauksessa perheessänne on jossain vaiheessa kaksi mt-ongelmaista jos tilanne jatkuu sellaisena, että aviopuolisosi ei tunne enää mitään tunteita sinua kohtaan. Tässä tilanteessa on epäreilua syyttää itseään jos päätyy vaikeiden vaiheiden kautta eroon.

Voimia sinulle!

vlad.

 

[HIFK]

Mutta jokaiselle hevoselle löytyy aina ratsastaja.

Totta, mutta eri asia onkin se, että kiinnostaako itseäni enää se, kuka jää jäljelle? Parhaat viedään päältä, enkä todellakaan itsekkään tyydy ihan kehen vain. Mieluummin sitten se oma käsi kuin joku nainen, joka ei kiinnosta tai kiihota.

 

[banaaninviljelijä]

Totta, mutta eri asia onkin se, että kiinnostaako itseäni enää se, kuka jää jäljelle? Parhaat viedään päältä, enkä todellakaan itsekkään tyydy ihan kehen vain. Mieluummin sitten se oma käsi kuin joku nainen, joka ei kiinnosta tai kiihota.

Olkoot trolli tai ei, mutta tässä kohti olen aivan samoilla linjoilla. Ikinä minulla ei ole ollut vaikeuksia saada pillua, ei edes saatanan hyvän näköisiltä naisilta, mutta jos ei miellytä sekä ulkonäkö, että varsinkin luonne, niin jää panematta, mieluummin hanskon....

 

[Puscutractori]

Kiitos, Infamous. Kiitos, Nume. Kiitos, vlad.

Vlad, kyllä, olet oikeassa siinä, että pahimmassa tapauksessa perheessäni on kaksi mt-ongelmaista. Se mua onkin pelottanut.

Jokin saa mut silti välillä kaiken tämän paskan keskellä edelleen toivomaan ja uskomaan. Ehkä se on turhaa. Vain tulevaisuus sen näyttää. Mutta vielä kaiken muun yläpuolelle mun ajattelussani menee rakkaus vaimoani kohtaan, sitä vaimoa, joka ei mua enää rakasta. Haluan yrittää saada takaisin sen, mitä mulla on joskus ollut. En tarkoita tällä sitä, että aikoisin yrittää kahlita vaimoani itseeni tai pitää häntä väkisin. Sellaiseen en ryhdy. Mutta haluan yrittää autaa häntä vielä, sen verran kuin voimani antavat myöten. Ehkä juuri siksi omien voimien ehtyminen pelottaa. Oman terveyteni kanssa aion olla tarkkana, jo senkin takia, että mulla joka tapauksessa on lapsi huollettavana.

 

[Pottakameli]

En missään nimessä halveksu lähihoitajia, koulunkäyntiavustajia, jne. todellakaan. En vain arvosta sitä omalla kohdallani. Siis että itse olen avustajana.

Hoitsuna olemisessa ei ole miehille mitään haittaa, vaan päinvastoin. Asiakkaat tykkää, omaiset tykkää ja monille muillekkin hyvä miespuolinen hoitaja on vain plussaa. Nimimerkillä: "huomenna aamuvuoro".

 

[Freya]

Totta, mutta eri asia onkin se, että kiinnostaako itseäni enää se, kuka jää jäljelle? Parhaat viedään päältä, enkä todellakaan itsekkään tyydy ihan kehen vain. Mieluummin sitten se oma käsi kuin joku nainen, joka ei kiinnosta tai kiihota.

Niino, jos on nirso ja sen lisäksi ei arvosta itsessä mitään piirteitä, niin vähän on heikot eväät lähteä tavoittelemaan niitä " parhaita ".

Haluan yrittää saada takaisin sen, mitä mulla on joskus ollut.

Kunhan et sitten tavoittele sitä mitä sinulla on ollut, liian pitkään. Toivottavasti siellä lähellä on ihmisiä, jotka sitten viimeistään sanovat kun on aika irrottaa. Itse sitä nimittäin ei aina näe, eikä välttämättä edes halua nähdä kun on rakkaasta ihmisestä kysymys. Paljon tsemppiä ja voimia jatkoon.

// Ja tosiaan, miespuoliset hoitsut ovat todellakin haluttua joukkoa.

 

[HIFK]

Hoitsuna olemisessa ei ole miehille mitään haittaa, vaan päinvastoin. Asiakkaat tykkää, omaiset tykkää ja monille muillekkin hyvä miespuolinen hoitaja on vain plussaa. Nimimerkillä: "huomenna aamuvuoro".

Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että niihin todellisiin alfauroksiin suhtaudutaan ihan eri tavoin kuitenkin. Niillä on sitä todellista suosiota ja niihin ihmiset todella osoittavat kiinnostusta. Niistä se todellinen malli otetaan.

Kyllähän minäkin edelleen saan ihan mukavaa palautetta sekä miehiltä että naisilta, mutta eipä se mihinkään ikinä johda. Ei sen suurempaa. Ihan mukavaa palautetta, mutta ei todellakaan mitään sellaista, jota esim. nuo alfaurokset.

En nirso ole todellakaan, ne tuhannet naiset, joista olen ollut kiinnostunut, eivät ole olleet kiinnostuneet minusta ja tarjokkaat ovat olleet huumenarkkaria, sotanorsua, jne. Eivät siis jatkoon.

 

[Puscutractori]

Kunhan et sitten tavoittele sitä mitä sinulla on ollut, liian pitkään. Toivottavasti siellä lähellä on ihmisiä, jotka sitten viimeistään sanovat kun on aika irrottaa. Itse sitä nimittäin ei aina näe, eikä välttämättä edes halua nähdä kun on rakkaasta ihmisestä kysymys. Paljon tsemppiä ja voimia jatkoon.

Kiitos. Olet oikeassa siinä, ettei loputtomasti pidä jäädä roikkumaan. Sitä en aiokaan tehdä. Jos kyseessä olisi ns. "tavallinen" tapaus, olisin luultavasti jo lakannut yrittämästä. Mutta kun kyse on mielenterveysongelmista, jotka ainakin osittain (elleivät jopa melko suurelta osin) ovat vaimoni tuntemusten syynä, haluan vielä yrittää niitä joitakin keinoja, joita on käytettävissä. Vaimoni itsekin on täysin tietoinen, ettei hän tunne vointiaan muutenkaan yhtään normaaliksi ja että täydellinen tunteettomuus on osa suurempaa psyykkistä vyyhteä. Hän on myös sanonut olevansa kiitollinen siitä tuesta, jota olen antanut, vaikkei se ole johtanut mihinkään. Siitä hän tuntee huonoa omaatuntoa. Lisäksi hän on itsekin sanonut, että antaisi mitä vain, jos vain saisi vanhat tunteensa takaisin. Täysin merkityksetön en siis hänelle missään tapauksessa ole. Hän ei nyt vain enää kykene rakastamaan, ei osaa rakastaa, ei jaksa yrittää rakastaa. Tässä asiassa yritän häntä vielä auttaa. Ellen siinä onnistu, ymmärrän kyllä, ettei suhteellamme ole enää mitään sellaista tulevaisuutta, jota kannattaisi isoin uhrauksin tavoitella.

 

[alwahla]

HIFK, sinun täytyy kyllä saada elämääsi muuta sisältöä kuin jatkuva itsesi mollaaminen. Negatiivinen asenteesi karkottaa todella tehokkaasti kaikki sinusta vähääkään kiinnostuneet ihmiset.

Maailmassa ei ole olemassa sellaista ihmistä, joka ei herättäisi ainakin kolmessa tai neljässä ihmisessä mielenkiintoa. Vaikka pidätkin itseäsi maailman onnettomimpana tunarina, kaikkea muuta kuin miehisenä sekä vähä-älyisenä, niin silti jopa siitä sinun lintukodostasi tai ainakin naapurikunnasta voi löytyä sellainen nainen, joka etsii juuri sinunlaistasi miestä.
Älä sulje kaikkia ulkopuolelle, sillä silloin voit menettää elämäsi tilaisuuden.

Rentoudu, hyvä mies. Älä ajattele niitä negatiivisia puoliasi.
Vahvista niitä ominaisuuksia, jotka koet vahvimmiksi osa-alueiksesi. Sen jälkeen, kun olet saavuttanut itseäsi tyydyttävän väliaikatilanteen, voit alkaa hiljalleen kehittämään niitä vaikeimpia kohtia.

Vlad puhuu asiaa. Terapia, niin pahalta kuin se sinun korviisi saattaakin kuulostaa, olisi ja on mitä ilmeisimmin ainakin näin aluksi hyvä paikka purkaa vähän sydäntä. Aikoinaan 90-luvulla häpesin kuollakseni käyntejäni noilla tunneilla, ja tein kaikkeni, jotta kukaan tuttuni ei näkisi minun vierailevan vastaanotolla. Ilmeisesti kukaan ei nähnyt, tai jos näki, niin ainakaan kukaan ei tullut vittuilemaan aiheesta.

Tsemppiä uuteen elämään.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Sen sain vihdoin aikaan, että varasin huomiseksi ajan lääkäriin, koska tunsin, että kaikki on lopussa. Ehkä siitä on jotain apua. Ainakin saan puretuksi vähän ajatuksiani. Ehkä se auttaa, aivan kuin tämän kaiken kirjoittaminen tänne tuntuu hieman auttavan.

Toivotan jaksamista kohti parempaa huomista. On mielestäni jo hyvä merkki, että erittelet mieltä painavia asioita niistä kirjoittamalla.

Sekin on tietysti hyvä että olet varannut ajan lääkärille. Toivon tietysti että käynnistäsi on sinulle apua, ja että saat heti asiantuntevan henkilön vastaasi. Jos näin ei kuitenkaan käy, niin kannattaa jatkaa viipymättä oikean tyyppisen asiantuntijan pakeille hakeutumista. Samoin kannattaa pyytää ja ottaa vastaan tukea myös muilta läheisiltäsi. Itse koen niin, että olisi raskainta jäädä yksin omien murheidensa kanssa.

Olen itse ollut etäisesti Puscutraktorin tapausta muistuttavassa tilanteessa reilut kymmenen vuotta sitten. Tosin itselläni ja toisella osapuolella ei ollut lapsia eikä solmittua avioliittoakaan, joskin vuosia kestänyt tiivis suhde kuitenkin. Kyseessä ei ollut varsinainen mt-tapaus, mutta oli siinä sellaistakin joukossa. Asiat kyllä järjestyivät aikanaan, mutta aikaa ja työtä tähän tarvittiin.

Jälkeenpäin ajatellen otin asian aika kylmän rationaalisesti ja koetin syventyä työhöni tavallistakin perusteellisemmin. Tämä sitten johti kohdallani kohtuulliseen menestymiseen työelämässä ja ylennyksiinkin, vaikka yömyöhällä nukkumaan mennessä olinkin kohtalaisen hajalla. Aamulla kasasin kuoren kokoon ja ajoin ensimmäisten joukossa työmaalle, lähteäkseni viimeisten joukossa pois. Silloin en edes tajunnut, että olisin itsekin voinut olla jonkinlaisen terapian tarpeessa. Pahimmillaan tein 10-12 tuntista työpäivää ja päälle kodinhoitajan ja lähiterapeutin hommaa sen ajan minkä olin hereillä, illat ja viikonloput. Tuossakin oli tietysti hektisten aikojen välillä suvantoja, mutta noin vuoden verran oli keskimäärin aika raskasta.

Jälkeenpäin olen ihmetellyt, kuinka hyvässä hapessa ja toimintakykyisenä pysyin koko ajan. En usko olevani yhtään tavallista kansalaista vahvempi tai toisaalta heikompikaan psyykeltäni, mutta jotenkin tuosta jäi sellainen ajatus että ihan pienistä murheista ei tarvitse pelätä kaatuvansa. En missään tapauksessa väitä että tuo olisi ollut mikään äärirajoilla käynti, mutta "tarpeeksi" rankka kokemus itselleni kuitenkin.

 

[HIFK]

Maailmassa ei ole olemassa sellaista ihmistä, joka ei herättäisi ainakin kolmessa tai neljässä ihmisessä mielenkiintoa. Vaikka pidätkin itseäsi maailman onnettomimpana tunarina, kaikkea muuta kuin miehisenä sekä vähä-älyisenä, niin silti jopa siitä sinun lintukodostasi tai ainakin naapurikunnasta voi löytyä sellainen nainen, joka etsii juuri sinunlaistasi miestä.

Tuo onkin juuri se huono juttu. Ehkä se yksi naisihminen on kiinnostunut. Kuinka monta naista se oikeasti puoleensavetävä alfauros vetää puoleensa koko ajan? Hän pystyy jopa valitsemaan parhaat päältä.

Kuinka paljon kiinnostusta se oikeasti puoleensavetävä alfauros vetää puoleensa? Satoja, tuhansia? Ero on kuin yöllä ja päivällä tuohon 3-4 ihmiseen verrattuna.

En todellakaan halua olla mikään tuollainen kyllä se mukava nainen vielä joskus tulee vastaan-tyyppi, ihan sama vaikka ei siinä vaiheessa tulisi ikinä vastaan, aivan sama. Ei kiinnosta sellaiset naiset pätkän vertaa. Jos mies on oikeasti haluttava, niin ympärillä pyörii niitä kauniita laatunaisiakin vaikka kuinka ja paljon, ei heidän tarvitse tyytyä tai odottaa jotain mukavaa naista jossain. Todelliset laatumiehet vain tulevat paikalle ja naiset ovat kiinnostuneita. Ei tarvitse odottaa mitään mukavaa tyttöstä.

Ne todelliset alfaurokset pyyhkivät kaltaisillani miehillä perseensä ja saavuttavat oikeasti jotain kovaa.

Ja tuota ruotsin opettajaa on turha enää kysyä yhtään mihinkään, viesti tuli selväksi jo. Kun ei ole miehisyyttä, niin sitä ei sitten vain ole. Pitäisi siis vain pyrkiä vahvistamaan niitä naisellisia ominaisuuksia, koska niitä itselläni on vaikka kuinka ja paljon. Miehistä vastuuta ei ikinä olisi, eikä tarvitsisi olla mikään turvaa antava. Minulle annetaan sitä turvaa, kun en kykene naisihmisenä puolustautumaan. Näin esimerkkinä.

 

[Creed Bratton]

blaablaablaa...lässynlässynlää

Vedä nyt vittu ittes sinne köyden jatkoksi niin ei tarvi tätä maailman turhinta lässytystä katsella tässäkin ketjussa.

Puscutractorille tsemppiä.

 

[Infamous]

Aiemmin, aikoja sitten, olin vielä sitä mieltä, että HIFK on trolli ja pelaa omaa sairasta peliään meidän kanssa mutta tässä viimeaikoina on alkanut tuntua siltä, että hän ei olekaan trolli vaan hänellä on ihan oikeita psyykkisiä ongelmia joiden olemassa oloa hän ei halua tunnustaa. Väkisinkin tulee mieleen oma menneisyyteni, olin samanlaisessa asemassa ja väheksyin kaikessa mahdollisessa itseäni ja pidän totaalisena kuonana, jonka yli jokainen niin halutessaan voi kävellä.

HIFK:lle menestystä elämään ja kehoitus varata aika terapiaan. Jo ensi viikolla eikä vasta viidentoista päivä!

***

Olit oikeassa tai et, kaikille tätä ketjua hiemankin seuranneille pitäisi olla selvää että kyseiselle nimimerkille järjen puhuminen on yhtä epätoivoista puuhaa kuin tiiliseinän nyrkein purkaminen. Enpä uskalla edes arvata montako kertaa terapiaa on suositeltu, mutta vastauksen tiedän kyllä etukäteen. Eihän miehiset miehet kuitenkaan terapiassa käy.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Totta, mutta eri asia onkin se, että kiinnostaako itseäni enää se, kuka jää jäljelle? Parhaat viedään päältä, enkä todellakaan itsekkään tyydy ihan kehen vain. Mieluummin sitten se oma käsi kuin joku nainen, joka ei kiinnosta tai kiihota.

