Nelikon otteista ja hyödystä joukkueelle voi olla montaa mieltä, mutta on se silleen vähän erikoista, että vielä kesäkuussa Eki painotti, että nyt hankitaan eteenpäin meneviä ja uransa parasta lätkää tavoittelevia pelaajia. Sitten hankittiin aivan rapakunnossa olevat Mylläri ja Brodecki.
Okei, Brodecki olis voinu jo tehdä ties kuinka monta maalia. Nyt kun ei kuitenkaan ole, voidaan jossitella. Olisiko hän ollut Mannerin valinta jos ne rahat olisi edelleen taskussa? Mene ja tiedä.
Okei, olihan siinä pöhinää, mutta helvetin hölmöä touhuahan siinä oli, jos hetken miettii. Hankittiin ja annettiin hankkia nämä kesälomalaiset 12.9 & 13.9, miehet jotka aivan kesälomakunnossa. Ei vaan enää uskottu omaan kauden strategiaan siinä kohtaa, vaan tarvittiin niin kipeästi kokemusta, että hankittiin nämä kaksi kiviriippaa paniikkihankintoina. "Oli jo ennen kautta päätetty hankkia" - joopa joo. Olisko kuitenkin se, että turpaan tuli rumasti muutama kerta ja peli oli kauheaa kuraa, vaikuttanut aikasta lailla?
No, toki joskus ne on ja onhan meille tullut kesken kauden hyväkuntoisia pelaajia, mutta taustatyöt - miten oli tehty? Vai otettiinko paniikissa? Otettiin. Olisiko pitänyt siinä kohtaa, kun tehdään tämän kokoisia investointeja, miettiä hetki kauemmin ja samalla sitä Mason tilannettakin. Joku sitäkin jo mietti, aivan varmasti ja joku oli jo keskustellutkin jotain. Mä en ainakaan usko tarinaan, että Louhi ja Källarsson sai päähänsä lounaalla kinkkukiusausta napostellesssaan, että "*itt*, mehän hävitään koko ajan eikä tätä laivaa Maso käännä".
