Joo se on totta, että musiikin massasyöttö on pinnallistunut koko ajan ja nykyisellä digiaikakaudella haetaan pääsääntöisesti hetkellisiä ilmiöitä jatkuvuuden sijasta. Samasta syystä on myös helpompi löytää niitä oikeita tekijöitä heti sen pintamassan alta, kun pystyy parilla klikkauksella selvittämään vaikka Nashvillen tämän hetken puhutuimmat artistit ja kuunnella niiden tuotantoa, eikä tosiaan tarvitse edes kovin syvälle kaivella.
Aikoinaan pizzanaamaisena teininä kävin aina ostamassa minus zerosta älppäreitä. Se oli sellainen kahden vanhan hipin pitämä levykauppa, josta löytyi ihan helvetisti 60-luvun lopun garage/psykerokin tuotoksia. En minä niistä mitään tiennyt ja menin ostopäätöksissä pitkälti niiden hippien suositusten mukaan. Nykyään noistakin levyistä on varmasti suurin osa dokumentoitu johonkin verkkopediaan ja ne biisit on jossain streamipalvelussa kuunneltavissa.
Sillon kun garage-revival oli kuumimmillaan, tuli esitykseen Ondi Timonerin Dig! -niminen dokkari. Sitä kuvattiin muistaakseni joku neljä tai viisi vuotta ja se kertoi Dandy Warholsin ja Brian Jonestown Massacren taipaleesta musakentällä. Vaikka sitä dokkaria on syytetty tarinan vääristämisestä, niin siinä on hyvin dokumentoitu esim.Dandy Warholsin vääntö ison levylafkan kanssa ysärillä, kun visiot eivät ihan aina kohdanneet. Sen levylafkan ajatusmaailman kun sopeuttaa nykypäivään, ymmärtää oikein hyvin, miksi massapakkosyöttö on sitä, mitä se on.
Toinen mielenkiintoinen juttu siinä oli Jonestownin nokkahahmon, Anton Newcomben filosofia, joka oli jo tuolloin se, että musiikki pitää antaa kuuntelijalle ilmaiseksi, mutta sitä ei soiteta ilmaiseksi. Nythän siihen tilanteeseen on tultu ihan oikeasti, että näin tapahtuu jopa kaikista isoimpien kohdalla. Vielä kymmenen vuotta sitten Brian Jonestown Massacre oli yksi harvoista bändeistä, jonka koko diskografian sai ladata ilmaisesti ja laillisesti niiden virallisilta nettisivuilta.