Maski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ketjun ajatuksena nostaa esiin niin koti- kuin vierasjoukkueidenkin kannattajien parhaita muistoja Hakametsästä 1965-2021.

Itsellä yhteiselo legendaarisen jäähallin kanssa alkoi 1976, kun isä alkoi ottamaan mukaan Ilveksen peleihin. Paljon ehtinyt muistoja kertymään sen jälkeen.

Katsomon puolelta parhaat muistot ajoittuvat monelle vuosikymmenelle:

- 1980-luvulla Jalo&Summanen kaksikon dominointi
- 1990-luvun lopulla lähellä sitä kirkkainta, pitkästä aikaa
- 2017 huikea playoffsarja Tapparan kanssa

Hallin musiikin osalta nostalginen muisto, kun aikanaan Ilveksen voittopelien jälkeen lähdettiin isäukon kanssa hymyssä suin autoa kohti ja ämyreistä raikasi "Ankkurit ylös".
Myös "Hands up" kirvoittaa niin paljon muistoja, että meinaa oikein liikuttua, kun sitä silloin tällöin on viime kausinakin hallissa soitettu.

Paljon liittyy itsellä isoja tunteita Hakametsään ja tunneskaalan molemmista päistä.
 

Killeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
1988 Tapparan mestaruus paikan päällä. Aivan hyvä.
 
"Toiset tekee mitä haluavat, toiset mitä osaavat ja minä ihan mitä sattuu...."

Via Dolorosa

Jäsen
Suosikkijoukkue
JVDT
Lukon kannattajana Hakametsästä on oikeastaan vain paskoja muistoja. Joku 10 paikanpäällä nähtyä pudotuspeliottelua Tapparaa vastaan, jossa jokaisessa todennäköisesti Kuusela on tehnyt sen maalin-pari ja muutama syöttöä kaupan päälle, jota se koko Euroopan surkein kuulluttaja on päässyt venyttämään ja omat aivosolut sitä myöten tuhoutuneet.

Paska halli ja ei jää ikävä. Toivottavasti räjäytetään vaikka atomeiksi.
 
1963

JD #17

Gagne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tuplamestarit!
Pääsin heittämään pakkiparilleni yv:llä viivassa komean lätyn ja niinpä C-junnu Tapparan verkko heilui. Seuraavalla yv:llä päätin kokeilla samaa hyväksi havaittua metodia ja se perkeleen hilpara nappasi syötön poikki ilmasta ja polki läpi. Sen verran kerkisin hätiin että sain vaan kakosen kampituksesta. Seuraavaan yv:hen ei ollut asiaa...

Katsomon puolelta mieleen palaa ikävästi tuuban kanssa todistettu Puistolan ja.-osuma. 2019 gloorious triumfia en päässyt paikan päälle kokemaan. Lartama-Huura oli kanssa mukava vaikka on sieltä muistissa joku 10-0 tms jonka kissi löi Kerhoa vastaan taululle.

Onhan se pyhättö, ei siitä yli pääse.
 
Viimeksi muokattu:
Mistäs me nyt puhutaan?

Zibbazubba

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Ala-asteiässä vuonna 2007 maajoukkupeli Suomi-Kanada. Rick Nash pelas Kanadalla. Pekka Saravo otti hallin vieressä polvennostojuoksulla alkulämpöä.

2016 Pate Laineen 59:59. Pelissä muuten Kärppien kelkassa.

2017 kolmosfinaali, KalPa johtaa ottelusarjaa 2-0. KalPa kävi Mankisen tasoitusmaalin jälkeen useamman kerran lähellä maalintekoa. Niin lähellä KalPa ei ole ikinä ollut mestaruutta. Pelissä Otso Rantakari vetää polvitaklauksella Ruuttun ulos pelistä. Ulosajo jää viheltänättä. Loppuun keltapaidoille todella tyhmä väärä vaihto ja Rantakari yllättää helposti Kilpeläisen. Vitutti.