Tuota samaa savikiekkoa olet soittanut täällä jo suurin piirtein nuijasodasta saakka. Mene sitten kädelle jos noin on. Suotta hukkaat hyvää siementä epämääräisiin persauksiin, vallan yliarvostettua touhua koko nussiminen muutenkin. Olisit samaa mieltä jos alentuisit kokeilemaan.

Nyt kaikki runkille. Hei-hei.

 

[depre]

Näin esimerkkinä.

Kaikkiin kirjoituksiisi ystävällisesti vastaan. Mikäli tuo terapia tai ihmisten neuvot täällä tuntuvat mitättömiltä. Niin sanon vielä tämän, anna itsellesi aikaa. Elämä on tässä ja nyt. Joka päivä, 24/7. Sinä kuitenkin muutut ihmisenä joka päivä. Et ole se sama ihminen vuoden päästä huomenna, kuin olet ylihuomenna. Sinusta tuskin koskaan tulee sitä suurta sotakomentajaa tai alfaurosta. Mikä nyt ikinä liene haluat olla. Voi kuitenkin olla, että hyvällä tuurilla joskus. Ymmärrät paremmin mitä haluat ja löydät sen. Voi tuntua tällä hetkellä aika huonolta neuvolta, mutta usko minua. Mitä vanhemmaksi tulet, sitä paremmin näet asioita. Saat perspektiiviä. Silloin toivottavasti tuo nuoruuden hapuilu ja keskustelupalstoille kirjoittelu naurattaa, kun laitat sitä perheen toista lasta nukkumaan.

Voi olla ettei näin käy, mutta et tiedä sitä vielä tänään, huomenna etkä todennäköisesti pitkään aikaan. Ota mies itseäsi niskasta kiinni ja elä sitä elämää. Voi olla että ne ongelmat selvittävät itse itsensä. Tämä neuvona ihan kaikille tähän ketjuun kirjoittaville epätoivoisille n. 20v sinkkumiehille. Se nuoruuden epävarmuus kuuluu elämään, toiset peittää sen hirveällä yrityksellä, toiset sillä että ovat niitä "alfauroksia"(osa on enemmän mielikuvissa, kuin makuukammarissa). Niitä oikeitakin alfauroksia löytyy, mutta itse en pidä niinä niitä oman ikäisiäni panomiehiä. Vaan niitä kavereita, jotka ovat löytäneet itsensä ja seuraavat kutsumustaan(perhe, työ, laita tähän vaikka se paneminen jos se sinusta on se tärkein asia elämässä). On se kaverin ammatti sitten hoitajan, myyjän, poliisin tai sotilaan toimi. Kaikkia näitä löytyy kaveripiiristä. Osa olisi varmasti voinut kyntää enemmänkin sarkaa, mutta minun mielestäni se alfauroon merkki on se, että osataan ottaa sitä vastuuta ja katsoa vähän muutakin kuin peiliä. Panee sitten tai ei. Itsellä olisi paljonkin opettelemista tuon vastuun kanssa ja epävarmuuden ajatkin löytyy. Kyllä se siitä aikanaan, jos ei niin ei.

Turha sitä on parikymppisenä turhaan itkeä ja murehtia, ne nuoruuden virheet painuu vielä unholaan. Kaikilta, sinultakin. Mikäli et nyt ihan hulluja lähde tekemään. En voi antaa neuvoja näille suhteensa karikoissa eläville, mutta sen voin taata HIFK ettet ole ainoa nuori ja itsestään epävarma mieshenkilö. Voin taata että suurin osa löytää itsensä, ennemmin tai myöhemmin. Paskamaistahan sitä on odotella.

 

[kananlento]

Synkimpinä hetkinä ajattelen, että ellen olisi vastuussa pienestä lapsesta eikä omia vanhempiani olisi, tappaisin itseni. Sitä en kuitenkaan tee. Tiedän että mun on vain jaksettava. En vain tiedä miten.

Olet selväsi ihminen, joka pystyy käsittelemään vaikeita asioita rationaalisesti ja pystyt analysoimaan tilannetta vaikeista tunteista huolimatta. Älä siis ihmeessä nojaudu ylläoleviin ajatuksiin pahimpinakaan hetkinä.

Mitään neuvoa en pysty antamaan, koska en osaa edes kuvitella kuinka vaikea tuollainen tilanne on. Tyydynpä siis vain toivottamaan voimia. Ja muista pitää myös omasta kunnostasi huolta parhaasi mukaan kaiken paskan keskellä.

 

[Jeesus]

Nimimerkki HIFK, kumpi seuraavista vaihtoehdoista vastaa enemmän mielihalujasi:

a) olet "inttikaveri", ja kaikki naiset haluavat vain sinua, vai
b) löydät yhden naisen, johon olet erittäin tyytyväinen, ja joka vastaa samoin tuntein?

 

[Puscutractori]

Toivotan jaksamista kohti parempaa huomista. On mielestäni jo hyvä merkki, että erittelet mieltä painavia asioita niistä kirjoittamalla.

Sekin on tietysti hyvä että olet varannut ajan lääkärille. Toivon tietysti että käynnistäsi on sinulle apua, ja että saat heti asiantuntevan henkilön vastaasi. Jos näin ei kuitenkaan käy, niin kannattaa jatkaa viipymättä oikean tyyppisen asiantuntijan pakeille hakeutumista. Samoin kannattaa pyytää ja ottaa vastaan tukea myös muilta läheisiltäsi. Itse koen niin, että olisi raskainta jäädä yksin omien murheidensa kanssa.

Kiitos erittäin pitkälle Kääpiölle. Kirjoittaminen on kieltämättä terapeuttista, varsinkin näin vapaamuotoisesti. Kirjoittaminen on nimittäin myös työtäni.

Toivon, että huomisesta lääkärissä käynnistä on apua. Tarkistin jo etukäteen tämän (yleis)lääkärin erityisosaamisen, ja hän on perehtynyt henkiseen jaksamiseen. Tietysti myöhemmin saattaa olla edessä myös psykiatrin luona vierailu, mutta sekään ei ole mulle aikaisemman elämäni pohjalta mitään uutta.

Läheisten tuki taas on hieman hankalampi juttu... Olen hieman erakkoluonteinen, ja aikaisemman elämäni varrella olen onnistunut katkomaan monia hyviä ystävyyssuhteita (masentuneena en aikoinaan jaksanut enkä halunnut pitää kehenkään yhteyttä). Joitakin läheisiä mulla toki on, mutta jostain syystä myös heille puhuminen tuntuu musta erittäin vaikealta, kun kyseessä ovat omat vaikeuteni. Syytä tähän on vaikea eritellä. Olen kai lapsesta asti tottunut pitämään murheitani sisälläni, paitsi vaimoltani. Lääkärit yms. ammattilaiset ovat tässä toinen poikkeus. Heille olen aina puhunut erittäin avoimesti, jopa niin avoimesti ja helposti, että se on paikoin herättänyt heissä suoranaista ihmetystä.

Lopuksi kuitenkin hieman kevennystä, vaikka aika synkein mielin taas yötäni valvon...

Viimeisillä sivuilla on käsitelty kahden ihmisen ongelmia: HIFK:n ja minun. HIFK kaipailee laatunaista. Minä haluan vain oman vaimoni kaikkine vikoineen, ongelmineen, heikkouksineen, ylipainoineen ja selluliitteineen. Alfaurokset vievät HIFK:n naiset. Minä veisin halutessani monen alfauroksen naisen, mutten halua.

Maailma on joskus kovin kummallinen.

 

[Jättikukko]

Puskutraktorille

Vaimosi oireet saattavat viitata mt-lääkkeisiin. Erään läheiseni vaimolla oli samanlaisia tuntemuksia, mutta alan spesialisti kertoi niiden johtuvan lääkityksestä. Tarkoitan niillä oireilla siis kuvailemaasi tunteettomutta. Ne lääkkeet kuulemma oikeasti aiheuttavat takavuosien pateettisen suomalaisen elokuvan sloganin: "Mikään ei tunnu miltään".

Ei siis ole ihme, että hän ei tunnista tuntevansa sinua kohtaan mitään. Ne lääkkeet vievät tunteet, vaikka toiminnan rationaalisuus näennäisesti säilyykin.

 

[HIFK]

Nimimerkki HIFK, kumpi seuraavista vaihtoehdoista vastaa enemmän mielihalujasi:

a) olet "inttikaveri", ja kaikki naiset haluavat vain sinua, vai
b) löydät yhden naisen, johon olet erittäin tyytyväinen, ja joka vastaa samoin tuntein?

Itse asiassa kummankin, sen sinkkuajan kun voi viettää monella tapaa. Paljon yhden illan juttuja tai sitten että ei vain saa keneltäkään.

Ylipäätään jo se, että herättää niissä naisissa sitä mielenkiintoa. Juuri tulin ravintolasta kotiin ja ketään ei tehnyt aloitetta tai tehnyt seuraa. Vaikka aina sanotaan, että miesten pitäisi tehdä aloite, niin kuitenkin on sellaisiakin mieshenkilöitä, joille naiset tekevät aloitteita ja menevät iskemään.

Moni on joskus sanonut että ravintolasta ei löydä ikinä mitään, mutta ainakin niitä yhden illan suhteita kyllä löytyy monellekkin. Onhan ravintoloissakin paljon kauniita ja hyvän näköisiä naisia, jotka kelpaisivat ilman muuta. Ihan niin kuin kirjastoissa, työpaikoilla, lenkkipoluilla, kauppakeskuksissa, jne. Minä taasen olen sen verran luotaantyöntävä, että sitä kiinnostusta ei vain löydy.

Blogit - Kaikki blogit - Huoltamo.com

Tuossa on mielestäni hyvä linkki ja juttu Laasasen kirjoittamasta kirjasta, kun täällä nyt kirjoista puhuttiin. Saattaa kuullostaa ihan huuhaalta, mutta noinhan se menee ihan oikeassakin elämässä. Toinen saa joka viikonloppu eri naiselta, toinen ei saa ikinä. Siinä se periaatteessa onkin, kun joku saa useamman kerran, jotkut jäävät kokonaan ilman.

Siellä puhutaan nimenomaan niistä ominaisuuksista, jotka miellyttävät naisten silmää. Ja jos niitä ei ole tai ei ole tarpeeksi, niin silloin se homma on aina sen mukaista. Jossainhan tietyllä tavalla syyllistetään naisia, että huonoimmat ja alempitasoiset miehet jäävät ilman, koska naisten vaatimustaso on noussut. Voi olla ihan tottakin, varmasti vanhaan aikaan riittikin maatalossa se, että mies hoiti fyysiset työt, osallistui lasten kasvatukseen, jne. Nykyäänhän vaaditaan jo vähän enemmänkin.

Mutta syy on myös ihan yhtä lailla myöskin miesten huonoudessa. Miksi eivät sitten ole niin hyviä, että kykenisivät tappelemaan niistä laadukkaimmista naisista. Eihän syy tässä vaiheessa ole miesten, jokainenhan syntyy sellaiseksi kuin syntyy, mutta ei myöskään naisten tarvitse katsella ketä miestä tahansa. Kuten en minäkään katsele ihan ketä naista tahansa. Tietenkään tähän päivään asti en ole ikinä yhdenkään naisen kanssa ollut, että sikäli. Syy ei kuitenkaan ole se, että kukaan ei olisi kelvannut, vaan että niitä ehdokkaita ei vain ole löytynyt mistään.

 

[Jeesus]

Minä taasen olen sen verran luotaantyöntävä, että sitä kiinnostusta ei vain löydy.

Lainaan nyt vain tämän. Minulla on hankala uskoa, että tästä on loppujen lopuksi kyse. Jotenkin tuntuu, että vaikka löytäisit sen unelmiesi naisen, olisi mielestäsi jollain toisella miehellä naisasioiden suhteen asiat paremmalla tolalla, etkä pystyisi nauttimaan nykyisestä tilanteesta.

