Murteet

  • 51 206
  • 224

Chip

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Täällä Savossa "pata" taipuu kyllä pata, padan, kun sen muuten sekoittaisi panna-verbin 1.persoonaan "paan" (tai "panen").

Totta on, että hassulta tuntuisi yrittää puhua tyyliin: Meidän, teidän, yhdesti... ainiin, mutta "yhesti" pitäis kuulemma sanoa "yhden kerran", vielä oudompaa :)
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Viestin lähetti Chip
Täällä Savossa "pata" taipuu kyllä pata, padan, kun sen muuten sekoittaisi panna-verbin 1.persoonaan "paan" (tai "panen").

Totta on, että hassulta tuntuisi yrittää puhua tyyliin: Meidän, teidän, yhdesti... ainiin, mutta "yhesti" pitäis kuulemma sanoa "yhden kerran", vielä oudompaa :)

Kyllähän näissä jutuissa on kielenkäyttäjienkin välisiä eroja, etenkin nykyään, kun on telkkarit, lehdet ym, joista ammennetaan vaikutteita.

Usein eri sanoja pyritään erottamaan juuri kuvaamallasi tavalla. Henkilö, joka normaalisti lykkää t:n heikon asteen tilalle ärrän, saattaa toimia eri tavalla merkityksiä erottaakseen. Hän saattaa sanoa veten (vesi : veden) erottaakseen muodon sanasta veri (veren).
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Lukioaikainen opettaja huomautti kerran kun olin laittanut johonkin aineeseen sanan, jossa oli porilaisille tuttu ylimääräinen e-kirjain. Imperfektiin ylimääräinen kirjain. Eli esimerkiksi ehdein ja hankein. Puheessa tulee aina käytettyä noin, mutta kirjoittaessa olen onnistunut sentään karsimaan sen pois.

Mitä yleisesti tulee, niin en suoranaisesti edes halua puhua kirjekieltä. Se kuulostaa niin oudolta, kun jossain tilanteessa tarvitsee olla kauhean virallinen. Armeija oli hyvä esimerkki. Alokasaikana ihan pulassa teititteli ja puhui kirjekiellä kaikille, mutta kun jotkut kantahenkilökunnan tyypit ja alikersantit alkoivat tulla tutummiksi, niin melkein väkisin jo alkoi tulla normaali kieltä eli murteen ja puhekielen (ja osittain kirjekielen) sekasikiöpuhetta. Loppusodassakin yksi tamperelainen tyyppi sanoi luutnantille "sää".. Heh, se kuulosti hieman oudolta silti, kun yleensä sanottiin "te".

Porilaisten iki-ihanan murteen kyllä tunnistaa aina, kun joku kyseistä murretta käyttävä puhuu televisioissa tai radiossa. Kaverini oli tällä viikolla teeveessä johtuen armeija-asioista, niin aluksi hänkin puhui kirjekieltä, mutta kyllä siellä lopussa se oma kieli taas tuli esiin. "...no onhan tämä miälenkiintosta". Mihin sitä ihminen kielestään pääsee? Ei mihinkään. Ja se on hyvä niin.
 
Viimeksi muokattu:

Mai

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Murteet ovat mielestäni ihana rikkaus ja yhdistävä tekijä alueen asukkaiden/alueelta kotoisin olevien keskuudessa, tunnistaahan puheesta aina oman alueen ihmiset.
Itse en osaa puhua muuten kuin murteella, ja joskus tämä on aiheuttanut huvitusta vastapuolessa ollessani erinäisiä luottamustehtäviäni hoitmassa muualla Suomessa, monesti on kysytty, että missä noin hassusti puhutaan.Mutta en minä ainakaan mieti puhuessani mikä kuullostaa fiksulta vaan puhun miten minulta se luonnistuu.
Mutta mielestäni murretta käyttäessään ihminen on aidoimmillaan, tietää ettei vastapuoli ainakaan kamalasti feikkaa jos tämä puhuu murteella.
 

jerry

Jäsen
Voisiko joku kääntää?

Minulla on mennyt koko kevät ohi, kun ei tuosta saa selvää.
Uutissi Turust

Ei virallissi, mut torellissi...



Turu lintutiätelline yhristys on voittanu ponkamise
suamenmestaruuren. Tulos oli sataykstoist lintu. Tamperen
yhristyksen rotesti hylätti. Tuamaristo huamautti et vaik oli nähty
kakssata pulu Tammelan toril ni ei se riitä ko tarkotus on nährä
eri lajei.

Tampereen yliopistollises sairaalas oli sattunu kauhia tapaus kun
oli yhrel harjottelijal sanottu et laitaks potilan tiputukse. Ja
tämä oli laittanu vaik oli seittämäs kerros.

Ensmänen sähköjuna Turust Toijalan alka kulke tänäpä. Tarkotus on
et tulevaisuures pannan sähköjuna jatkaman Tamperel asti mut
toistaseks on Tamperen asema ilmottanu ettei heil olt tarpeks pitkä
roikka jo Viialan kohral helppa töpseli.

Matisse -näyttely ollan ens suveks Turku hommamas. Täsä yhteyres on
saatu selvil et Matissel oli aikanas Turus veli ja sen nimi oli
Teposse.

Turu yliopistol ov vessakirjoituksist tehty väitös. Sen mukkan naiste
vessois on enempi ja paremppi kirjotuksi kum miäste vessois.
Ei mikkän ihme. Niil om molemma käre vappana.

Haapaska poras tosa kovi ja sanos et Haapanen oli lähteny jo viime
viikol tikui ostama eikä viäläkä ollu tullu kotti. Mitä siin porat
sanos Koskiska. Tosa on sul tikui.

Mika Häkkine tiana kahreksankymment miljoona vuares. Veroi hän ei
maksa ollenka. Ei tiättykän ko kerran kysymykses on
kilometrikorvaukset.

Luantaistuatekauppaan oli tullu myyntiin simmonen poronsarviuute
minkä pitäs mahrottoman hyvä potenssilääke oleman. Mäkine sitä jo
maisto ja huamas et kyl se pikkase vaikutta. Vähä niinku jäkälä
tekis Mäkisen miäli.

Edit: typoja?
 
Viimeksi muokattu:

Tinde

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bajen, NY Rangers, Arsenal
Viestin lähetti Another HAB
Yks asia mikä on allekirjoittanutta korpenut jo pidemmän aikaa on se että jos oot Stadista ja meet tonne böndelle niin eihän siellä saa puhua omalla slangilla sillä sehän katsotaan ylimieliseksi pröystäilyksi ja vittuiluksi ja hyvä ettei daijuunsa saa, mutta heti jos joku savikukko kuopijosta alkaa viäntämään savvoonsa niin johan on eksoottista ja voikun ihanaa että se on säilyttänyt oman murteensa ja voi sun sitä ja tätä.

Itse en vo sille mitään että olen kolmannenpolven stadilainen ja aina puhunut "omalla kielelläni". Koittakaa nyt ymmärtää että se ei ole ylimielisyyttä.

Joo 10 p. & papukaijamerkki! Allekirjoitan täysin. Itse neljännenpolven Helsinkiläisenä todellakin JOUDUN vaihtamaan puhetyylini kun lähden mökkeilemään, siis jos ystävällisen kohtelun haluaa saada, ja se on mielestäni todella väärin.

Mutta silti (tai juuri sen takia) mielestäni, ilman muuta kukin tyylillään. Kuten moni on todennut, murteet ovat todellakin rikkaus. Hienoa, että tutkijat ym. ovat myös sen huomanneet, ja että myös Stadin slangi on tajuttu vihdoinkin näihin kuuluvaksi, ja sitäkin on nyt alettu "keräämään" historioitsijoiden toimesta. Pitkäänhän näin ei ollut.

Toinen terve piirre on mielestäni se, että vielä kymmenisen vuotta (ja pidempäänkin) sitten nuoret ympäri Suomea yrittivät matkia Stadin slangia, kun halusivat olla "kovia jätkiä". Tämä onneksi on vähentynyt, ja on tajuttu, että niitä kovan jätkän sanoja voi myös ihan itse kehitellä omaan murteeseen sopivaksi. Näinhän esim. Stadissa tehdään, koko ajan otetaan käyttöön uusia sanoja, meidän murteeseen sopivia.