2018 kolmas välierä, ottelusarja tasan 1-1. KalPa johti useamman kerran ottelua, mutta taas viimehetkien jäähy ja sama mies - Otso Rantakari tasottaa lopussa. Jatkoajalla JMJ antaa unelmapassin takatolpille Revolle. Poistun hallilta välittömästi. Matkalla Tappara-paitainen mies naureskellen antamassa läpyä. Vitutti.

Keväällä 2018 Tappara-Kärpät finaalien kutospeli.

Siinä mieleenpainuvimmat.
 
Suosikkijoukkue
Kärpät, ManU, Exeter City, TP-47
Ensimmäinen muisto Hakametsästä on TV peli, taisi olla 1965. Oliko hallin vihkiäisottelu. Sitä isäukon kanssa mustavalkoisesta Salorasta katsottiin.
Toinen muisto Hakametsästä on 1971. Oltiin menossa Ruisrokkiin ja pysähdyttiin Tampereella. Sukuloitiin ja tavattiin serkkuja. Piti käydä ihan erikseen katsomassa Hakametsän jäähallia. Eihän niitä monta Suomessa ollut , niin oli meille eräänlainen matkailunähtävyys. Siinä parkkipaikalla Mossella pyörähdettiin.
Se mitä tapahtui serkun ja sen kavereiden kanssa Härmälän leirintäalueella, jossa yövyttiin, niin ei kuulu tämän palstan aihepiiriin.

22.3.1981 tuo mukanaan rakkaan muiston. Kärppien ensimmäinen mestaruus. Otetaan nyt muistona vaikka tällainen. Ennen peliä otettiin huikkaa Tapparan miesten kanssa Jäähovissa. Uumoiltiin , että Tapparalla olisi katsomossa kannatus ylivoima, mutta luvattiin kuitenkin omalta osalta ääntä pitää.
Tapparan miehet lohduttelivat. Olkaa huoletta kyllä Ilveksen jätkät teidän puolella on.

Silloin kuljetettiin peleihin ns. povipulloja. Ei ovella mitään tarkistuksia ollut. Kävin ottamassa huikkaa juuri ennen toisen erän alkua. Pari Tamperelaista kaveria oli vessassa, tarjosin heille myös.
Silloin tuli järkkäri sisään. Joka mies alkoi kaivaa munaa lahkeesta muka heittääkseen vettä. Hiljaisuus.
Sitten järkkäri katkaisi hiljaisuuden. No ottakaa ne ryypyt ja poistui paikalta. Oli miehellä kyllä pelisilmää.

Kolmas kerta on jo eläkeläis ukkona juuri ennen Koronaa 2020 tammikuussa Ilvestä vastaan.
Vaimo laukkoi Tampereen kaupoissa ja minä peliin, koska Kärpät.
Se yllätti miten hyvin ja toimivaksi palveluineen noinkin vanha halli oli saatu.
 

1000

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Sasha Barkov & Pate Laine
Ekat matsit faijan kanssa varmaan joskus 94 tai 95. 2000- luvun alusta tullut käytyä säännöllisemmin ja kausikortti ollut kolmelle kaudelle. Jotain highlightseja:

- Ojanen & Juti
- G7 2015 Lukkoa vastaan, nousu 1-3 otteluvoitoista
- 2016 Pate 59.59, aika uskomaton tunnelma sillä hetkellä

+ paljon muita hienoja hetkiä, kuten kavereiden kanssa vietettyjä paikallisia sekä yksittäisiä runkosarja- ja pleijariotteluita.
 
Ois pysyny vissyssä, niin olis bändissä viä

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
Onhan noita nyt paikan päällä jotain kertynyt.

- Ojasen ennätyspiste
- Peltolan ja Luceniuksen viimeisten sekuntien maalit kevään 2013 finaaleissa
- Parlettin Ilveksen kuuluttajan eläköittänyt voittomaali keväältä 2017
- Piinaavat sekunnit keväällä 2016, kun Salminen katseli videolta, että missä vaiheessa kiekko lirui Karhusen taakse, kun tapparalaisten pelivälineet olivat jo ympäri jäätä mestaruuden merkiksi
- Anssi Salmelan omasta päästä Ilveksen Leinosen ohi painama alivoiman purkumaali
- Lukuisat Laineen ranteet ja varsinkin nuo millä Tappara pidettiin keväällä 2016 pinnalla pudotuspeleissä
 

vastaantulija

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Noh,

1. 2019 kevään The Ryöstö viidennessä välierässä Tapparaa vastaan

2. 1999 kevään kaksi jatkoaikavoittoa Ilvestä vastaan puolivälierissä (Vlasak ja Koivisto maalareina)

3. Lukemattomat kosteat vieraspelireissut nuorempana
 
Tiedätkö mitä sulla on vastassa?

Olbertson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Leijonat
Pirkanmaalla asuvana Kärppäfanina minulla on Hakametsän pyhätöstä paljon muistoja. Olen katsonut paikan päällä täällä asuneena (reilut 10 vuotta) varmaan 40-50 Kärppien peliä niin Ipan kuin Tapparankin vieraana. Mukaan mahtuu lukuisia runkosarja- ja playoff-matseja.

Minulle mainostettiin aikanaan, että ”kirkossakin on enemmän mölyä ja pauketta”. Olen saanut todistaa vääräksi ko. sanonnan monta monituista kertaa. Hallin tunnelma on vieraskannattajalle jopa pirullisen ihana, fiftyshadesofgreymäisellä masokistisella tavalla. Jos tunnustaa ei-tamperelaista väriä, sen saa huomata - jälleen erittäin ystävällisellä tavalla. Vieruskaveri saattaa tönäistä hellästi tai taputtaa selkään kotijoukkueen onnistuessa maalinteossa. Mitään isompaa ei koskaan ole sattunut - ei minulle enkä ole kuullut että olisi muillekaan.

Jos kotijoukkue tekee maalin, niin tunnelma on kyllä usein infernaalinen - hiljaiset ja hitaat hämäläiset osaavat eläytyä pelin tunnelmaan, aivan kuin lätkä herättäisi heidät eloon. Kotijoukkueen maalatessa, on oma fiilis ollut monesti, että ”en tule tänne enää koskaan”, niin kovasti se möykkä on omaa ärsytystäni nostanut. Silti sinne on päästävä Kärppien pelatessa Hakametsässä. Kipuhan on tunnetusti lähellä nautintoa.
 

JYP#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyyni Kari & Klassikkopaidat
Onkos se nyt niin, että jos/kun playoffeihin ei saa ottaa yleisöä, haudataan Hakametsä ilman läheisten (pl. joukkueet) läsnäoloa?

En ole käynyt kuin muutamassa Liiga-hallissa, mutta Hakametsä on omia suosikkejani. Ei uskoisi sen ikää, koska se on yllättävän hyvin toimiva halli. Näin jyväskyläläisenä on helppo jakaa pelkkiä kehuja, koska täällä parikymmentä vuotta uudempi halli on loputtomista remonteistaan huolimatta aika surkea esitys.

Hakametsää tulee kyllä ikävä. Olen sen verran nuori, etten muista Jokereiden muttoa Jaffalaan, joten minulle tämä on ensimmäinen kerta, kun seurat "muuttavat". Siksi mennee hetki tajuta tämä asia käytännössä.
 
"Jokerit, pokerit, poks! Onko tänään maalissa taikuri Tarkki, kuinka vetää Synergian parkki? Muista ostaa matsi karkki!" -JYPin fb-mainos JYP-Jokerit 27.2.14

pussukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Hyvät muistot on hallista. 26.4.2018 olin ensimmäistä kertaa Hakametsässä peliä katsomassa, ja heti napsahti mestaruus. Win the right games vai miten se menikään.
 
Jos ei huijaa, ei halua voittaa.

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
1. Raipen jäähyväiset 21.3.2008 Ilveksen tiputtua puolivälierissä Kärpille voitoin 4-2. Katkeran tappion jälkeen tuskin juuri kukaan poistui hallista, vaan Raipelle jäätiin taputtamaan seisaaltaan. Tuo on pisin "standing ovation", jossa olen ollut mukana ikinä missään. Raipe palasi vielä pukukopista puolipukeissa kaukaloon uudelle kiitoskierrokselle. Silloin tuli tippa linssiin, ja kylmät väreet menevät tänäkin päivänä.

2. Tappara-Ilves puolivälieräsarja keväällä 2017. Seisomakatsomoon piti ahtautua puoli tuntia ennen peliä, jos halusi mahtua. Ekassa pelissä en mahtunut, vaan jouduin ensimmäisen erän katselemaan E-parven portailta varpaillani parin ihmisrivin takaa. Ilveksellä ei pitänyt olla mitään palaa, mutta niin vain oltiin yhden tolppakudin päässä välieristä. Seisomakatsomossa tunnelma vaihteli täydellisestä euforiasta äärimmäiseen pettymykseen.

3. Raipen viimeisen sekunnin tasoitus nollakulmasta Kärppiä vastaan 2.3.2004. Ilves taisteli paikasta kuuden joukkoon, ja Kärpät puolestaan taisteli runkosarjan voitosta. Meillä oli isäni kanssa kausikorttipaikat C-päädyssä aivan portaiden vieressä. Halli oli luonnollisesti täynnä, parkkipaikalla tiedossa ruuhka ja kotona sauna lämpiämässä. Neljä sekuntia ennen loppua Cory Murphy laukoi ranteella viivasta, ja kiekko kimposi kulmaan. Isä nousi ylös ja lähti kiiruhtamaan portaita alas. Kolme sekuntia ja kuusi porrasta myöhemmin halli repesi, kun kiekko livahti Pekka Rinteen patjan ja tolpan välistä sisään. Mikäli oikein muistan, keskialoitusta ei enää edes otettu, vaan maalin katsottiin syntyneen tasan samaan aikaan erän päättymisen kanssa. Jatkoajalla Ilves hyökkäsi neljällä kolmea vastaan, ja kun kiekko liukui kohti lapa pystyssä odottavaa Murphyä, nostin jo kädet pystyyn voittomaalin merkiksi. Murphy ei erehtynyt, vaan tälläsi kiekon suoraa syötöstä yläkulmaan.

4. Pääsin itse muutaman kerran C-junnuissa pelaamaan Hakametsän ykköskentällä. Olihan siellä ihan eri fiilis pelata, kuin jossain Hervannan bunkkerissa. Mieleeni muistuu tilanne, jossa pakki lämmäsi epäonnistuneen jäänuoliaisen viivasta. Ehdin saada lavan väliin, ja yllätyksekseni kiekossa oli riittävästi liike-energiaa jaksaakseen yläputken kautta maaliin. Kukaan muu ei ohjaustani nähnyt, ja laukauksen laukonut pakki oli silmin nähden hämmästynyt maalista. Vakuuttelin siinä sitten, että juu, mää sen maalin tein.
 
Viimeksi muokattu:
On vain yksi... #41

Yksi seura, Tampereella, se on Ilves ainiaan.

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ai että, täältähän on vaikka mitä muistoja.

Ensimmäisen kerran Hakametsässä 4.12.1983. Ei ollut edes Ässien peli, mutta väliäkös sillä. Tappara-TPS, joka päättyi 1-4. Tapparan maalin teki Jutila ja Tepsille ainakin Porvari teki yhden.

Ässien peliä olin ensimmäisen karran katsomassa Tampereella 8.12.1985. Ässät voitti sarjakärki Tapparan 4-5 Arto Heiskasen kolmella maalilla, joista viimeinen syntyi alle puoli minuuttia ennen ottelun loppua. Huikeaa! Muistan myös, että olin innoissani kun hallissa oli käytävällä televisioita, joista pystyi katselemaan ottelun kohokohtia erätauolla.

Päivää vaille vuosi myöhemmin olin katsomassa ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran Tampereen paikallismatsia. Tappara voitti täpötäydessä hallissa 6-3.

Olin paikalla myös 1988 neljännessä välieräottelussa Tappara-HIFK, jossa HIFK pelasi kaksi viimeistä erää melkein kokonaan kolmella pelaajalla. Jäähyllä oli parhaimmillaan ainakin 7 punapaitaa samaan aikaan. Ottelu päättyi 15-3.

25.10.1997 oli se eriskummallinen Tappara-Ässät peli, jota Ässät johti 0-5 toisen erän lopulla, mutta niin vain ottelu päättyi 5-5 ja vähällä oli ettei Ässät hävinnyt. Tosin Ässät sai jatkoajan lopuksi vielä kiekon maalin, mutta summeri oli jo ehtinyt soimaan siinä vaiheessa.

16.10.1999 olin ns A-luokan reissulla juomassa omia viinoja hallin käytävillä. Silloin ei järkkärillä ollut pelisilmää yhtään, vaan vei sekä viinat että heitti äijän ulos hallista. No onnistuin skarppaamaan ja puhuin itseni sisälle toisesta ovesta. Sanoin etten huomannut ottaa sitä lippua millä pääsee takaisin sisälle. Ilves voitti 5-2. Ässät kyllä johti 0-2 ekan erän jälkeen, Peltonen ainakin laukoi ensimmäisen.

22.4.2013 Savinainen 108.59! Helvetti että oli rankkaa, ei vanhan miehen kroppa enää meinannut kestää seisomakatsomon tungoksessa näin pitkää ottelua. Mutta kivaa oli!
 
patahistory.com

Ralph

Jäsen
Hakametsässä kävin katsomassa elämäni ensimmäisen jääkiekko-ottelun. En muista vuotta, olin todella nuori, mutta paikallisottelu Ilveksen ja Tapparan välillä se oli. Hakametsässä näin myös ensi kertaa HPK:n paikan päällä. Muutoin mieleenpainuvin ottelu oli Raimo Helmisen uran viimeinen ottelu Ilves-Kärpät.

Mutta kovin juttu tulee toisesta lajista eli lentopallosta, kesältä 2009. Suomi oli Mauro Berruton alaisuudessa tekemässä kovaa nousua maailman huipulle kultaisen sukupolvensa kanssa. Tuolloin maailmanliigassa vastassa oli maailman listan ykkönen, hallitseva maailmanmestari ja maailman parhaiden pelaajien täyttämä Brasilia. Suomi voitti Brasilian viidennessä erässä ja osoitti, että on kova lentopallomaa.
 
"Ralph is known for his hilariously random one-liners, positive attitude and pure loopiness."

KiekkoMes

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Detroit Red Wings, KuPS
Kuusi kertaa käynyt katsomassa KalPan peliä, joka kerta kotimatkalle lähdetty tappio niskassa. Finaalisarjan pelejä, puolivälierä ja runkosarja pelejä. Paska paikka.
 
Miten selittää sellaista suurta raastaavaa ihanan vahvaa tunnetta joka ei kuitenkaan ikinä palkitse, mikä ottaa niin kovin paljon mutta antaa niin vähän.
-Tuomas Virkkunen

sivurauta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, sympatiat ylipäätään tamperelaiselle jääkie
Ensimmäiset muistikuvat taitaa olla 70- 80 luvun taitteista, kun isä vei jo sen aikaisen Tampereen ykkösjoukkueen eli Ilveksen peleihin. Missään nykyään on klubi niin sieltä sai hyviä rasvakeittimellä tehtyjä ranskalaisia. Ja muistaakseni vielä halvalla. Pikkupojan kohokohtia.

En muista tarkkaa vuotta, mutta muistaakseni olisi 1982 kun kävin pelin jälkeen sen aikaisen Jokereiden pukukopissa pelin jälkeen. Meillä oli mukana yhden pelaajan vaari ja siihen aikaan sukulaiset pääsi poikkeamaan pukukopilla. Se jäi aikanaan vajaan 10 - vuotiaan pojan mieleen. Vaikkei minusta siltikään Jokereiden kannattajaa tullut.

Kyllä näin Ilves- fanin muisteluissa se muutos mikä ensin kerran iski kipinää, kun Marko Sjöblomin piti ostaa joukkue ja elettiin hetkellisesti uutta hurmosta. Jotenkin se (ennenaikainen) riemu uudesta Ilveksen elämästä kohtasi päivänvalonsa silloin.

Mielessä on myös karsintasarja Sporttia vastaan. Vaasalaiset tulivat isolla porukalla valtaamaan Hakametsää ja Masi Marjamäelle sattui uransa tehoilta. Se vaasalaisten kannustus oli silloin ihan jotain ennen näkemätöntä. Sekä se raivo minkä eri toten Ilveksen faniosaston laulu " Vaasan Sport ei nouse koskaan" sai aikaan.

Viime keväinen fiilis ihan ylipäätään. Kirsikkana kakun päälle matsi HIFK:ta vastaan minkä Arttu Ruotsalainen ratkaisi vähän ennen loppua. Vastaavaa tunnelmaa en hallista muista.
 
"Tanskalaisen pelaajan pusku suuntautuu suoraan Ruotsin maalia kohden, mennen kuitenkin selvästi ohitse." -Hannu- Pekka Hänninen-

Lehmussaari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, Rangers, TPS
Mutta kovin juttu tulee toisesta lajista eli lentopallosta, kesältä 2009. Suomi oli Mauro Berruton alaisuudessa tekemässä kovaa nousua maailman huipulle kultaisen sukupolvensa kanssa. Tuolloin maailmanliigassa vastassa oli maailman listan ykkönen, hallitseva maailmanmestari ja maailman parhaiden pelaajien täyttämä Brasilia. Suomi voitti Brasilian viidennessä erässä ja osoitti, että on kova lentopallomaa.
4.7.2009 en olisi missään halunnut olla niin paljoa kuin Hakametsässä. Pitipä vain mennä lupautumaan Yyteri beach futikseen ja jäi tuo Suomi-Brasilia näkemättä paikanpäällä. Porissa sitten mökillinen futisjannuja seurasi ja juhli Suomen lentopallovoittoa kuin viimeistä päivää. Hakametsän tunnelma välittyi kyllä televisionkin välityksellä, sen verran iso juttu se oli.
 

Guillermo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Heitetään tähän nyt kolme muistoa, vaikka niitä paljon enemmänkin olisi.

22.4.2013. 5. finaali. Savinaisen ratkaisu ajassa 108.59. Uskomatonta. Eipä siitä sen enempää.

20.1.2018. Pataljoonan Megamatka. Ilves voitti 4-2, mutta se meininki mikä katsomossa saatiin aikaiseksi oli sellainen, joka saa jatkamaan kannattajatoiminnassa aktiivisesti.

10.3.2020. Ilves-Ässät. Viimeinen matsi ennen koronasulkua. Eihän sitä silloin tajunnut, mutta näin jälkeenpäin kun miettii niin se taisi jäädä Hakametsän viimeiseksi peliksi ilman mitään rajoituksia. Tiistai ehtoo ja yli 5 tuhatta väkeä. Vetää hiljaiseksi näinä aikoina.
 
Kattellaa kevväämäl
Tätä kun ajattelee, niin melkein tulee tippa linssiin.

70-80-l. oli sukua Tapparan sidosryhmissä ja menoahan se sitten oli. Papan toimistolla oli muutama kausari ja käytännössä kaikki kotipelit kävin kummitädin kanssa katsomassa.

Muistojahan on vaikka kuinka.

Pinka Nurmen hylätty sivuverkkomaali, Ekku Lehtosen syöttö ja Timi Suden lämäri, Kari Heikkisen tuuletukset, Löki Laksolan paluu. Uudempiahan täällä on mainittukin, niistä ainakin Luceniuksen ja Laineen summerimaalit muistan ikuisesti.

Itse hallista sitten maalivahtipatsas, se ainoa ruokapiste siellä alhaalla, Jääkiekkolehti Maali, penkkiuudistukset, aitoiden ilmaantuminen, ravintolatoiminnan laajentuminen. Kieltämättä ahtaaksihan mökki on käynyt, kun pelkkä peli ei enää riitä.

Suomen hienoin halli, aina ja ikuisesti.

@teemu73 :n kanssa nähty monta samaa peliä!
@Olbertson - hieno teksti!
 
My women were bespoke, just like my suits. Double breasted. Always.

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Aijai, onhan näitä.

Jamo Myllys Espoon Blues ja kommunikointi katsomon kanssa pudotuspelisarjoissa 2000-luvun alussa.

Aiemmin mainittu Tappara-Ässät, jossa väkeä katosi tilanteessa 0-5. Jatkoajalla kiekko vielä lirui Tapparan veskarin längistä maaliin, mutta sekunnin osia liian myöhään. Pistejako.

2001 ja Tepsin mestaruus, jatkoajalla päätykimmokkeesta tullut maali, jonka jälkeen Jortikan räyhääminen Tapparan pelaajille hänen juostessaan jäälle juhlimaan ja Kiviharju-Rautee-Tuokko -selänkääntäjä-ämmälauman keskisormet katsomoon. Tämän jälkeen ei kyllä sympatiaa herunut Turkuun. Pari vuotta sitten oli pudotuspeleissä lähellä, mutta taisin ehtiä vetämään takaisin.

Edelliseen liittyen se tunne 2002, kun Ojanen "ohjaa" siniviivan alta laserin yläpeltiin jatkoajalla ja TPS 3-0 lauluun. Youtubesta suosittelen maailman parhaan selostajan, Saukkosen, selostamana. Ojaseeeeen Janneeeee.

2015 finaalien G6, kun Masi Marjamäki iski voitot kolmeen jatkojalla paluukiekosta. Se loppuillan tunne oli likimain mestaruutta parempi.

2016 ja pitkän odotuksen katko, kuulin selvästi summerin ennen kiekon menemistä maaliin. Joutui vierustovereita vakuuttelemaan, etteivät sormiaan ensimmäiseen niveleen saakka kalua.

Välieräsarja Ilvestä vastaan 2001 (?). Ratkaisevassa ottelussa Tarvaisen jatkoaikamaali silloin niin akrobaattisten harhautusten jälkeen. Nykyään hieman kankeamman näköiseltä tuo maali näyttää, mutta siinä ottelussa tuntui, että kärsittiin niin helvetisti kaikesta ja Rautakorven diesel väänsi vastustamattomasti takaa ohitse. Silloin veijarit ja virtuoositkin osasivat mailapelin, vaikka jotakin toista syyttivät.

2013 finaalien G1 E-katsomossa ja viime sekuntien voittomaali oli kaunista.

En niin kovin väkivallan ystävä ole, mutta O'Brienin muikkari Törmäselle oli ihanaa. Kuinka vastenmielinen Stögö oli ja keihästys Ojaseen, josta tanssi lähti.

Ilves-Lukko pelissä 80-luvulla oli pakko kannustaa Ilvestä tai muuten ei olisi saanut erätauolla popcornia ja muuta hyvää. Salaa kyllä kannustin Lukkoa ja tuuletin heidän muistaakseni tasoitusmaaliaan viimeisessä erässä, kun ei enää voinut kiristää.

90-luvulla maistui kyllä voitto kuin voitto aivan helvetin hyvältä, sellaista kyntämistä touhu pääosin oli. Kausikortilla notkuttiin seisomakatsomossa jostain 92-vuodesta alkaen 90 % kauden matseista. 90-luvun alussa siellä kuului pikkupojan korviin mielenkiintoisia hillosilmä-Ingman -huutoja ja oli siellä moni Pasi Huurankin hampaisiinsa ottanut. Joskus tuli käytävällä joku HPK:n fanipaitaan sonnustautunut kovaa juoksien vastaan. Hetken päästä perässä useampi kirvesrinta. En tiedä oliko siinä jäänyt vitsin loppu kuulematta vai miksi toista tavoittelivat.

Joskus tylsän pelin tullen tulee seurattua kanssa katsojia. Taannoin oli hilpeä herrasmies päätykatsomossa, itse jossain kaarteessa hieman ylempänä. Herrasmies kiusoitteli fanilipullaan hieman alempana istuvia lapsia. 1. erän puolivälissä näin silmäkulmasta jotain outoa ja oli pakko alkaa seuraamaan tosissaan. No erän lopulla veikko sitten otti lipun päästä tulpan pois, nosti huulilleen ja kallisti. Erätauolla lähivessassa lippuaan taskumatista latasi. Kolmannen erän herra katseli peliä luomiensa lävitse.

Paikallismatsien kaikki huikeat käänteet, joista nykyään voi vain uneksia mm.:
- Helmisen sekoamiset
- Laurilan sekoaminen Arvajaa kohtaan
- joku sankari päättää lähteä ilmeisesti tuomaria ojentamaan pleksin yli. 3 järjestyksenvalvojaa roikkuu jaloissa ja herra koittaa jäähyaition vierestä kammeta jäälle. Krykov käy varovasti naputtamassa lavalla sormille ja sankari valahtaa järjestysmiesten syliin.
- Barkov-Meluzin lätty viime sekunneilla takaraudan yli ja jatkoajalle
- Petriläisen läpiajo käyttämällä tuomarin kypärää syöttölautana ja läpiajosta uran avausmaali
- Tammen suoritukset kaukolaukauksissa
- paikallisissa aina Ilveksen tehtyä maalin tuntui meteli olevan kovempi.
- kaikki paikalliset päättyivät 90-luvulla 4-4.

Nykyään paikallisista puuttuu tunne, ei satu eikä tapahdu.

Kunniamaininta Abu fuadin kebabeille ja Arnoldsin donitseille ennen Resteliä. Voi veljet kun oli namia.

Tsori, ei tullut päivämääriä, on vain hienoja muistoja, jotka aika on kullannut.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
En muista olenko itse vieraillut vain kerran Hakametsässä. Ja siitäkään vierailusta ei ole hyviä muistoja. Vierailu tapahtui keväällä 2011 kun Ilves ja HPK kohtasivat säälipudotuspeleissä. Ilves pudotti tuolloin Kerhon laulukuoroon. Voitot menivät sarjassa Ilvekselle suoraan voitoin 2-0.

Hakametsä oli tai on sen verran lähellä Hämeenlinnasta että ei oikein koskaan ole innostanut sen enempää lähteä Tampereelle vieraspelireissuun. Pidemmän matkan reissut oli hauskempia kun oli enemmän aikaa pitää hauskaa fanibussissa.
 
Kun mies puhuu tuhmia naiselle, se on ahdistelua. Kun nainen puhuu tuhmia miehelle, se on 4 euroa / min + pvm!

Hollanti

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Vielä ei ole, mutta jos korona suinkin suo, niin ens syksyllä pitää käydä tuo halli vallottamassa.
 
#Freenahkis / #nahkisDidNothingWrong / #MakeJatkoaikaGreatAgain / #NotMyModerators
311218 / 191019 / 151119
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy