Muistoja Hakametsästä

  • 27 128
  • 163

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Onhan tämä hieman haikeaa. Yksi osa suomalaista kiekkohistoriaa sai sinettinsä. Hakametsän viimeinen pudotuspeliottelu on pelattu.

Hakametsän tunnelmaa on vuosien varrella moitittu. "Kirkoksikin" leikkisästi kutsuttu. Yleisön puute toki sen hiljaisuuden tällä kertaa aidosti takasi, joten kai siinä jotain tarinallisia elementtejä nähdä voi. Silti tahtoisin väittää, että Hakametsästä jää keväisten tunnelmienkin puolesta hienoja muistoja elämään. Ei se kirkko aina aivan hiljainen ollut. Hakametsä olisi ansainnut yleisön viimeiseen pudotuspeliotteluunsa. Mutta ajat ovat mitä ovat, niin näillä mennään.
 

doktorkoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
mulle kirkkain muisto Hakametsästä on jostain 95-96. Olin katsomassa jotain Tampere-cupin peliä, ja Tapparan nuori hyökkääjä lähti painamaan laidasta kiekon kanssa ylös, sai taklauksen jossain punaviivan kohdalla, roikkui melkein vaakatasossa hetken jalat heiluen, mutta räpiköi itsensä vapaaksi ja taisi kirmata vielä kiekon kiinni ja päästä laukomaan. Silloin mietin että tosta jätkästä tulee tolla tahdolla jotain.
Se juniori oli Niämisen Ville
 

Maski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
mulle kirkkain muisto Hakametsästä on jostain 95-96. Olin katsomassa jotain Tampere-cupin peliä, ja Tapparan nuori hyökkääjä lähti painamaan laidasta kiekon kanssa ylös, sai taklauksen jossain punaviivan kohdalla, roikkui melkein vaakatasossa hetken jalat heiluen, mutta räpiköi itsensä vapaaksi ja taisi kirmata vielä kiekon kiinni ja päästä laukomaan. Silloin mietin että tosta jätkästä tulee tolla tahdolla jotain.
Se juniori oli Niämisen Ville
Ville oli kyllä huikea pelimies. Taitoa oli vaikka muille jakaa, mutta asennetta vielä enemmän.
 

Broadstreet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Philadelphia Flyers
Muistan myös Tampere-cupista kun muuan Malkin pelasi siellä. Pyöritteli Tapparaa ihan miten halusi (olisi pyörittänyt Ilvestäkin) ja yhden tilanteen muistan hyvin. Malkin nousi alueelle kikkailen kaikista läpi. Pyöri aikansa ympäri ja kävi välillä keskialueella. Lopulta nousi upeasti ja sai jotenkin hienon maalipaikan itselleen luotua.
Silloi taputti Tapparankin kannattajat vastustajalle oikein isolla kädellä.

Toinen hieno muisto on 1997 mm-kisoista. Varsinkin Latvia ja Slovakia sai halliin hyvin väkeä. Oli Irbee oli Stumpeliä..
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jos tässä Trecuppia muistellaan, niin Sergei Gomoljako (tai jotenkin sinnepäin). Kevyet 135 kg pehmeitä käsiä ja pitkää liukua.
Nemo Niemisen rushit laidan viertä, äijä lentelee milloin mitenkinpäin, mutta ylös vaan ja kiekon perään.
Ja Jussi Halmeen elämän kesä jonkun vuoden Tampere Cupissa, kun mies lyötiin hyökkäysvitjaan. Halme oli jokapaikassa, jopa isosti tulostaululla.
 

Rara

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tämä nyt ei ole varsinainen muisto, mutta laitetaan tänne nyt silti.

Mestaruudet yhteensä:
Tappara/TBK 17
Ilves 16

Mestaruudet ennen ajalta ennen Hakametsää:
Tappara/TBK 6
Ilves 13

Mestaruudet Hakametsän aikana:
Tappara 11
Ilves 3

Jatkuuko Tapparan paikallishallinta mestaruuksien muodossa myös uudessa hallissa vai keikahtaako se vaihdon myötä Ilvekselle? Vai onko tällä kertaa tasaisempaa. No, odotellaan nyt ensin vaikkapa 50 vuotta, niin ollaan viisaampia.
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
Suunnilleen samoilla penkeillä mestaruudet 1977, 1982, 1986, 1988 ja 2016. Ne kuusi muuta piti katsoa televisiosta.
 

