Murteet

[rainman]

"KETÄ johtaa?" Kyseisen sanan käyttö väärässä yhteydessä jaksaa ihmetyttää joka kerta. Se on "KUKA"!! Turun murre yleisesti saa aikaan pientä päänsärkyä, näin vaan on...

 

[Pingu]

Myös vanhemmat ovat kai lappeenrannassa vieläkin "porukat" ja imatralla puhutaa omista vanhemmista meikäläisinä ja vieraista (kaverin) vanhemmista teikäläisinä ja heikäläisinä(?)

-onks teikäläiset lähös mökille? jne.

Muistaakseni jossain sketsiohjelmassa oli jotain mopopoikia jotka hoki "VÄhä PAha" kunnon imatrapainotuksilla.

Tuosta tuli mieleen, kun muutama vuosi sitten istuttiin kahvilla Imatran syrjäkyliltä tulleen kaverin kanssa.
Hän sitten kysyi: "Meetsie teiksille yöks?"
Vähän aikaa piti miettiä, että mihinköhän sitä joutuu jos tuollaiseen paikkaan menee. Tulihan se selvennys sitten, että vanhempia tarkoitti.

Huuliveikoissa oli tuo "Ol vähä paha" -juttu, siinähän matkittiin erästä imatralaista bändiä...

 

[Eino_Mies]

Kymenlaakson alueen murre ärsyttää eräästä tietystä syystä. Siellä ei osata sitten millään sanoa D-kirjainta.

"Kädet pöydällä = Käet pöyällä. Viidettä kertaa = Viiettä kertaa. Tehdas = Tehas. En minä taida = En mie taia. Voidaanko mennä = Voiaanko mennä."

Kotkasta kotoisin oleva ampuja Juha Hirvi aikoo kuulemma ensi vuonna osallistua kuuensiin olympialaisiinsa. Se on vittu kuudensiin!

 

[Uleåborgir]

Oulussa ei sanota "mie". Se on "mää", sinä on "nää" tai "sää" (nyk.). Lapissa puhutaan, että "mie" ja "sie" (muistaakseni).

Tämä on totta. Oulu kun ei ole murteellisesti Lappia, vaikka siihen haluaisimmekin maantieteellisesti kuulua.

Itse asiassa "mää" ja "sää" ovat puritanistien mielestä epä-Oulun murretta; pitäisi sanoa "minä" ja "sinä". "Mää" ja "sää" ovat itä- ja pohjoismurteiden vaikutusta Oulun murteeseen.

Oulun murteessa onkin paljon vaikutuksia itäisistä ja pohjoisista murteista, etenkin savolaismurteista, Kainuun-murteista sekä Torniolaakson-murteista. Oulun murteessa on paljon jälkiä ns. köökiruotsista kun Oulussa eli Uleåborgissa oli vielä vahva ruåtsalaisvähemmistö - enemmistö porvareista.

Köökiruotsista on jäljellä mm. sanat aaninki, rotvalli ja organiseeraaminen.

Huomenna o tapanimmpäivä ja Englannisa pelataan liikajalakapallua.

Can you dig that sucker?

 

[JSU]

Sanotaanko se savon murteesta, et se muuttuu aika paljon savon alueen sisällä. Eli esimerkiks parinkymmenen kilsan päässä voi jotkut sanat taipua toisin. Esim. ite asun Mikkelissä ja serkkuni on kasvanu 20 kilsan päässä ni se sanoo "kahiste" ku ite sanon "kahesti". Eli tuo D:hän tippuu täällä aika helposti pois. Tosin joka sanassa sitä ei poisteta. Eli sana "Lahdesta" on täällä tosiaanki "Lahesta" mut sana "Padan" on täällä "Padan", Ylläri pylläri. Eli sitä ei tosiaankaan muuteta mikskää "paan" ainakaan täällä Mikkelissä. Vaan se on rehdisti "Padan". Lisäks täällä sanotaa, et "Miä, Siä" eikä mitää "Mie, Sie" hömppää. Mut täältä ku mennää vähä pohjosee ni johan alkaa tulemaa vastaa "mie,sie" sanontoja. Toinen suunta on sit karjala.

