Näin teen vain minä (1/10000?)

[Viivelähtö]

Yleisissä vessoissa (baarit yms) kun käy kusella, on pakko sylkäistä sinne pönttöön. Sitä en tajua, en tee sitä kotona, mutta on sen verran outoa että jos joku tekee samaa, ilmoittautukoon heti.

Et ole yksin, Jukka Koivu tosin vei tämän vielä pidemmällä turkulaisessa Old Bank ravitsemusliikkeessä. Jukka kylmän viileästi seistessään kusirännillä sylkäisi, pieraisi ja lähti käsiä pesemättä vessasta. Tämä temppu on siitä lähtien kulkenut kaveripiirissämme nimellä tehdä jukkakoivut.

 

[alwahla]

Kirjoitan muutaman lauseen mittaisen tekstin ja juuri lähettäessäni sitä eteenpäin huomaan, että tekstistä puuttuu sanoja.

 

[H.J.Simpson]

Ja joka kerta kun on ovea laittamassa kiinni, pakko tarkistaa että avaimet, kännykkä ja lompakko on mukana. Joskus iskee sellainen parin sekunnin paniikki, jos läimäyttää oven kiinni tarkistamatta, vaikka tietääkin tasan tarkkaan että avaimet on mukana. Pöljä ihminen.

Yleisissä vessoissa (baarit yms) kun käy kusella, on pakko sylkäistä sinne pönttöön. Sitä en tajua, en tee sitä kotona, mutta on sen verran outoa että jos joku tekee samaa, ilmoittautukoon heti.

Ja jos esim. on ostamassa uutta jääkiekkomailaa niin kiertojäykkyyttä testattaessa on mailaa taivutettava "takaisinpäin" saman verran. Muutama taivutus mallia perus ja samat "rystypuolelle".

Näihin kaikkiin sama. Ja tuohon sylkäisy juttuun vielä sekin, että vaikka kävisi kusella metsän laidassa, pitää sylkäistä samalla. Ja tosiaan teen tuon myös kotona. Outoa/hullua/mitä lie, mutta tapa on tapa.

Ja tuohon mailan taivutteluun vielä se, että yleensä otan mailan mikä kiinnostaa, yllä mainitut taivutukset, jos tuntuu hyvälle niin maila takaisin telineeseen ja vierestä samanlainen maila mukaan.

 

[Jannacci]

Joskun blandaan makeita lonkeroita ja limuja vedellä.

 

[Cemetery Gates]

Hieman aiempiin juttuihin viitaten: minäkin käännän aina uusien tuttavuuksien nimet mielessäni sananmuunnoksiksi, siis etu- ja sukunimen. Viime vuosina - sananmuunnostapa on kestänyt jo toistakymmentä vuotta - mukaan on tullut myös palindromimeininki. Muutenkin kääntelen ja vääntelen mielessäni kaikenlaisia sanoja, yleensä eri yhteyksissä vastaan tulevia erisnimiä. Ja vielä: lauseet ja virkkeet on usein pakko jakaa osiin. Usein siten, että lasken lauseen kirjaimet ja mietin, millä luvulla ne ovat jaollisia. Välillä taasen haluan jostain syystä jakaa kirjaimet muotoon x - x+1 - x. Tai jos ei onnistu, niin muotoon x - x-1 - x. Esimerkki: "Vittu sä koulutat niitä." Vittusä - koulut - atniitä. Tai: "Ime paskaa mulkero." Imepa - skaamu - lkero.

Mahtavaa, että meitä friikkejä on näin saatanasti.

 

[Uleåborgir]

Pystyn ajattelemaan erilaiset äänet väreinä. Esimerkiksi eri laulajien äänet. John Lennonin ääni on sähkönsinertävä, Freddie Mercuryn ääni taas purppuraan vivahtava punaruskea. John Fogertyn ääni on auringonkeltainen ja Axl Rosen tummanoranssi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Pystyn ajattelemaan erilaiset äänet väreinä. Esimerkiksi eri laulajien äänet. John Lennonin ääni on sähkönsinertävä, Freddie Mercuryn ääni taas purppuraan vivahtava punaruskea. John Fogertyn ääni on auringonkeltainen ja Axl Rosen tummanoranssi.

Tämä on harvinainen ja mielenkiintoinen ilmiö. Muistan kuulleeni, että myös esimerkiksi Andy McCoy näkisi musiikin väreinä. Liekö teillä värinnäkijöillä omat väripalettinne, vai onkohan sinulla ja Andylla molemmilla sähkönsiniset mielessä Lennonin soidessa?

Joskin pikkujamppana käytin wc-asioinneilla runsaasti paperia. Tämä johtui siitä, että minulla oli tarve napata rullasta tietty määrä arkkeja, esimerkiksi siten että niistä muodostuu jokin sillä hetkellä olennainen numerosarja. Jos oli vaikka huhtikuun 18. päivä, niin perse piti pyyhkiä sellaisella määrällä arkkeja, joka saadaan kun 18 ja 4 lasketaan yhteen, isompi vähennetään pienemmästä, tai suoritetaan luvuilla kerto- tai jakolasku. Sitten oli hankalaa jos piti mennä vuoden ekana päivänä paskalle, kun noilla säännöillä olisi pitänyt pärjätä vain yhdellä arkilla. Näitä tilanteita varten otin tunnit ja minuutit avuksi. Sitten keksin, että sopivan oloista arkkimäärää voisi tavoitella myös kertomalla luvut ja korottamalla toista tai molempia lukuja ennen kertolaskua esimerkiksi toiseen potenssiin, ja sen jälkeen jakamalla tulo vaikkapa viikonpäivän järjestysnumerolla tai K-kaupan kauppa-auton rekkarin viimeisellä numerolla tai rekkarin numeroiden summalla tai tulolla. Aikani jaksoin viihdyttää tuolla itseäni, kunnes jälleen ryhdyin vaan lukemaan kirjoja istunnolla. Sitä harrastan yhäti edelleen.

 

[Jaws]

Pystyn ajattelemaan erilaiset äänet väreinä. Esimerkiksi eri laulajien äänet. John Lennonin ääni on sähkönsinertävä, Freddie Mercuryn ääni taas purppuraan vivahtava punaruskea. John Fogertyn ääni on auringonkeltainen ja Axl Rosen tummanoranssi.

Mulla on vähän sama juttu, mutta en ole ajatellut sen olevan niin ihmeellistä. Lisäksi sanoja pystyy ajattelemaan väreinä. Luulin että tämä olisi normaalia.

 

[Musta Nuoli]

Kun ruokin kissojani, juttelen kateille usein. Ei kai siinä mitään sinänsä erikoista, monet niin tekevät, mutta monesti juttelen kissoille runomitassa riimitellen, toisinaan sorrun myös limerikkiformaattiin.

Oli kerran kissa pöydän alainen,
jolla oli mielessä ruoka kalainen.
Karvainen katti jo apeasti huokaa,
olen nälkäinen, mulle ruokaa suokaa,
Näin kuului pörröturkin toive salainen.

Sommittelen monesti myös päässäni erittäin rivoja ja omituisia laululyriikoita, joskus mukaellen jotain tuttua kappaletta ja joskus kehitellen jotain vanhan kansanlaulun tyyppistä poljentoa, sellaista jota ennen vanhaan hymistiin jollain viljapellolla tai muussa fyysisessä työssä. Rivojahan ne vanhankin kansan laulut tuppasivat olemaan, ei siinä mitään. Joskus hyräilen näitä ralleja esim. tehdessäni ruokaa, imuroidessani tai tehdessäni muuta vastaavaa. Jos minulla olisi FB-tili, nämä olisivat juuri niitä tekstejä, joita ei kannattaisi postata FB-seinälleen ellei haluaisi paskalehtien tekevän skandaalilööppejä huumorista, jota harva ymmärtää huumoriksi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Sommittelen monesti myös päässäni erittäin rivoja ja omituisia laululyriikoita, joskus mukaellen jotain tuttua kappaletta ja joskus kehitellen jotain vanhan kansanlaulun tyyppistä poljentoa, sellaista jota ennen vanhaan hymistiin jollain viljapellolla tai muussa fyysisessä työssä.

Tuohan on myös yksi minun lempiharrasteistani. Teen tätä tosin lähes yksinomaan kesäaikaan ajaessani kotipihamme nurmea ruohonleikkurilla. Yksitoikkoiset rutiinihommat vierähtävät mukavasti hävyttömiä riimejä tapaillessa. Harvemmin noista mitään elämää suurempia lyriikoita suoltuu, eikä ainakaan mitään painokelpoista. Apropos, eikä / persereikä riimittyvät herkällä ja kauniilla tavalla kumppaneiksi toisilleen.

 

[lapa78]

Tuohan on myös yksi minun lempiharrasteistani. Teen tätä tosin lähes yksinomaan kesäaikaan ajaessani kotipihamme nurmea ruohonleikkurilla. Yksitoikkoiset rutiinihommat vierähtävät mukavasti hävyttömiä riimejä tapaillessa. Harvemmin noista mitään elämää suurempia lyriikoita suoltuu, eikä ainakaan mitään painokelpoista. Apropos, eikä / persereikä riimittyvät herkällä ja kauniilla tavalla kumppaneiksi toisilleen.

Vähän vastaavaa teen minäkin, tosin sillä erotuksella, että suomennan englanninkielisiä biisejä lennosta ja tietysti ääneen. Välillä menee paremmin ja joskus pukkaa jännäkakkaa ja mitään ei tule ulos.

 

[rosba70150]

Vähän vastaavaa teen minäkin, tosin sillä erotuksella, että suomennan englanninkielisiä biisejä lennosta ja tietysti ääneen. Välillä menee paremmin ja joskus pukkaa jännäkakkaa ja mitään ei tule ulos.

Itse syyllistyn päinvastaiseen. Johtuu varmaan siitä että on tullut opiskeltua kohta 5 vuotta englanniksi. Paras saavutus on Berliinissä seitinohuissa käännetty Ville Leinosen - Tähtityttö eräälle brasilialaiselle. Lennossa tietenkin. Biisin jälkeen olin haavi auki että mites se nyt noin hyvin meni.

 

[Noma]

Vähän vastaavaa teen minäkin, tosin sillä erotuksella, että suomennan englanninkielisiä biisejä lennosta ja tietysti ääneen. Välillä menee paremmin ja joskus pukkaa jännäkakkaa ja mitään ei tule ulos.

Tuo on tuttua puuhaa, tosin useimmiten suomesta englanniksi. Ja vielä pitää yrittää niin, että sanat sopivat säveleen, tietenkin.

 

[Hawk #22]

Kun olen autossa repsikan paikalla, kuvittelen aina, että auto hyppii katutolpan varjolta toiselle. Ts. ensimmäisen varjon kohdalla auto nousee takarenkaille, hyppää seuraavalle varjolle eturenkaiden varaan ja sitten taas kolmannen varjon kohdalla auto hyppää taas takarenkaille. Kun olen itse ratin takana, niin tätä ei onneksi tapahdu, vaan keskityn lähinnä ajamiseen.

Lisäksi aina kun kävelen kuulokkeet korvilla, askelten tahdin on pakko olla sama kuin musiikissa. Tosin jos tempo on liian nopea tai hidas, niin saatan käyttää yhteen tahtiin 2 askelta tai kahteen tahtiin yhden, mutta silti jonkinlainen rytmi on aina pakko olla. Liikennevaloissa (taidan olla ainoita, jotka niihin oikeasti pysähtyy) taas joutuu nostelemaan vain kantapäitä musiikin tahdissa kun paikallaan kävely näyttää tyhmältä.

Kolmas erikoisuus liittyy myös musiikkiin, ja sen kuunteluun. Eli jos radiosta soi joku kappale ja ystäväni alkaa laulaa mukana, mutta epävireisesti. Ensinnäkin tämä rasittaa aina korvia, jos kuulen, että nyt mennään liian matalalta tai korkealta, mutta minun on myös pakko alkaa pääni sisässä laulamaan samaa kappaletta oikealta korkeudelta, ja niin lujaa ettei ystäväni ääni kuulu enää ajatuksiini. Tottakai tämä on välillä aika haastavaa, erityisesti jos kappale menee todella korkealle, mutta sitten vedetään vaikka oktaavia alempaa, tai taustoja, että saadaan taas mielenrauha.

 

[Stuttgarter]

Pystyn ajattelemaan erilaiset äänet väreinä. Esimerkiksi eri laulajien äänet. John Lennonin ääni on sähkönsinertävä, Freddie Mercuryn ääni taas purppuraan vivahtava punaruskea. John Fogertyn ääni on auringonkeltainen ja Axl Rosen tummanoranssi.

Sama juttu. Lisäyksenä Snoop Dogg ja ruohonvihreä.

 

[Streider]

En varmaan ole sen asian kanssa yksin, että minkään laitteen volume tahi muu asetus ei vaan voi olla 13, telkkarissa se olisi kyllä illalla paras äänenvoimakkuus kun 12 on vähän liian hiljainen ja 14 on sellainen että ajattelen sen häiritsevän puolisoa. Sitten kyllä sivuutan sen asian ja laitan volumeksi 14, laittakoon korvatulpat.

Kaupassa en voi koskaan ottaa ensimmäistä tuotetta hyllystä, vaan aina vasta sen seuraavan takana olevan.

Pakkomielle numeroa 3 kohtaan, joka on onnennumeronikin. Aina pakko esim. koputtaa oveen kolmesti, talvella kumpaakin kenkää on kopisteltava lumesta kolmesti, mutta jostain syystä se on aina pakko kertoa kolmella, kuten monessa muussakin tapauksessa.

Jos matkustan autossa, minun on pakko katsoa takalasin pyyhkimen koko liike jos sitä käytetään. Ja sen jälkeen toivoa että sitä käytetään kolmesti, koska ^katso edellinen kohta.

Tässä olen kuitenkin varmasti yksin: jokaiseen kouluaikana tekemääni kokeeseen minun on ollut pakko piirtää vähintään yksi 740 Volvo. Että semmosta.

 

[Jeffrey]

Täälläkun oli puhetta tuosta baarissa kusemisesta.

Nyt tiedä onko se niin outoa, mutta omasta mielestä ihmeellisen harva näin toimii.

Eli mitä likaisemmassa paikassa käyn kusella, sitä harvemmin siellä käsiäni pesen. Tämän olen perustellut itselleni niin, että tiedän veitikkani olevan äärimmäisen puhdas ja pidän siitä kyllä huolen, en kuse käsilleni ja en koske vessassa yhtään mihinkään. Jos pesisin käteni joutuisin koskemaan ainakin hanaan ja saippua annostelijaan, sekä ehkä vielä käsienkuivaajaan tms. En myöskään vedä vessaa likaisissa tiloissa koska silloin joutuisin koskemaan pönttöön. Semi ok tiloissa otan käsipyyhkeen ja painan sillä vessan vetäjää.

Siisteissä paikoissa sitten kyllä pesen myös käsiäni.

 

[Lunatico]

Pystyn heräämään kesken unien jos uni ei miellytä. Hallitsen siis jollain tapaa uniani.

 

[SamSpade]

Pystyn heräämään kesken unien jos uni ei miellytä. Hallitsen siis jollain tapaa uniani.

Sama, useimmiten. Tuokin on laji jota voi treenata ja kun oppii tunnistamaan olevansa unessa, voi niitä aika vapaasta muokata miten haluaa. Lucid dreaming hakusanalla löytyy infoa.

 

[FASlapsi]

Ja joka kerta kun on ovea laittamassa kiinni, pakko tarkistaa että avaimet, kännykkä ja lompakko on mukana. Joskus iskee sellainen parin sekunnin paniikki, jos läimäyttää oven kiinni tarkistamatta, vaikka tietääkin tasan tarkkaan että avaimet on mukana. Pöljä ihminen.

Tätä teen itsekin, välillä tulee ajateltua että mitähän naapuritkin kelaa kun aina ovesta ulos astuessani ja oven suljettuani vedän tommoset mini-macarenat kun tunnustelen kaikki taskut läpi. Ja nimenomaan ne tulee tarkastettua vasta sitten kun ovi on kiinni.

Tuosta äänien näkemisestä väreinä, oon kanssa siinä ymmärryksessä että täytyy olla aika lahjakas heebo musiikillisesti jos tommoseen kykenee. Esimerkkeinä muistaisin juurikin Andy McCoyn ja Mozartin. Muistan tän siksi että jostain ton luin ja halusin kovasti olla musiikillisesti lahjakas itsekin joten aloin mielessäni miettimään värejä äänien mukaan. Ja eihän siitä mitään tullu.

Ois kyllä hauska tietää että näkisikö Andy, Mozart ja tämän palstan äänivärinäkökykyiset vaikkapa "SaiPa, SaiPa, tää on SaiPa"-biisin samoilla värisävyillä, vai arpooko jokainen omat värinsä.

Mutta onneksi olkoon kaikki jotka ton osaatte, olette musikaalisia neroja. Tai sitten vaan täydellisiä kaistapäitä.

 

[Obloquy]

Tiettyjä ruoka-aineita tulee säilytettyä jääkaapissa extraa aikamäärä X, jotta "maku olisi parhaimmillaan". Saatan katsoa jääkaapista jotain syötävää, huomaan paketin jauhelihaa, mutta päätän valmistaa jotakin aivan muuta, sillä jauheliha ei vetele vielä viimeisiään eikä näin ollen ole saavuttanut makuhuippuansa.

 

[UnenNukkuja]

Pullamössön tapa ei ole toki harvinainen.

Minulla on vielä luvut, jotka ajattelen lähtiessäni jonnekin. Töihin lähtiessä luku on 5: lasken, että mukana on kotiavaimet, työpaikan "läpyskä", lompakko, kännykkä ja huulivoide. Loput laukussa on sitten ekstraa.

Muualle lähtiessä luku on 4, koska en tarvitse työpaikan kulkukorttia muualla.

 

[HekeK]

Luen saunassa mm. päivän lehden. Myös ilmaisjakelut ovat hyvää saunalukemista. Talotekniikka-lehteä lukisin, mutta liimaus ei kestä saunan olosuhteita.

 

[Lunatico]

Sama, useimmiten. Tuokin on laji jota voi treenata ja kun oppii tunnistamaan olevansa unessa, voi niitä aika vapaasta muokata miten haluaa. Lucid dreaming hakusanalla löytyy infoa.

Kyllä vain. Tässä ollaan treenattu tätä asiaa jo aika pitkään ja nyt on alkanut tuottamaan tulosta viime kuukausien aikana. Todella jännä taito kun unet muutenkin on aika jänniä juttuja. Viimeksi tänä aamuna 09:00 aikoihin herätin itseni unesta kun uni alkoi menemään liian rasittavaksi tai oikeastaan pelottavaksi.

 

[Vanha Len]

Sama, useimmiten. Tuokin on laji jota voi treenata ja kun oppii tunnistamaan olevansa unessa, voi niitä aika vapaasta muokata miten haluaa. Lucid dreaming hakusanalla löytyy infoa.

Tätä olen treenanut jo noin 20 vuotta ja saan homman toimimaan parhaiten ns powernapeilla tai aamulla kiireettömästi vaikkapa viikonloppuisin. Jos on stressitön vaihe elämässä niin illalla pystyy jo vaikuttamaan seuraavan yön uniin. Monesti vaikkapa kauhu-unissa kykenen ns ruokkimaan unikokemusta niin pitkälle kuin haluan ja sitten heräämään kun haluan. Tästä on muodostunut vuosien saatossa todella outo juttu, jonka olen vähitellen oppinut ymmärtämään ja paljolti juurikin hallitsemaan.

Yöt ovatkin meikäläisen parasta aikaa nykyisin. Tiedä sitten missä menee hulluuden raja...