Yksi hassu juttu mihin olen kiinnittänyt huomioni, kun murteista aletaan puhumaan on heti on joukko ihmisiä julistamassa, etteivät he puhu murteella. Tähän poppooseen kuuluu niin Helsinkiläisiä, Lahtelaisia, Jyväskyläläisiä, Oululaisia jne. jne. Hei, te PUHUTTE murteella, ihan oikeesti! Olkaa mieluummin ylpeitä siitä omastanne, kun kieltäisitte sen.
 

Oloneuvos

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, ÄTPPOMK,Ottawat Senaattorit
Kyl mää ainaki ole aina puhunu Turu murret ja meinaan puhhu täst lähinki. Jos murtei ei olis, ni kyl tämäki juttu kuulostais aika tylsält.

Eik sitäpaitti tampesterilaisten pahin vastustaja ol aina ollu jääkiakossaki juur se Turun Murre, ko aina ajaa sen piänen kati, olik se ny ilves tai joku semmone, puuhu?

Omasta murteesta on syytä olla ylpeä, se on osa omaa identiteettiä ja sellaisenaan hyvin arvokas asia.
 

apo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Wild
Määkin ny oon kai jotenkin oppinut tän tampereenkiälev, vaka Lappeerrannassa syntynyj ja varttunu oonkin. (Tosin äitee om Pirkammaalta kotosin, että äirinkieli om mulla kyä kokolailla täkäläne.) Eihän tää nym mula viä lähellekkääm puhrasoppista o, ekä varmaan ikinä sellaseks kehitykkääm, muta kyä mää veikkaisin, että joku ulkopaikkakuntalanes saattas hyvinkim mennä vipuun ja mua paljasjalkaseks Tammerkosken rantojen asukiks luulla. Entisvanhaam mää osasin ainaki omasta miälestäni imitoira kohtalaises sujuvasti varmaam pualta tusinaa Suamem murretta, muta nyn ne oj jääneet vähän unhoon. Sääli.

Muta noinniinku yleisesti ottaem mää kyä tykkään murteista vallan mahrottomasti. Varsinki tän kotosan tampereenkiälen lisäks tosta Pohjos-Karjalam puheemparresta. Tiärä sittej, johtuuko se siitä, että asuu kavereitä siäpäi, vai mistä, mutta se om mummiälestä ernomasem mukavaa kuultavaa.

Jos taas sittem pitäs valita murre, jota ilimankis Suami mum pualesta vallan mainiosti päriäis, nin kyä se ois toi Lappeerrannan nykynem määkinä. Vanha Karjalam murre on tosi hianoo, mutta mikä siinä on, että nykylappeerrantalaset or raiskanneet sen ihan mahrottomaks? (Tää ny ei sitten tiätenkään ollu tarkotettu eriksensä ketään kyseisen murteen puhujaa vastaan, sillä makuasioitahan nuo aina.)

Muita murteita vastaam mula ei nih hirveestis sitten okkaan. Helsinkiläisten puheitakin oon oppinu siätään vallan mainiosti, ja jopa Turum murteesta selviää itteksensä hihitellen. :)
 

jyp17

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP.
Mun mielestä kyllä Turun murre on aivan ehdottoman upean kuuloista. Jääkiekkopiireissäkin erään Turun murteen vääntämistä kuuntelee varsin mielellään..:D
 

el pebe

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Onko sanojen ´miun´ ja ´miulle´ käyttö nyt niiin huvittavaa/outoa kuin olen ymmärtänyt? Kokemuksen ja kuuleman mukaan aiheuttavat usein hitaita katseita tai jopa täydellistä ymmärtämättömyyttä.
 