Baikonur

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ensimmäinen muisto Hakametsästä on utuinen, mutta samalla voimakas. Keväällä 1981 Tappara taipui Kärpille viimeisessä finaaliottelussa ja ilta päättyi oululaisten mestaruusjuhliin.

Viimeinen muisto Hakametsästä on omien lasten kanssa käyty Kalpamatsi, jossa Kemiläinen loukkaantui ja kuopiolaiset juhlivat voitokasta peliä.

Näiden kahden ottelun välissä tuli sentään nähtyä lukuisia voittojakin ja kaiholla muistelen myös mm. TreCupin pelejä, joissa oli oma mukava tunnelmansa.
 
Ensimmäinen muisto*, siis muisto, oli, kun kummisetä vei Ilves-Ässät-peliin.

Äiti taisi olla synnyttämässä** tms. , Hiihtoloma, isä teki hommiaan.

Rakas tätini mies, urheiluheeboja, lupasi viedä kummipoikansa mummille.

Mutta vei ipan peliin.

Taisin olla innostunut Ässien suurinumeroisesta voitosta, kun ilmoitti, että oli myös viimeinen kerta.

Mummille kerroin, ja hän tietysti vanhan kansan ihmisenä naureskeli, että isäsi on kova Tapparan mies, ja niin se edesmennyt taatasikin TBK:ta kannatti, muttei Mouhijärveläisenä maanviljelijänä juuri kerennyt peleissä käymään.

"Sun poika on kyllä törkeä Tappara-fani", totesi kummisetä, kun isä Tampereelta haki.

"Niin on ollut suvussa tapana" - totesi isä, ja oli jollain tapaa onnellinen ja ylpeä.

Toki Kirkkonummella***oli helppoa olla Tapparan pipo päässä, mitä nyt joutui vastailemaan Keski-suomen kuulumisiin liittyviin kysymyksiin.

Sitten kun palasi synnyinkotiin, niin kuulin, ettei Tampere edes ole keski-Suomea, mikä tuli shokkina.

(**Pikkuveljelle, kun alkoi puhetta ymmärtämään, ilmoitin, että Tappara varattu, sä oot ipalainen!

Vanhemmat moiseen kiusaamiseen puuttuivat, ja nykyään velikin on onnellisella puolella, ja iso Tapparalippu seinällä muistuttaa Saksan maalla alkuperäisistä juurista )

* Ensimmäinen kokemus Hakametsästä on, kun äitini oli töissä,ja isä lastenvahtina, niin otti Hatchetman senior poikansa kantokassissa mukaan, ja meni -75 mestaruusjoukkuetta katsomaan.

Muistikuvia ei ole, mutta isän mukaan ne olisivat B-puolen kattorakenteista.

(***Ja mitä mieltä Jokereista, noista juopoista, työttömistä spurguista, oltiin keski-Suomessa...)

Edit: tähdet tähdet...

Tappara on kuitenkin minulle tärkeämpi Tampereen symboli kuin Näsinneula, Särkänniemi, ( lisää tähän Tampereeseen liittyvä asia, ja vielä seuraava .) yhteensä.

Ilman Tapparaa saisivat juntit hypätä koskeensa!****

**** Koska Kyrkslättsbo voi kannattaa vain IFK:ta. Onneksi siis Tappara.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Tappara
Nostetaanpa tätä hiukan ylemmäksi, kun alkaa aika käydä vähiin. Tänään Tapparalla viimeinen torstaipeli. Aikanaan kun aloin hallilla käydä, pelipäivät olivat vain torstai ja sunnuntai. Torstain pelistä alkoi jo käytännössä viikonloppu, pikkupojan mielestä. Taidanpa tänään ostaa nostalgis-perinteisen makkaran erätauolla.
 

Fuzzy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Flyers
2013: Veli-Matti Savinaisen maali, a.k.a "Ihanaa saatana!".

2016: Ässien voitto Ilveksestä lukemin 0-1 varsinaisella peliajalla, ei herran jumala kuinka tylsä ottelu oli… Muistaakseni ratkaisijana toimi Jussi Makkonen?

2019: Ari-Perkeleen ensimäisellä kaudella, kun Ässät katkaisi vieraissa rankkareiden kautta Tapparan monsterivoittoputken. Oli hienoa fanikatsomossa vaikka pieni oli porukka.

2021: Oli hienoa päästä takaisin halliin, joten muistelen sitäkin lämmöllä. Moutreyn taklaus Parikkaan voisi ehkä olla toinen minkä vuoksi nostaa tämä viimeisin Ilves - Ässät esille… Toki olihan peli myös Ässien viimeinen hakametsässä, joten siinäkin mielessä.

On aikansa jo elänyt lato, mutta silti aivan tosi legendaarinen halli. Sääli että halli vaihtuu tuohon massiiviseen avaruusasemaan ja tappaa ottelujen tunnelman (joskin sitä ei hakametsässäkään liialti ollut), mutta hyvä että muistoja tarttui hakametsästä itse kullekin.

Kiitos Ilvekselle ja Tapparalle, sekä heidän kannattajilleen hyvistä vierasväännöistä. Ei muuta kun jatketaan samaan malliin Uroksella, vai mikä ikinä tuon galaktisen pyhätön nimeksi tuleekaan.
 

Mercyrock IFK

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bayern, Liverpool
Väittävät että IFK voitti sitten viisi viimeistä Tapparaa vastaan hakametsässä, ei jaksa tarkastaa. Jos näin, niin melko erikoista, kun taas ipaa vastaan muistaakseni ollut huomattavasti heikompi tilasto.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Eka muisto Hakametsästä on, kun isäni (Tapparam miäs) vei joskus 3-vuotiaana katsomaan Tappara-Ipa-peliä. Olin kiinnostunut vain jääkoneesta.

Sitten eräässä matsissa tuli pommiuhkaus, ja halli tyhjennettiin. Jonkun tovin porukka seisoskeli pakkasessa, ja sitten takaisin sisälle. Ei "ehkä" menisi nykyään ihan samanlaisen protokollan mukaan.

Nyt odotan innolla Hakametsän viimeistä peliä, Tappara-Kepaa 27.11.

Kyllähän tuon viimeisen pelin pitäisi ilman muuta olla paikalliskamppailu, mutta minkäs teet.
 

Delta88

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Vähän harmittaa kun jäi Ilveksen peli näkemättä tässä hallissa. Tappara - Kalpa pelejä tuli nähtyä sit useampikin, kiitos finaalisarjan.
Mikä muuten tulee olemaan hallin kohtalo tulevaisuudessa?
 

LiutunLätty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vähän harmittaa kun jäi Ilveksen peli näkemättä tässä hallissa. Tappara - Kalpa pelejä tuli nähtyä sit useampikin, kiitos finaalisarjan.
Mikä muuten tulee olemaan hallin kohtalo tulevaisuudessa?
Käsittääkseni jonkinmoinen remontti tehdään, mutta jäähallina säilyy ja KooVee jatkaa isäntänä. Jos jollain parempaa tietoa, niin kertokoon.

Edit. Tuolta suunnitelmia tulevasta.

 

Jalat1990

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Näin Porilaisena Tapparaa vastaan muistot ovat erityisen hyvät. 2005-2006 5.puolivälierä Ässät -Tappara ja heti perään 2013, 5.finaali ottelu ovat varmasti elämäni ikimuistoisimmat.
Ilvestä vastaan ei sitten niin hyviä muistoja olekaan, pääasiassa aina häviö kun paikanpäällä olen ollut.
 

NahkaHagrid

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Jesse Puljujärvi.
Muutaman kerran on tullut käytyä katsomassa Kärppien vieraspelejä Hakametsässä. Mieleenpainuvin muisto taitaa olla reilu kymmenen vuoden takaa. Pavel Rosan jäätävän hieno kavennusmaali pelin loppupuolella, oli hyvä meininki päädyssä kun etäkärpätkin oli messissä. Peli päättyi jokatapauksessa Tapparalle muistaakseni 4-1.

Edit: Löytyihän siittä ottelusta huonolaatuinen koostekin.



 

Gorbatjovi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, New Jersey Devils, JPS, Dream Theater. Ja #28
Ensimmäinen muisto Hakametsästä oli Tappara A vastaan JYP A ratkaiseva finaalipeli muistaakseni 2006?. Sieltä lähdettiin tappion ja hemmetinmoisen vitutuksen saattelemana ajamaan takaisin Jyväskylään. Sitten fanimatka 20.3.2010 ja aika kännisen reissun muistoihin liittyy tiukka peli joka päättyi Tapparalle jatkoilla, muistaakseni muuan Jori Lehterä oli silloin pelipäällä. Taas vitutti mutta sitä vitutusta sammutettiin paluumatkalla ottamalla hapanta murheeseen, tummalla pilvellä oli kuitenkin hopeareunus kun siinä pelissä ratkesi runkosarjan voitto. Kolmas kerta oli 1.2.2020, hetki ennen kuin korona pisti kaiken katolleen ja siitä jäi mieleen ystävälliset ihmiset jotka toivottivat tervetulleeksi vaikka olikin "väärää väriä" päällä. Siitäkin jäi vitutus kun kunnon nyhjäyspelin päätös oli 1-0 Tapparalle, eikä JYP kyllä saanut yhtään mitään aikaiseksi.

Jos sitä joskus siellä uudella areenalla näkisi Jyväskyläläisten voiton!
 

jypinfani

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, SaPKo, D-Kiekko <3
Paras peli: Ilves-JYP 3-4 15.9.2018
Huonoin peli: Ilves-JYP 6-3 9.2.2018

Näiden lisäksi yksi voitto Ilveksestä (5-6, 20.12.2019) ja yksi häviö Tapparalle (1-0, 1.2.2020).
 

fakiiri

Jäsen
Mieleen on jäänyt hyvin syksyllä 1994 pelattu Tappara-HIFK -matsi. Tapparalla oli kausi alkanut huonosti, HIFK:lla hyvin. Stadilaisilla oli riveissään myös Tikkanen ja Ruuttu, Fleury ei ollut vielä tullut Tampereelle. Pelistä jäi mieleen, kun Jutila lähti tulemaan ylös kiekon kanssa C-päädyn kulmassa, Tikkanen tuli vauhdilla ja taklasi Jutin melkein laidasta läpi. Tamperelaiset kiehuivat katsomossa, ja iso IFK-kannattajien porukka tuuletti villisti. HIFK voitti 2-5, harvinaista herkkua.

Mieleen on jäänyt myös kuuluisa Jumalan teatteri, välieräpeli keväältä 1988. Ei lähtenyt IFK:lla kulkemaan, Tappara voitti 15-3. Pelissä sattui ja tapahtui. Tapparan tyyli oli Rassa Hirvosen mukaan "paavi keskelle ja enkelit laitaan". Kun matsi lähti käsistä, Matikainen yritti käskytyksillä hoitaa pelikieltoja Tapparan pelaajille, lopulta pelikiellon viidenteen ja ratkaisevaan peliin saikin Iiro Järvi, kyseenalaisin perustein. Jumalan teatteri on mulle ikimuistoisin Tappara-HIFK -matsi, vaikka dunkkuun tulikin.
Pitää muistaa, ettei Jokerit ollut IFK:n päävastustaja 1980-luvulla, päävastustaja oli Tappara. Joukkueiden kohtaamiset olivat todellisia hegemoniataisteluita.
 

Myyntimies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mullakin paras muisto liittyy HIFK -peliin. Taisi olla vuosi 1984 kun kölvinä olin katsomassa syksyllä Ipan kautta aikain parhaan joukkueen ja mestarisuosikki HIFK:in kohtaamista. HIFK meni Hakin ja kumppaneiden johdolla 4-1 johtoon ja peli näytti selvältä. Sitten Ruubeni (Rajala) heitti maalin edestä kavennuksen, Jalo veivasi näyttävän maalin perään ja Mäkelän Miksa painoi tasoihin. Kirsikkana kakkuun oli sitten Raipen upea soolo. Kuljetti kiekon hyökkäysalueelle ja vei Rautakallion niin kahville, että se kaatui..sitten vielä kiekko reppuun. Ilves voitti pelin lopulta 7-4 ja nosteli kannua keväällä kauden päätteeksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös