Motörhead

[Joe Plop]

Onhan tuo aika surkean näköistä... Laitettiin taas tribuutti bändi kasaan ja pari kertaa käyty Motörheadia ryskyttelemässä tarkoituksena tehdä muutama keikka talven aikana ja ehkä ainakin Lemmy-70year juhlakeikka erään Hawkwind-tribuutin kanssa mutta kunhan ei tulisi samalla vähän hartaampi tilaisuus...

 

[heavy]

Tämän illan keikkakin Texasissa peruttu Motörheadin osalta. Ja jatkoa ainakin harkitaan nyt.

 

[Le Banner]

Huonolta näyttää ja saa nähdä näkeekö Lemmy 70-v päiväänsä, mikä sinänsä kunnioitettava luku tuolla elämäntyylillä, mutta se on sellaista.

 

[teroz]

Kyllä oli tosiaan sen näköistä, että eiköhän tämä osuus kiertuetta ainakin peruta. Vaikutti siltä, että tuosta ei elvy niin vaan. Toisaalta näin uumoiltiin 2013 jälkeen ja esim tänä kesänä näytti olevan ihan ok meininki. Mutta on kyllä aika kontrasti Lemmyn ja häntä vanhemman Jaggerin tai vuotta(?) nuoremman Brian Johnsonin välillä. Mutta toki onhan herrojen elämäntyylikin aikamoisen toisistaan eroavaa.

 

[Pavlikovsky]

Jep, kyllä tämä on jotenkin surullista ja erittäin harmillista niin Lemmyn, Philin ja Mikkeyn kannalta kuin keikkajärjestäjien sekä fanienkin kannalta. Tällä hetkellä tilanne on todella epävarmaa tuon keikkailun suhteen ja näyttää siltä, että pelkästään soittamisesta tuleva kuormitus kehoon on liian suurta Lemmylle tällä hetkellä, niin jumalallista alkuperää kuin Kilmister lie onkin alkujaan. Asia ei korjaannu myöskään settilistaa lyhentämällä, sillä legenda sakkaa basson varressa jo toisen biisin aikana. Tilanne on myös ristiriitainen sillä kaikki näkevät, että bassokeisari ei ole soittokunnossa, mutta Lem` itse uhoaa lehtien sivuilla kimi-tyylillä, että leave me alone, I know what I`m doing.......

Studiossa kupletin juoni toimii kuitenkin edelleen kuin punakoneen ylivoima. Bad Magic on nopealla kuuntelulla silkkaa itseään pykälän kaksi tunkkaisemmilla soundeilla kuin pari edeltäjäänsä, jotain sellasta We Are Motörhead-tai Hammered-levyjen välimaastosta. Levyhyllyynhän tuokin ilmestyy niin kuin ne parikymmentä aiempaakin moottoripää-levytystä. Itsenäisyyspäivän pilettiä en uskalla vielä ostaa viime päivien uutisointiin nojaten. Kolmesti olen ollut kunnioittamassa läsnäolollani Lemmyn paikallaoloa, mutta pari kertaa on nyttemmin tullut jo oharitkin, vaikka piletti on käytännössä ollut jo valmiina. Long Live Lemmy!

 

[Van Cleef]

Kyllä paras lääke tohon olisi keikkatahdin vähentäminen. Kun katsoo Motörheadin kiertueaikataulua, niin kova homma Lemmylle kun on diabetesta ja muuta. Pitäs olla enemmän palautumisaikaa sairauksien takia ja kun ikääkin alkaa olla siihen päälle. En tiedä miksi managementti on myynyt noin tiukan tahdin kiertueelle kun Lemmyn tila tiedossa. Pari keikkaa viikossa, niin pääsis palautumaan ja jaksaminen olisi eri tasolla.

 

[Captain Slow]

Huonolta näyttää ja saa nähdä näkeekö Lemmy 70-v päiväänsä, mikä sinänsä kunnioitettava luku tuolla elämäntyylillä, mutta se on sellaista.

Nyt myönnettävä kyllä että luulin Lemmyä vanhemmaksi. Mutta, rock'nroll-elämä on tehnyt tehtävänsä, myös ulkokuoren suhteen.

Ensin tulee Lemmy, sitten tulee Spencerin Bud Terencen kera ja sitten vasta joku Jumala.

 

[Pavlikovsky]

Bad Magic kulutettu kerran alusta loppuun ja ehtaa takorautaa on trio pystynyt väsäämään omilla mukavuusalueillaan. Sellaisiin puolivillaisiin slovareihin ei päällikkö ole edes lähtenyt tällä levyllä, niin kuin muutamilla levytyksillä on ollut tapana ballaadi-aihioilla. Soundimaailma on rahtusen tunkkaisempi kuin edeltäjillään, mutta Campbellin säröinen kitara on hyvin miksailtu pintaan ja Mr. Kilmisterin basso tahdittaa sopivan jylhästi taustalla. Biiseistä ei mikään nosta päätään vielä näin aikaisin, on nopeaa revittelyä sekä maltillisempaa käskytystä. Ainakin levy käynnistyy hyvin uskottavasti, kun mestari itse rääkäisee kähisten mikrofoniin "Victory Or Die" ja homman nimi on sen jälkeen selvä.

Kaikesta huolimatta on hyvin vaikeaa nähdä Lem` soittamassa/laulamassa näin intensiivistä musaa, kun näki miten mies piiputti Austinin keikalla jo Metropoliksen kohdalla todeten "I can`t do that" poistuen takavasemmalle. Mulle tuli surullinen olo enkä varmasti katso tuota videota toista kertaa. Lemmy tuli vielä kävelykepin kanssa pyytämään yleisöltä lyhyesti anteeksi, mutta kyllä tästä valitettavasti tulee Johnny Winterin vikat ajat mieleen, kun mies kärrättiin lavalle ja kitara iskettiin käteen. Tosi rokkarin kynttilää ei saisi polttaa tiiviillä keikkatahdilla tällä tavalla loppuun ja Mustan Nuolen teksti parin vuoden takaa jo Lemmyn ensimmäisten sairaskohtausten aikaan on hyvin ajankohtainen ja havainnollistava tästä nykytilanteesta:

Legenda ansaitsisi legendan lähdön, eikä esimerkiksi Chuck Berryn kohtaloa, jossa vanhaa ja sairasta ikämiestä retuutetaan pitkin Pohjolaa 87-vuotiaana ja vaivaantunut yleisö antaa vähän säälistäkin aplodit kun vanhus saa jonkun biisin soitettua läpi. Ei rokkarien kuulu tuolla tavalla hiipua hiljalleen pois. Joko kerralla eläkkeelle ja lepoon tai sitten legendaarisesti keikan aikana haudan lepoon.

 

[hiitti]

Kyllä pitäisi älytä lopettaa ajoissa. Oli kamalaa katsottavaa tuo viimeisin videomateriaali keikalta.

 

[teroz]

Uskomatonta, mutta totta: Kiertue on jatkunut ja nyt takana on kaksi normisettiä, keuhkotulehdus on kuulemma selätetty. Sitkeä ja omistautunut kaveri tuo Lemmy. Ei voi muuta todeta.

 

[Falcon]

Lemmy ei luovuta sitkeä on kyllä. Toivottavasti terveys nyt kestää paremmin. Lemmyn ääni livenä on kyllä nykyään kovin hauras, kaukana voimien päivistä. Surullinen olo tulee, mutta silti on kova kunnioitus legendaa kohtaan.

 

[Dee Snider]

Minkälaisessa vedossa Ian on ollut viime aikoina? Tuli buukattua hotellihuonekin, koska itsenäisyyspäivänä varmaan on porukkaa Hellssinki pullollaan. Maksanut en vielä, kun iso peruutuksen mahdollisuus kuitenkin on.

Sinne tuli muuten myyntiin joku up grade-paketti, mitä mieltä körmyt on? Onkohan tuo ihan satkun väärti, kattaus kyllä näytti hyvältä, ei siinä mitään.

 

[Pavlikovsky]

Minkälaisessa vedossa Ian on ollut viime aikoina? .

Käsittääkseni ihan hyvässä ja kun uutisointia mistään poikkeavasta ei ole ilmaantunut minnekään, niin tästä voitaneen olettaa, että kaikki on tilapäisesti ainakin ns. päiväjärjestyksessä, mutta sairaskertomus on Herra Kilmisterillä sitä luokkaa, että päivä kerrallaan tässä varmaankin edelleen mennään, vaikka mitäänhän ei myönnetä. Youtubestahan noita menneitä keikkoja lähimenneisyydestä voisi vakoilla, että kuinka vanha tervaskanto pihisee. Sitkeydestä tätä rock`n rollin grand old mania ei voi syyttää, stagelle mennään vaikka röörit ei vetäisi ja jomotuskin olisi vähän kovempaa luokkaa kipugeeli-mainoksissa.

Kahdesti on yhtye nyt tehnyt oharit, kun olen piletin hommannut, joten vähän varauksella vielä seurailen tilannetta, mutta enköhän ilmaannu paikalle ottamaan taas lähes vuotuisen Motörhead-annoksen. Neljäs kerta tämä olisikin jo, kun olisin kunnioittamassa läsnäolollani legendan paikallaoloa. Upgrade-hommista en tiedä mitään. Sen vain tiedän, että tällainen musiikki on parasta oluen, testosteronin ja hieman tunkkaisen ilman yhdistelmässä. Bad Magic on osoittautunut pirun kovaksi tekeleeksi, joka kestää kovaakin kuuntelua, niin kuin edellisetkin pitkäsoitot. Mahtavaa lyriikkaa, bluespohjaista rock-jytää sekä särmikästä soundia ns. livenä soitettuna, jossa turhat hienostelut on jätetty nörttibändeille. Kyllä tästä Motörheadin vielä tunnistaa.

 

[heavy]

Philty Animal Taylor potkaisi sitten tyhjää. RIP

 

[Dee Snider]

Philty Animal Taylor potkaisi sitten tyhjää. RIP

No voi helvetti! Yksi kovimpia kannusankareitani! Kevyet mullat.

 

[Pavlikovsky]

Ohhoh, tämä tuli ns. puun takaa. Sinne lähti Animal Würzelin seuraksi tuonelan puolelle. Miehen liikkeistä ei hirveästi ole tiedotusvälineissä kerrottu sen jälkeen, kun Motörheadista lähti, mutta voisin kuvitella että ns. rokkarielämä on voinut tässäkin tapauksessa viedä veronsa. Ei kaikista teknisin, näyttävin tai analyyttisin muusikko todellakaan, mutta muodosti Motörheadin klassisimman kokoonpanon yhdessä Lemmyn ja Fast Eddien kanssa, jolloin kultaa vuoltiin. Mies oli kyllä varsinainen viihdyttäjä ja huumorimies viimeisen päälle.

No Sleep Til` Hammersmith soimaan ja rauhallisen levon toivotukset legendalle.

 

[teroz]

Harmi juttu. Iso persoona ja hauska äijä kaikkiaan. Hieno soittaja toki myös. Silloin tällöin on jotain kuulunut, mutta ei oo aktiivisesti ollut julkisuudessa.

 

[Jarvis]

Tulipa ikävä uutinen. Tuonpuoleisen laulu- ja soitinyhtye sai jälleen yhden pelimannin lisää. Rock in peace you Philty Animal.
youtube: Motorhead - Live In Toronto

 

[Pavlikovsky]

Lemmyn dokumentti esitetään vajaan tunnin päästä teemalla eli jos on kyseinen raina mennyt ohitse, niin kannattaa tsekata. Hyvin päähenkilön näköinen pläjäys kyseessä.

Joskus sattumalla ja tuurilla on käsittämättömän iso rooli elämässä. Lähellä oli ettei Mikkey Dee saanut sarjatuliaseesta surullisella Eagles Of Death Metalin keikalla, sillä mies nukkui rokuliin ja ei mennyt paikalle. Linkkiä iltalehteen: Motörhead-muusikko aikoi Pariisin traagiselle keikalle - pommiin nukkuminen pelasti

 

[Pavlikovsky]

Jos tuleva keikka jo polttelee mielessä, niin ensiapua voi hakea youtubesta. Linkissä Motörheadin 10-vuotis-synttärijuhlakeikka sellaisen 30 vuoden takaa Hammersmith Odeonista: Motörhead - The Birthday Party 1985 (Full Concert) ᴴᴰ - YouTube

Noina aikoina yhtye on soitannollisesti tiukimmillaan ja sävelkynäkin oli sotapäälliköllä terävä. Settilista silkkaa terästä ja orkesteri svengaa kuin susi. Rummuissa muuten Pete Gill ja takookin komppia hyvin moitteettomasti. Tässä paketissa olisi dvd-ainesta ehdottomasti.

Muonavahvuus seuraava:

Lemmy - bass guitar, vocals
Phil Campbell - guitar
Würzel - guitar
Pete Gill - drums
Guests:
Fast Eddie Clarke - guitar
Brian Robertson - guitar
Larry Wallis - guitar
Philthy Animal Taylor - drums
Lucas Fox - drums
Phil Lynott - bass guitar ("Motörhead")
Wendy O. Williams - vocals ("No Class")

Antoisia konserttihetkiä!

 

[heavy]

Noina aikoina yhtye on soitannollisesti tiukimmillaan ja sävelkynäkin oli sotapäälliköllä terävä. Settilista silkkaa terästä ja orkesteri svengaa kuin susi. Rummuissa muuten Pete Gill ja takookin komppia hyvin moitteettomasti.

Tuli tämäkin kokoonpano aikoinaan todistettua livenä, olihan se kova juttu. Muistaakseni Suomi oli ensimmäinen paikka, jossa tämä kokoonpano heitti keikkaa.

 

[Ollakseni]

Ajattelin 7.12 olla Slayerin keikalla niin tämähän sopisi hyvin siihen yhteyteen jos lompakko kestää. Mitäköhän ne liput maksoivat? Jäljellä niitä varmaan on vielä ihan hyvin(?)

 

[Pavlikovsky]

Ajattelin 7.12 olla Slayerin keikalla niin tämähän sopisi hyvin siihen yhteyteen jos lompakko kestää. Mitäköhän ne liput maksoivat? Jäljellä niitä varmaan on vielä ihan hyvin(?)

On siellä vielä pilettejä ja muistaakseni 59 euron hintaan. Tosin nuo ovat sieltä piippuhyllyltä kaikki, koska muut katsomot huutavat punaista. Tosin myytiin siinä jotain yli 150 euron erikoislippuja syystä tuntematon ns. hyville paikoille lähelle lavaa, mutta Motörheadin kohdalla lienee tärkeintä, että kuulee vain soiton ja yleensä bändihän on varmistanut ennen keikkaa ja vielä keikan aikanakin, että varmasti kuuluu. Slayer ja Anthrax olisi itseänikin kiinnostanut, mutta tällä kertaa Saxon ja Motörhead veivät voiton. Thrash-jääriä ehtinee varmasti Suomessa toistekin kuunnella, Motörheadin keikat alkavat nykymeiningillä olemaan jokainen otsikolla "kenties viimeistä kertaa".

 

[Musta Nuoli]

Viimeisiä kertoja varmasti Lemmy nyt Suomessa vetelee, joten sen takia olisi Motörhead kiinnostava vielä kerran nähdä, mutta toisaalta taidan ennemmin säilyttää hyvät ja lämpimät muistot aiemmilta Suomen keikoilta kuin jättää kenties viimeiseksi moottoripää-keikkamuistoksi jotain, mikä voi pahimmillaan olla Chuck Berry -tason köpöttelyä ja lavalta taluttamista ja parhaimmillaankin lähinnä nostalginen muisto menneestä.

Luultavasti samasta syystä jää myös ensi kesän Black Sabbathin viimeinen Suomen visiitti väliin. On jo nähty reunionit sun muut kahdestikin ja Ozzy vielä soolona kolmasti, antaa jo olla.

 

[Everton]

Lemmy-leffa tuli (taas) eilen telkusta. Hieno mies, pakko arvostaa.