Kun muinoin märehdin kanssasi samanlaisten kysymysten äärellä, joku minulle sanoi "et pysty löytämään ketään toista, jos et ensin löydä itseäsi". Se alkuun kuulosti sanahelinältä, mutta lauseen viisaus avautui vasta myöhemmin, kun opin ymmärtämään sen sisällön. Pointti tässä yhteydessä on siinä, että jos keskityt kaikkeen siihen, mitä et ole, et koskaan opi arvostamaan sitä, mitä olet. Ja jos tuolla asenteellasi jonkun naisen saat, et osaa häntä arvostaa, jos et tiedä, mitä haluat.

Olen lukenut kaikki kirjoituksesi tästä ketjusta, ja saanut kuvan, että tärkeää on, miten paljon tyttö herättää muissa miehissä kateutta. Näin ollen uskon, että edellisessä viestissä esittämistäni tilanteista

a) kaikki naiset haluavat sinua, ja
b) yksi mieleisesi nainen haluaa sinua,

löytäisit seuraavat ongelmat:

a) sinua haluavat naiset eivät ole mieleisiä sinulle, ja
b) kyllähän tämä yksi haluaa, mutta kun ei ne muut.

Kärjistetysti siis, että jos sinulla olisi maailman paras ja halutuin nainen, kadehtisit silti inttikaveriasi.

Yritä siis käydä mielessäsi läpi, mitä naiselta haluat. Älä siten, että peilaat muihin ("inttikaverilla oli näin"), vaan pyri listaamaan tärkeimmät ominaisuudet, joita toivoisit tyttöystävälläsi olevan. Rakenna lista siis itseäsi varten. Jos siltä tuntuu, jaa se täällä. Tarkoituksena on kuitenkin se, että saisit paremman kuvan siitä, mitä olet hakemassa.

 

[HIFK]

Tuo on totta, että vaikka saisinkin jonkun naisystävän itselleni, niin eipä sitä siihen välttämättä tyytyisi. Koska kuitenkin lähtökohtaisesti itsestäni ovat kiinnostuneet juuri päinvastaiset naiset, joita itse etsin. On ollut huumenarkkaria, alkoholistia, sotanorsua, hiljaista nörttiä, jne. En minä ole todellakaan kiinnostunut tuollaisista naisista.

Kun taas sitten naiset, joista olen ollut edes vähän kiinnostunut, hakevat ihan erityyppisiä miehiä. Eivät he halua mitään nörttiä ja naismaista miestä itselleen.

Omalla kohdallani sen vaikutuksen tekee naisessa kauneus, fiksuus ja asennepuoli. Kaikki tietysti sellaisia seikkoja, joita itsestäni ei löydy. Kauneuden nyt voi vaihtaa siihen komeuteen, tai vaikka olenkin enemmän kaunis kuin komea. Lähtökohtaisesti kuitenkin tuollaiset naiset etsivät paljon parempaa, sellaista mitä itse en yksinkertaisesti ikinä kykene olemaan. Miksi he tyytyisivät kaltaisiini alemman tason miehiin, kun mahdollisuudet on saada ihan laadukaskin mies?

Eilenkin oli ravintolassa, vaikka vähän oli porukkaa, niin muutama kiinnostava tapaus, mutta he taas eivät etsi kaltaistani miestä. Naisetkin kyllä haluavat, että miehessä on sitä luontaista asennetta ja miehisyyttä, jota itselläni taas ei ole.

Joku joskus sanoikin, että etsin vääräntyyppisiä naisia. Totta, koska nuo haluamani naiset eivät vain sovi minulle, minulle sopisi paljon paremmin se finninaamainen nörttinainen, mutta kun vain en ole kiinnostunut sellaisista. Vaikka ne sopisivatkin minulle, niin en vain halua sellaisia todellakaan. Mieluummin sitten olen yksin.

 

[Stevie]

Yhtä asiaa nimikerkki HIFK en ymmärrä. Käsittääkiseni sulla ei ole minkäänlaisia naiskokemuksia? mutta silti on varaa nirsoilla ja heti pitää saada parasta kehiin...Vähän sama kuin autonostossa, eli ethän sä heti voi huippukärryä ostaa vaan ensin täytyy tyytyä hiukan vaatimattomaampaan.