Mut kaikenkaikkiaa etelä-savossa puhutaa suht neutraalia savoa, eli jos joku haluaa opetella savoa asteittain ni kannattaa eka muuttaa Mikkeliin ja täältä sit joka vuos pohjosemmaks. Tosin Mikkelissäkin oon huomannu käyettävän sellasia sanoja, joita miä en ymmärrä yhtää. Esim. miun sisko käyttää sellasia vanhoja sanoja, joita ei kuule puhuttavan miun ikästen puheessa. Eli savon murrekin siis elää pikkase. Mut en usko, et paljoa ainakaan täällä etelä-savossa.

Lähinnä tästä etelä-savon murteen vähäsyydestä tulee mielee se, et miun inttikaveri ei meinannu ees huomata, et miä puhun savoa. Eli just nää "Miä, Siä" sanat paljasti miut. Tällei kirjotettuna tästäkin viestistä saattaa paljastua iha vitusti noita murre sanontoja, mut tätä ku puhuu ni meininki onki sit vähä toisenlaine. Eli esim. sana "Miä" saattaa helposti kuulostaa sanalle "Mä". Tää siis mitä ite oon täältä etelä-savosta käsin huomannu.

Mut tuo länsi-suomalaisten käyttämä "Ketä" sana kuulostaa nii hirveelle, et ei tosikaa. Toine sana on tosiaan tuo "Kui".

 

[Syötä!]

Köökiruotsista on jäljellä mm. sanat aaninki, rotvalli ja organiseeraaminen.

Ainakaan minun tuntemat oululaiset eivät heti tienneet mitä tarkoittaa "rotvalli". Muutamaan kertaan olen heiltä sitä kysynyt. Muutama tuntemani tamperelainen on puolestaan kertonut, että Tampereen murre on ominut sanan "rotvalli". Mikä on "kielitieteilijänä" sinun mielipide asiasta, Uleåborgir?

 

[lautamies]

Lappeenrannan ja Imatran puhekielessä ei ole eroja, molemmissa kaupungeissa puhutaan saman murrealueen murretta joka pitkälti on perintöä tuolta Karjalan kannakselta. Kesälahti, Kitee, Ilomantsi Lieksa ja muutama muu pikkukunta siellä seuduilla on kieliperinnöltään pitkälti Laatokan pohjoispuoliselta alueelta.
Joensuu ympäristöineen, vaikka pohjois-karjalaan luetaankin, ja tietenkin on sitä,on saanut kieleensä vaikutteita savosta, ei onneksi vielä paljon, mutta kuitenkin vaikutus puheessa kuuluu.

 

[Genesis]

Kymenlaakson alueen murre ärsyttää eräästä tietystä syystä. Siellä ei osata sitten millään sanoa D-kirjainta.

"Kädet pöydällä = Käet pöyällä. Viidettä kertaa = Viiettä kertaa. Tehdas = Tehas. En minä taida = En mie taia. Voidaanko mennä = Voiaanko mennä."

Kotkasta kotoisin oleva ampuja Juha Hirvi aikoo kuulemma ensi vuonna osallistua kuuensiin olympialaisiinsa. Se on vittu kuudensiin!

Sama ongelma!

ärsyttää aivan täydellisesti tällaista Turun vierestä tulevaa se Kymenlaakson murre. Mie sie hie tie vie. Opettelisivat puhumaan!

Asiaa ei auta se, että itse on kymenlaaksossa opiskelemassa ja suurin osa opettajista puhuu tuota murretta. Tekisi mieli olla kännissä koulussa, että jaksaisi.

Enkä siis halua nyt provosoida ketään. Mielestäni vaan Turun murre on kaunein asia Suomessa *hymiö*

 

[YksinLäpi]

Sanotaanko se savon murteesta, et se muuttuu aika paljon savon alueen sisällä. Eli esimerkiks parinkymmenen kilsan päässä voi jotkut sanat taipua toisin. Esim. ite asun Mikkelissä ja serkkuni on kasvanu 20 kilsan päässä ni se sanoo "kahiste" ku ite sanon "kahesti"....Toine sana on tosiaan tuo "Kui".