Viimeksi muokattu:

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Se on kyl totta et meil tääl Lappeenrannas ei puhuta kovi kunnollist karjalanmurretta ainakaa ennää. Aika monet tuntee meiän puhetavan nimenommaan lappeenrantalaiseks, se kait jotenki erottuu muist? No oli miten oli, mie puhun näin, oon aina puhunu ja tuun varmaa puhumaanki. Ei miulle se muitten alueitten puhetapa nii tartu. Pikemminki oon huomannu et muut alkaa puhua samalla lailla ku mie. Ehkä tää sit kuitenkii korostuu sen verra et tarttuu? Aika monella on kuitenki juuria täält ja semmoset just alkaa myötäillä miun puhetta hyvi usein.
Mut on sitä vanhempaaki murretta viel, esim. miun mummoni ja sen sisaret puhuu paljon levveemmin karjalanmurretta ja niille lipsahtelee outoi sanoja mukaan, mitä mie en ees tunne. Mut ne onki sit kotosin tuolt rajan takkaa karjalast.

Mut tosiaan. Lappeenrannassa puhutaan aika "yleissuomea", mitä nyt mie ja sie sinne vilahtelee väliin ja rytmissä on hiukan omanlainen poljento.
 

Poison

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti el pebe
Onko sanojen ´miun´ ja ´miulle´ käyttö nyt niiin huvittavaa/outoa kuin olen ymmärtänyt? Kokemuksen ja kuuleman mukaan aiheuttavat usein hitaita katseita tai jopa täydellistä ymmärtämättömyyttä.

Mie ite juttelin tos pari viikkoa sit perjantaina yhen Lieksasta tänne tulleen opiskelijan kans. Puhuttii siin aika paljon just murteista, ja hän oli kans sitä mieltä, et murteet on todellinen rikkaus. Miun puhetta oli kuulemma kiva kuunnella, mut jos joku sana herätti kummastusta, ni tää: 'Miuta'. Hää oli sitä mieltä, et "Eihän noin yksinkertaisesti voi puhua!" Mie kyl sit kovasti vakuuttelin, et "kyllähän voi, oon elävä todiste siitä". 'Miun' ja 'Miulle' sen sijaan oli hänen mielestään iha okei sanoja, eikä herättäny kummastusta.

Muutoin olen kyllä huomannut saman asian el peben kanssa, 'miulle' ja 'miun' herättävät usein hilpeyttä ulkopaikkakuntalaisissa. Tosin joskus tuntuu, että pelkästään sanat 'mie', 'sie', 'myö' ja 'työ' herättävät hilpeyttä. Kerran sanoin eräälle lahtelaiselle suurin piirtein näin: "No sithä siun ei tarvii ainakaa iha ykkänäs olla". Vastakommenttina tuli näin: "Siis mitäh?! Voi helv... tota sun murretta!"


EDIT: Sama sana kaksi kertaa samassa lauseessa... Ehä mie osaa ees kirjottaa, vai ookoha mie ikin ees osankaa?!!
 
Viimeksi muokattu:

Andrej

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
el pebe: Kyllä ne pronominit kuulema omituisilta kuulostavat.

Pohjanmaalta kotoisin oleva työkaverini totesi kertalleen "notta onhan see ny hassua kun isoo mies sanoo notta 'mie' ". Etelä-Pohjanmaan murrehan kuulostaa lauseen sisällöstä riippumatta siltä kuin puhuja aikoisi vähintäänkin kuohita jutustelukumppaninsa, ja edellä kerrotun sanoja on sellainen pienehkö, nätti kolmikymppinen perheenäiti. Ison miehen 'mie' on kuulkaa melko pieni paradoksi hänen murteensa rinnalla.

Omat kokemukseni tämän Lappeenrannan murteen osalta tukevat muutenkin noita edellä kerrottuja. Varsinkin puhenopeus on meillä astetta nopeampaa kuin useimpien muiden alueiden ihmisillä. Samoin sanojen lyhentäminen taitaa olla aika lailla ennätysmäistä, turkulaiset poislukien. Meillähän ei taideta sanoa esimerkiksi n-kirjainta minkään sanan lopuusa. Nimim. "Miulle o ainakii iha sama ymmärtääks muut miu höpinöit vai ei".

Ja jos ei muuta, niin huomiota tämä ainakin tuntuu herättävän.
 

el pebe

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Aivan niin Poison. Unohdin tuon eniten ihmetystä herättävän sanan: miuta. Monien mielestä kuullostaa todella kummalliselta.

Ja yrittääksemme ylittää chat-pituutta, suoritetaan käännös:

Just nii Poison. Mie unohi to enite ihmetyst herättävä sana: miuta. Moniemmielest kuullostaa hurja ouolta.

Ja just nii Andrej. Tässähän se chat-pituus ylittyykin kun pääsemme käsittelemään sanojen hurjaa lyhenemistä.
Tuossa käännöksessänikin genetiivi 'tuon' lyhenee muotoon 'to'. Niin se vain menee, tuossa yhteydessä. Sehän siis riippuu seuraavan sanan alkukirjaimesta, miten sana lyhenee.

"Mie siirsi ton kaapi"
"Mie sytyti tol lampu"
"Mie pisti paskaks tom miu pyörä"
"Mie unohi to enite ihmetyst herättävä sana"

Hihii. Kyllä minä ymmärrän jos joku pitää meidän puhettä outona. Kirjoitettunahan nuo lauseet on sitten täysin naurettavia.

edit: helvetti... noita esimerkkilauseita saa koko ajan lyhennellä lisää, sitä mukaa kun niitä lausuu ääneen
 
Viimeksi muokattu:

Pinturicchio

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Juventus, Jokipojat
Oma puhe- ja kirjoitustyylini vaihtelee aivan sen mukaan missä puhun/kirjoitan ja kenen kanssa...

Esim. Tälle palstalle yritän kirjoittaa mahdollisimman kirjakielellä, (mutta ei kuitenkaan liiaan kirjakieltä), koska tuntuisihan se hassulta lukea kirjoitusta tyylin: "Kyllä Jyppi pelas miun mielestä tosi hyvän kauven ja oli tosi hilikulla ettei Kärpät kuatunu" Mutta taas kavereitten kanssa keskustellessa/sähköpostissa omat puheeni/viestini ovat tuon edellisen kaltaista tekstiä...

(Ja välissä tarkennan, että asun Pohjois-Karjalassa 15 kilometrin päässä suuren ja mahtavan Venäjän rajasta...)

Myös puhetyylini vaihtelee paikan mukaan ihan huomaamatta. Minulla on paljon sukulaisia Jyväskylässä ja siellä saatan vääntää aika hirveätä kieltä tyylin: "Annatko sä mulle takasin sen miun paijjan..." on siinä aina sukulaisilla naurussa pidättelemistä.

Kaikista kauheimman väännöksen laskin ilmoille kuitenkin Venäjällä ensimmäistä kertaa käydessäni, kun venäläisen tullimiehen kysyessä matkan tarkoitusta, vastasin hänelle: "I gou tu the tuota tankkoommaan tuohon lähelle" Lausahdus veti kyllä molemmat, sekä minut että tullimiehen, aika hiljaseksi....
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti Poison

Muutoin olen kyllä huomannut saman asian el peben kanssa, 'miulle' ja 'miun' herättävät usein hilpeyttä ulkopaikkakuntalaisissa. Tosin joskus tuntuu, että pelkästään sanat 'mie', 'sie', 'myö' ja 'työ' herättävät joskus hilpeyttä. Kerran sanoin eräälle lahtelaiselle suurin piirtein näin: "No sithä siun ei tarvii ainakaa iha ykkänäs olla". Vastakommenttina tuli näin: "Siis mitäh?! Voi helv... tota sun murretta!"
Kokemuksia myös Lahdesta minulla. Totta on että juuri tuo erikoisuus "mie" ja "sie" herättää huomiota, hilpeyttäkin mutta joskus myös kiinnostusta. Se kuitenkin on aika eksoottista ja suhteellisen harvinaista monilla paikkakunnilla. Itse en ole koskaan puhetapaani hävennyt millään lailla, pikemminkin päinvastoin, olen ylpeä. Jännä juttu sinänsä että monesti Lappeenrannan ulkupuolella sitä korostaa puhetapaansa jopa enemmän, eli lausahtelee enemmän murteella kuin kotiseudulla. Ehkä kyse on siitä että haluaakin erottua.

Lahdessa tosiaan puhetapani ja muutaman muunkin lappeenrantalaisen herätti jossain vaiheessa hilpeyttä. Heitimmekin itseironisesti jutun, joka sai monet nauramaan: "Em mie mitää tiiä, ku mie oon Lappeenrannast." Kummasti tuon lausuttuaan saa kaiken tietämättömyytensä anteeksi... ;)

Chatista puheenollen, juuri sielläkin olen törmännyt ihmisiin joita vaivaa kielenkäyttöni. Käytän nimittäin "mie" ja "sietä" sielläkin. Lisäksi lyhentelen sanoja samaan tapaan kuin puhun. Joitain se tuntuu ärsyttävän.
 
Suosikkijoukkue
SUOMI
Ikävää että Meripäivilläkin voi näin käydä kuten edellä kerrotaan. Totuus varmaan on ettei tästä maasta löydy yhtään kylää (ml. Helsinki) jossa ei tapaisi nurkkakuntaisia paikkakuntapatriootteja. Vaikea kuvitella Kotkan olevan mitenkään pahimmasta päästä, täällä kun on vilkkaana satamakaupunkina totuttu kaikennäköisiin kummajaisiin. Yleensä se yksinkertaisin aines on näitä ulkopuolisten hakkaajia/syrjijiä kaupunkiin katsomatta. Ja toki osataan myös maaseudulla kuten huomasin viimeksi talvella eräässä maaseutupitäjässä keskellä Suomea. Vanha ukko aloitti muukalaisvittuilun noin 20 sek. siitä kun istuin tiskin ääreen. Isommasta porukasta tuli kai tyhmin haastamaan ulkopaikkakuntalaisille riitaa tunnin kuluttua. Ei siinä mitään, tuntui satamakaupungin pojasta vaan kotoisalta..

Paikallinen murre on hauskaa ja jakautuu vielä pienempiin osioihin kuten varmasti muuallakin. Yksi osa on savolaisten rantaan jääneiden murre, yksi ryssille menetetyistä ulkosaarista muuttaneiden murre, yksi nuoriso"slangi" jne. Sanon että murteet tulee häviämään suurimmilta osin koska välimatkat katoaa ircin ja muun virtuaalikanssakäymisen myötä. Uudet sanonnat ja sanat löytää takahikiänkin viimeistään muutamassa päivässä mikäli joku aktiivinen vaan osaa siellä konetta käyttää ja omaa kontakteja.

Hassu tapaus Oulun lääniläisen kaverin kanssa;

Minä: Tere miten menee?
Kaveri: Meinasin auton laittaa.
Minä: Ai kuntoon vai?
Kaveri: Eikun uuden.
Minä: Siis mihin?
Kaveri: No itelleni.
Minä: Niimut mihin siis meinasit laittaa?
Kaveri: NO VITTU OSTAA!!
Minä: Aha kato just joo.

Laittaminen siis meinaa hankkimista eräissä paikoin Suomea. Täällä se meinaa varsinaisen merkityksensä lisäksi lähinnä penetraatiota. Kotkassa ei muuten tosiaan YLEISESTI puhuta mie ja sie tai mää ja sää tai mä ja sä vaan YLEENSÄ MIÄ ja SIÄ. Tyä ja myä. Eli; miä siä hän, myä tyä he. Savon maahanmuuttajat kai sekottaneet pakkaa perkeles.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Joskus on törmännyt hassulla tavalla siihen miten jotkut sanat merkitsevät jossain ihan muuta kuin toisaalla. Otan esimerkkinä vaikka "viruttaa" sanan. Täälläpäin se käsitetään venyttämisenä, eli esim. jos kiskotaan kutistuneen puseron hihoja. Jossain, ainakin lännempänä täältä se mielletään veden laskemiseksi hanasta.
 

Stonecold

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Viestin lähetti Ted Raikas
Otan esimerkkinä vaikka "viruttaa" sanan. Täälläpäin se käsitetään venyttämisenä, eli esim. jos kiskotaan kutistuneen puseron hihoja. Jossain, ainakin lännempänä täältä se mielletään veden laskemiseksi hanasta.

Jeps ja vieläpä niin, että virutetaan esim. käet, jolloin pestään kädet pintapuolisesti :)
 

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
Viestin lähetti Stone Cold
Jeps ja vieläpä niin, että virutetaan esim. käet, jolloin pestään kädet pintapuolisesti :)

Täällä Tampereella virutetaan myös käret, mutta myäs pyykki, tiskit jne. Elikkä viruttaminen meinaa hualellista saippuan poistoo pesun jälkeen.

Mää oon kuullu aika paljo kuittia emännän sukulaisilta jossain mökkipileissä heitetystä kehotuksesta: "Käyssää puristelemassa noi matot." Mattojen puristelua ei vissiin harrasteta muualla Suamessa.

Tampereella rario957:ssa on jokusen vuaren pyäriny noi tampereenkiäliset uutiset, jonkinnäkösenä helmenä muistan heiton: "Kyllä toi tarin langi on sitte kummallista, meinaan siä kunne rokaa viinaa, ninne jua sen itte!" Aukeeko?

t. Hanu
 

Zeppo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti hanu
[
Tampereella rario957:ssa on jokusen vuaren pyäriny noi tampereenkiäliset uutiset, jonkinnäkösenä helmenä muistan heiton: "Kyllä toi tarin langi on sitte kummallista, meinaan siä kunne rokaa viinaa, ninne jua sen itte!" Aukeeko?

t. Hanu [/B]


Miten dokaa ja trokaa sitten menee noin sekasin?
No, aika monen mielestä slangimme on aika kummallista,
mutta mulle se on melkein kun äidinkieli, tosin duunissa
saa välil skarppaa ettei aina heitä sitä läppää stadiks
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Re: Re: Re: Murteet

"On se kouhon näköstä, ku isot miehet kulukee kavulla ja hupattaa itekseen höpötysnööriin"

Viestin lähetti Eino_Mies

Lukon pakki Joni Lehto ampui tunnetusti lujaa ja siitähän "Jussi" loihe lausumaan: "Jos mulla ois samallainen tykki kuin LEHON Jonilla, niin ilimammuuta ampusin aina kun siniviiva jalakojen alta vilahtaa". :D

Riihijärvi muistaakseni on Oulun poikia alkujaan, mutta niin vaan Dee-kirjain hänenkin puheessaan katosi.

Taitaa olla kaikkien murteijjen piirre, lukkuun ottamatta stadi slangia, että tuo D jää pois tai muuttuu T:ksi. Kyllä ouluksikki Lehdot o "Lehon poikia".

Oulu aluveella puhutaan tosijaan omaa murretta. Monasti ihimiset sotkee, että täällä puhuttas sammaa ku Etelä-Pohojanmaalla. Paskanmarijat! Meillä on omat murre ja omat sanat. Tässäpä vähän listaa esmerkiksi tullista tulleille oululaisesta perussanastosta:

Onnikka : bussi
Kompiainen: pastilli
Nää: sinä
Ookko?: oletko?
Hantuuki: pyyhe
Vissiitti: vierailu
Oho: anteeksi
Pölijä: idiootti ("Ookko nää pölijä?": No onko tuossa mitään järkeä?)
Kato: katso
Polliisi: poliisi
Pässäyttää: pamauttaa ("näikkö ku onnikka pässäytti kompiaiskaupan seinään pahki?)
Pahki: ajaa kolari johonkin ("ajo pahki auton perrään")
Ölövi: henkilö on niin kuin ei mitään
...täsä nyt o muutama ylleinen muurresana Oulusta.

Jutun vois lopettaa kysymykseen:
Ookko nää ajanu vanahalla Volovolla, kovalla talavipakkasella Tuiran sillolla?
 
Muu sukuni asuu savossa ja heitä kyllä ihmetyttää puhetapani kovin usein, niinkuin myös minua ihmetyttää heidän puhetapansa.
Varsinkin kerran kun sanoin jostain, että "No gyl maar seo sit häävi homma." Niin serkkuni ihmetteli, että "Miittee siä nyt?"
Myös "piukka"(tiukka) sana on savossa aika kummajainen...
Murteita on kuitenkin mukava kuunneella ja kyllä silloin pienenä poikana savossa vietetty kesä kuului vielä kuukauden jälkeenkin omassa puheessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös