Musta Nuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Pauli kirjoitti:Kyllä Summasella ei ole mitään tekemistä Koivun kehityksessä. Maajoukkueessa tulisi pelata aina sen hetken parhaat pelaajat eikä mahdollisesti kymmenen vuoden päästä nousevat tähdet. Siis kaikki pelaajat. Pelaajia kehitetään seuratasolla eikä maajoukkueessa. Tää ei ole sosiaalipeluutusta, ei maalivahtien osalta eikä kenttäpelaajienkaan.
Haasteet kehittävät, jos niitä pelaajille annetaan. Eli trippi maajoukkueeseen antaa monelle nuorelle pelaajalle lisää henkistä kanttia ja itseluottamusta, ja pukukopeista tarttuu mukaan kaikenlaista, varsinkin kun vierellä jutustavat pelaajien omat esikuvat. Koviin, uusiin haasteisiin vastaaminen kehittää ihmisen kuin ihmisen itseluottamusta, oli kyse mistä elämänalueesta tahansa.
Ymmärrän pointtisi siinä, että kisoihin täytyy valita sopivin mahdollinen miehistö - mutta jos nuorille pelaajille ei annettaisi koskaan mahdollisuuksia (ennakkoluulottomasti tai ei), niin miten maajoukkueeseen tulisi uusia pelaajia? Silloin, kun vanhat pelurit pääsevät eläkkeelle? Yleensä vanha konkari tekee paremmat pisteet kuin uransa alussa oleva nuori pelaaja ja on näin ollen "parempi", mutta näiden "parhaiden" otto jokaiseen tarjolla olevaan pelipaikkaan ei ruoki maajoukkueen kehitystä. Olympialaiset ovat ehkä hieman asia erikseen, sinne vaatimukset ovatkin astetta kovemmat ja aiempaa kokemusta tarvitaan.
Sopivin maajoukkuekokoonpano voi tarkoittaa myös sitä, että mukana on muutama sellainen pelaaja, jotka valmentajat, seurajohdot ja muut "vakoojat" ovat löytäneet ja todenneet potentiaaliksi tulevaisuuden Leijoniksi. Ihan vain muistin virkistykseksi: Jere Lehtinen otettiin Leijoniin ykkösdivarista, ja Saku Koivu ei ollut todellakaan mikään SM-liigan dominoija tai maaginen ratkaisija tehdessään maajoukkuedebyyttinsä. Olipahan vain todella lahjakas junnu, jonka katsottiin olevan sen verran kehityskelpoinen, että hänet otettiin maajoukkueeseen jonkun "paremman" tilalle. Sinun logiikkasi mukaan kummatkin olisivat siis jääneet tuolloin rannalle maajoukkueesta ja MM-kisoista.
Kumma kyllä seuraavina kausina kummastakin tuli huippupelaajia. Toki molemmista olisi tullut hyvä pelaaja joka tapauksessa, mutta voidaan myös kysyä, minkälainen vaikutus maajoukkueen luotolla ja kansainvälisten pelien fiiliksellä oli poikien harjoitus- ja pelimotivaatioon? Sitoutumisesta ja sitouttamisesta puhumattakaan - esimerkiksi Saku on maksanut aikoinaan saamaansa vahvaa luottamusta takaisin korkojen kera.