Par er kertoo Anttolan suunnalla.
Juvan pojat hokevat "kaho!". Mitä, ***tuileeko ne? No, ei vaan minun pitäisi katsoa jotain.

Kui sää sen tiäsit? Toi kui on ihan loistava sana!
Sitä paitsi Turussa asuu pelkkiä "Tutui ja Hutsui".

 

[DAF]

Joensuu ympäristöineen, vaikka pohjois-karjalaan luetaankin, ja tietenkin on sitä,on saanut kieleensä vaikutteita savosta, ei onneksi vielä paljon, mutta kuitenkin vaikutus puheessa kuuluu.

Pohjois-Karjala on maantieteellistä Karjalaa toki, mutta puhuttu kieli/murre ei ole karjalais/kaakkoismurretta, vaan savolaismurretta, toki itäistä savolaismurretta.

Karkea jaottelu esim. http://www.helsinki.fi/hum/skl/ssu/aluejasos/murrekartta.pdf

 

[V-man]

Kymenlaakson alueen murre ärsyttää eräästä tietystä syystä. Siellä ei osata sitten millään sanoa D-kirjainta.

"Kädet pöydällä = Käet pöyällä. Viidettä kertaa = Viiettä kertaa. Tehdas = Tehas. En minä taida = En mie taia. Voidaanko mennä = Voiaanko mennä."

Kotkasta kotoisin oleva ampuja Juha Hirvi aikoo kuulemma ensi vuonna osallistua kuuensiin olympialaisiinsa. Se on vittu kuudensiin!

Aika kauas etelään saa ajella ennenkuin tuota deetä alkaa kuulumaan. Tulee heti mieleen joku tärkeilevä vanhempi naisihminen (Jyväskyläläinen) tuollaisesta kirjakielestä.

Kyllä mie piän että son hyvä että on näitä murteita niin saama jokanen puhua just niinku haluama. Suinkhaan sole nii että näistä kannattaa kenenkään suutumaan alakaa. Paitti Turun murteesta. Son viston kuulosta.

edit: Niin ja molen sitte Torniosta enkä Oulusta jos joku ihimettellee ettei se nuin mee.

 

[pikkukatti]

Myös vanhemmat ovat kai lappeenrannassa vieläkin "porukat" ja imatralla puhutaa omista vanhemmista meikäläisinä ja vieraista (kaverin) vanhemmista teikäläisinä ja heikäläisinä(?)

Itse käytän molempia ilmaisua. Porukat ja meikäläiset. Äitistä tulee käytettyä yleensä sanoja mei(ä)n äiti. Ei koskaan miun äiti. Kai se on kun meitä sisaruksia on niin monta, niin se on ok sanoa meiän. Itse en jotenkin pidä Joensuun aluetta "oikeana" karjalana. Kun ei siellä pohjois-karjalassa puhuta sitä "kunnon" karjalan murretta. Enemmän se savoa muistuttaa. Karjalan murretta ei kovin isolla alueella puhuta. Toisin kuin esim. savoa. Jotenkin ärsyttää jos jossain elokuvassa tai sarjassa joku koittaa vääntää karjalan murretta. Se kun ei kuulosta yhtään aidolta. Sama se on toki muidenkin murteiden kohdalla, niistä ei vaan sitä aitouden puutetta yhtä herkästi huomaa.

 

[startin13]

Jotenkin ärsyttää jos jossain elokuvassa tai sarjassa joku koittaa vääntää karjalan murretta. Se kun ei kuulosta yhtään aidolta.

No eihä siit tuu hittookaa!

Kotikadun SaiPa paitanen jannu, + Anja Partanen heittivät vissiin aikonaan kunnon rimanalitukset kaikkine karjalamurteineen.

Sit ku aletaa oikee kunnol haastaa karjalaa ja kannaksen vanhoi murteita, niin laitetaan verbien perään t-kirjain. No vanhemmat ihmisethä sillee juttelee, nuoremmat harvemmin.

-Ehä mie vissii oo viel ottant olutta?
-Ei et sie viel oo hakent?
-No ehä mie oo ehtint tai ees joutant ku o ollu kaikkee muuta!

Jokaisessa suomalaisessa (humalaisessa) miehessä asuu myös Roka Antti.

Sellaista miessakkia tai kaveripiiriä ei suomessa ole olemassakkaa, missä ei olisi ikinä joku tai jotkut riittävästi alkoholia tai muita päihteitä nautittuaan alkaisi esittää Roka Anttii.

Turkulaisille tiedoksi että harvevimmin esim, Hietasta imitoidaan illanistujaisissa, "kato määääääääää ole ahvena,,,,hei juu ja aurajoen siliätä pintaa????"

No tällästä tää on. Kylhä sitä mietä ja sietä tulee käytettyä, paitsi helsingissä joskus tulee käytettyä mä/sä kun hävettää sanoo siellä mie tai sie.

 

[-OO-]

Jotenkin ärsyttää jos jossain elokuvassa tai sarjassa joku koittaa vääntää karjalan murretta. Se kun ei kuulosta yhtään aidolta. Sama se on toki muidenkin murteiden kohdalla, niistä ei vaan sitä aitouden puutetta yhtä herkästi huomaa.

se on kyllä tosiaan ihan jokaisen murteen kohdalla sama juttu, mutta harva sitä pystyy huomaamaan muiden kuin oman murteensa kohdalla. Itse viimeksi päivittelin tätä samaa asiaa Tali-Ihantala -elokuvaa katsoessa, kun joku todennäköisesti Etelä-Suomesta kotoisin oleva näyttelijä yritti esittää savolaista. Se kuulosti lähinnä säälittävältä. Yleensä kun siihen murteella puhumiseen ei riitä se että opettelee viäntelemmään ja kiäntelemmään niitä sanoja oikealla tavalla, vaan jokaisessa murteessa on vielä se oma nuottinsa jolla sitä puhutaan. Ja juuri tuosta nuotista se yleensä ottaakin kiinni.

 

[JohannA]

viruttavansa mukinsa jotta se on helpompi tiskata

Tottakai, mukit/motit virutetaan jotta ne voi helpommin tiskata.

Harvemmin mihinkään kiinnittää huomiota omassa puheessa ennenkuin muut kysyvät tarkennuksia.

Itelläni on Porissa netin kautta tutuksi tullut kaveri. Hänen kanssaan kun oltiin ensimmäistä kertaa puhelimessa, oli niin outoa jutella kun hän ei reagoinut mitenkään mun kysymyksiini eikä kommentoinut juttujani muuten kuin sanomalla "niin" tai "joo". Jälkeenpäin selkis, että hän ei ollut tajunnut mun Oulun murteestani juuri mitään. =) Sittemmin tajusi kylläkin pyytää tarkennuksia. Ei sitä itse hoksaa puhuvansa niin ettei toinen ymmärrä.

 

[JZZ]

"KETÄ johtaa?" Kyseisen sanan käyttö väärässä yhteydessä jaksaa ihmetyttää joka kerta. Se on "KUKA"!! Turun murre yleisesti saa aikaan pientä päänsärkyä, näin vaan on...

Tästä ollaan hiukan väiteltykin kaverin kanssa, että onko tämä murretta vai vain väärin puhumista? Turun seudulla ja Raumalla ainakin runsaassa käytössä, mutta voiko tämän laskea murteeseen kuuluvaksi?

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Aijjaa, ite puhu vähänniinku Oulu' murretta (oha se selevä, et' murre o' menny jo sekasi alakuperäse' ja oululaise' kans), mutta ku e o iha'varma siitä, että kumpi oli ensi; muna vai kana? Nimittäi' tuo mu'murre o aika palijo samallaista ku mitä Oulusaki, mutta pikkuse' kuiteki erillaista. Lukiosa kuuli' kerra' ku paikallishistorija' kurssila opettaja soitti mankasta sitä meijjä ommaa murretta, eikä siitä saanu selevää erkkikkää'. Mahtaa olla tuosa Ii' murteesa meleko selevä ero ainaki' siinä, et noijje sanoje' viimisiä kirijaimia puotellaa aika surutta pois. Saattoha se tietenki' olla, et se opettaja ois selevittäny jottai, et Ii' murre o' vanahempaa perua ku oululaiste'. Tiijjä häntä.

Vieläköhä oulusa pestää päkkinöitä?

(edit) Nii'ja tieteki' pikkase' erillaiset painotukset mahtaa Ii' ja Oulu' murteijje' kans olla.

 

[Ted Raikas]

Enkä siis halua nyt provosoida ketään. Mielestäni vaan Turun murre on kaunein asia Suomessa *hymiö*

Silti siinä onnistut! Omasta mielestäni Kymenläänin murteet on huomattavasti miellyttävämpää kuunneltavaa kuin se teidän murre siellä, joka luvalla sanoen on toisinaan raivostuttavan kuuloista ja yksi rasittavimpia Suomessa. Raumalaisten ja porilaisten murre ei ärsytä samalla lailla, voi olla jopa aika metkaa. Enemmän tietysti painaa vaa'assa se, minkälainen ihminen kyseessä. Enpä onneksi ainakaan itse valitse kavereita sen mukaan, millainen murre on. Ei vaikka olisi turkulainen... mutta se on jo ihan siinä ja siinä.

Omasta murteestani ja sukujuuristani olen aivan tajuttoman ylpeä ja en rupea apinoimaan paikallista puhetyyliä vaan vedän aina omalla murteella. Jos jotakuta se vituttaa, niin antaa vituttaa. Oikeastaan mukava asia vaan.

En usko, että minuun tarttuisi muut murteet kuin itäiset. Kenties Savossa jos viettäisi runsaasti aikaa, voisi alkaa tarttua puheenparsi. Tai P-Karjala. Se luultavimmin vielä helpommin, koska on sukua myös sieltä suunnalta, on toki pohjoisemmasta Savostakin.

Sinänsä en murra ihan kauheasti, kuten ei ylipäätään lappeenrantalaiset ja imatralaiset. Ei tarvitse kuin mennä vaikkapa Lemille, tai muihin pienempiin paikkoihin ympäristössä, niin murre on jo leveämpää. Kaupunkeihin tuntuisi aina kehittyvän paikallisen murteen lievin versio, eräänl. perussuomen ilmentymä paikallisilla vaikutteilla. Tämä on tosiaan ihan fiiliksen pohjalta, enkä mene sanomaan aukottomaksi faktaksi.

***

Asiasta hieman sivuun. Ärsytti suunnattomasti kun vilkaisin tuota Pölösen Karjalan Kunnailla -sarjaa tänään. Porukka puhuu mä/sä tyylillä ja muutenkin aika peruskieltä. Mitäs helvettiä se sellainen nyt on? Kyllä nyt jos P-Karjalassa ollaan, niin puheen luulisi olevan leveää murretta, eikä tuollaista länsisuomeen vivahtavaa. Pölösen olisi uskonut autenttisuuteen tähtäävänä ohjaajana kiinnittävän moiseen seikkaan huomiota. Kuten esim. aivan loistokkaassa Kivenpyörittäjän Kylässä.

Lakkasi kiinnostus seurata sarjaa ihan tyystin kun ei välittynyt lainkaan tunne rehevistä maaseudun ihmisistä. Toki kun ei sarjaa muutenkaan ole seurannut, niin ei päässyt ihan jyvälle. Tuollaisen tasokkaan näyttelijäkaartin kyllä kuvittelisi osaavan murteella näyttelemisen.

 

[Jeesus]

Tuli tuossa taannoin pääosin oululaisten kavereiden kanssa puhetta tietyistä Oulun murteen sanoista, ja oli yllättävää, kuinka paikallisia sanat voivat olla (ainakin tällä otoksella).

Useat, mutteivät läheskään kaikki, tiesivät, mitä tuuskaaminen on.

Mitäs ruuskaaminen sitten on? Tämän tunsi itseni lisäksi ainoastaan toinen Oulunsalosta kotoisin oleva (mistä myös itse olen), joten ehkä tämä on enemmän sieltä peräisin.

 

[V-man]

Mitäs ruuskaaminen sitten on? Tämän tunsi itseni lisäksi ainoastaan toinen Oulunsalosta kotoisin oleva (mistä myös itse olen), joten ehkä tämä on enemmän sieltä peräisin.

Ei saa ruuskata tai kasvaa karvoja käteen ja näkö lähtee?

 

[Berrie]

Sinänsä en murra ihan kauheasti, kuten ei ylipäätään lappeenrantalaiset ja imatralaiset.

Tuo yleistys on totta, kohta 10 vuotta Lpr:ssa asuneena on oltava samaa mieltä. Itse olen P-Karjalasta ja täällä tosiaan puhutaan minuun verrattuna kirjakieltä.

Ärsytti suunnattomasti kun vilkaisin tuota Pölösen Karjalan Kunnailla -sarjaa tänään. Porukka puhuu mä/sä tyylillä ja muutenkin aika peruskieltä. Mitäs helvettiä se sellainen nyt on? Kyllä nyt jos P-Karjalassa ollaan, niin puheen luulisi olevan leveää murretta, eikä tuollaista länsisuomeen vivahtavaa. Pölösen olisi uskonut autenttisuuteen tähtäävänä ohjaajana kiinnittävän moiseen seikkaan huomiota. Kuten esim. aivan loistokkaassa Kivenpyörittäjän Kylässä.

Kivenpyörittäjän kylässä oli taisi paremmin p-karjalaa osaavat näyttelijät. Uskon että tuo murteettomuus Karjalan kunnailla on tietoinen valinta, ei kannata väkisin laittaa ihmisiä puhumaan murteella, koska se alkaisi vaan ahdistamaan katselijoita jotka huomaisivat välittömästi että nyt ei mopo kulje. Toki tästä tullaan siihen onko sarjan näyttelijävalinnoissa menty puistikkoon ja jouduttu tinkimään autenttisuudesta.

 

[-OO-]

Itse kun en ole katsonut jaksoakaan niin kertooko tuo Karjalan Kunnailla -sarja sitten nykypäivästä vai menneestä ajasta? Kun kyllähän se niin on että täälläkin Pohjois-Karjalassa tuo oma murre pikkuhiljaa vaan taitaa hävitä ja nykynuoret puhuvat jo hyvin pitkälti yleiskieltä tai "mä-sä -kieltä" jossa on enää vähän mukana murresanoja tai tätä tyypillistä Pohjois-Karjalalaista nuottia.

 

[Monipuolisenhuono]

Duunikaveri on jostain Nilsiän seudulta ja se laittaa veen kiehumaan. Meni hetki jos toinenkin ennen ku hiffasin et mitä tapahtuu.

 

[Uleåborgir]

Ainakaan minun tuntemat oululaiset eivät heti tienneet mitä tarkoittaa "rotvalli". Muutamaan kertaan olen heiltä sitä kysynyt. Muutama tuntemani tamperelainen on puolestaan kertonut, että Tampereen murre on ominut sanan "rotvalli". Mikä on "kielitieteilijänä" sinun mielipide asiasta, Uleåborgir?

En löytänyt kirjatietoa intuitiiviselle mielipiteelleni siitä, että sana on lainautunut täältä Tampereen murteeseen. Mutta mielipiteeni on, että sana on lainautunut täältä pohjoisesta Tamperelle. Sana on tullut tänne joko Perämeren kaarta pitkin tai sitten suoraan rantaruåttalaisilta porvareilta. Tampereen murteessa kun ei myöskään ole samanlaista köökiruotsalaista sanaperhettä kuin täällä, mikä tukee mielipidettäni.

Rotvallihan tarkoittaa tietenkin kadun reunakiveystä, joka on ollut ominainen etenkin mukulakiviteille, joita on Oulussa ja Tampereella enemmän kuin tarpeeksi ja sanalle on ollut käyttöä ja on juurtunut murteisiin.

Tietääkö kukaan mitä tarkoittavat sanat:

ihistäminen, märsti, järnytä ja tuusata?

 

[Väsyneet Kädet]

Muualta kotoisin olevien tuttujen kanssa on ilmennyt, että höntsy/höntsääminen on ilmeisesti käytössä vain Tampereella/lähiseudulla. Eli tiedättekö te muualla asuvat tuon merkityksen, vai onko tosiaan kyse niin erikoisesta sanasta?