Lampinen kirjoitti:
Mitäs helvettiä se siihen kattoo kuka on vastassa, kun Sveitsillä oli tommoset paikat?
Lehtonen pelasi vakuuttavan ottelun ja sillä lunasti ykköskassarin paikan.
Kyllä se minun silmissäni ainakin vaikuttaa kummasti, jos vastakkain on neljä maalia kisoissa värkännyt joukkue tai 26 maalia värkännyt joukkue. Vähän sama kuin jos kentällä olisi Suomea vastassa ollut Lempäälän Kiekko, jonka pelaajat olisivat päässeet "tommosista paikoista" laukomaan, tai jos samoista paikoista olisivat olleet laukomassa vaikkapa kanadalaiset. Toki hyvä, että Kari kopit otti, mutta niin hänen kuuluikin tehdä.
Olihan Sveitsillä muutama vaarallisempi paikka, mutta Lehtonen torjui esim. toisessa erässä huimat neljä kertaa, keskimäärin kerran viidessä minuutissa. Yhteensä torjuntoja tuli 18, eli ei tuo mitään varsinaista kiekkosadetta ollut, eikä vastassa ollut mikään pakkopelin suurmestari, joka löisi lätyn pussiin kaikissa muissa tapauksissa paitsi silloin, kun Lehtonen maalilla seisoo.
Sveitsin peli oli kyttäystä ja vastaiskuja, ja Lehtonen selvitti kelvollisesti ne harvat pahat paikat, ihan samalla tavalla kuin vaikkapa Norrena selvitti Ukraina-ottelussa ne harvat satunnaiset paikat. Sveitsi on toki astetta parempi, mutta se-ei-edelleenkään-ole-kunnon-mittari. Jos B-maita käytetään mittarina, niin yhtä hyvin voisi sanoa, että Lehtonen pelasi huonosti Tanskaa vastaan, kun selän taakse tehtiin kaksi maalia, eikä näin ollen ansaitse ykkösvahdin paikkaa. Mutta tämäkin olisi harhaanjohtavaa, sillä matsit B-maita vastaan ovat luonteeltaan aivan erilaisia kuin matsit suurmaita vastaan, ja sellaista ottelua Lehtonen ei edelleenkään ole pelannut arvokisoissa.
Itse muodostan kantani ykkösvahdista vasta sen jälkeen, jos/kun Lehtonen pelaa Ruotsi-pelissä, ja tämä kanta riippuu kyseisen ottelun lopputuloksesta ja maalivahdin otteista. Jos Lehtosen kantti pettää tosipeleissä ja taakse lapataan kiekkoja kuten NHL-pudotuspeleissä, ykkösvahdin paikan ottaa Norrena. Jos Lehtonen syttyy liekkeihin ja torjuu ruotsalaisten laukauksia yhtä varmasti kuin sveitsiläisten laukauksia, niin ykkösvahti on tällöin ilman muuta Lehtonen. Samanlaisen loogisen päätelmän tekee Ruotsi-pelin jälkeen myös Erkka Westerlund, joka analyyttisena ihmisenä tuskin tempautuu mukaan kotisohvavalmentajien tai kisastudion sakarilindforsien tunnereaktioihin.
Mutta koska en nyt jaksa Lehtos-maniaa vastaan taistella enää tänä iltana, niin sovitaan sitten, että Lehtosesta tuli nyt yhdessä illassa ylivoimainen ykkösvahti, yhden B-maata vastaan pelatun kelpo torjuntaesityksen perusteella. Samalla voidaan sopia vaikka kenttäpelaajista, että Pärssinen on Suomen parhaimpia hyökkääjiä, koska hän teki B-maata vastaan kisojen alussa kaksi häkkiä. Tokihan yksi hyvä peli heikompaa maata vastaan on aina ja joka kerta niin vakuuttava näyttö, ettei asiasta jää enää epäselvyyttä jatkossakaan.