Juttuja on nyt niin, että jos sulla on nk. hengitys kunnossa, mutta soppaa tulee kaasareista "vain" entiseen tahtiin, koneen pitäisi kaiken järjen mukaan käydä (liian) laihalla. Ruiskukoneissa asia hoituu lambda-anturin tiedon takaisinkytkennällä ruiskun syöttöön, mutta kaasareilla homma pitää säätää penkissä, kun haetaan kaasarin suuttimilla, neuloilla ja neulankorkeuksilla haluttu vaikutus: huipputeho, hyvä keskivääntö, tms. ja samalla varmistetaan optimi seossuhde käyttöalueella. Se on joskus hieman työlästä iterointia, mutta kahdella kaasareilla selkeästi helpompaa kuin esim. jonkun VFR:n kanssa, josta itsellä kokemusta.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Maalivahdit loistivat TPS:n ja KalPan kohtaamisessa: Emma Hall vastasi ottelun ainokaisestaLue lisää »
-
Ville Hämäläinen sai potkut Regensburgista – DEL2-seuran kuuden ottelun tappioputki oli liikaaLue lisää »
-
Saija Tarkki herätti aikanaan kunnioitusta nuorissa kärppäpelaajissa – ”Eihän hän ollut ollenkaan niin pelottava kuin luulimme"Lue lisää »
-
Kunnianosoitus kärppälegendalleLue lisää »
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
Moottoripyöräketju
- Viestiketjun aloittaja Hartza
- Alkaa
- 211 533
- 1 033
K
Kiekkokatsoja
Hyvä ja yksityskohtainen kommentti.
Tosin nyt hain vain perus kaasutin pyörään, kevyttä/helppoa/itsetehtävää pientä viritystä.
Ajelen rauhallista ja tarkoituksellakin matalaviritteisellä V2 mp cruiserilla. Se kyllä vääntää ok, ja kulkeekin ok, myös 2 päällä moottoritiellä.
Mutta 1-2 vaihteella, on alku kiihtyvyys on hiukan vajavaa. Vaikka on luokkansa kärkipäätä. Liekkö jokin vika/säätö pielessä..?
Lisäys. Mun tuttu putsasi omasta vanhemmasta pyörästään kaasuttimet, ja vaihtoi isommat suuttimet. Hänellä pyörä heräsi herkemmäksi, myös liikkeelle lähdön jälkeen.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Toki, suuttimen suurentaminen lisää polttoaineen määrää seoksessa, mutta lähtisin kyllä aika varovasti niiden kanssa liikkeelle ilman pakokaasuanalyysia. Aikoinaan, varmaan vieläkin, kaasaripyöriin oli/on myynnissä nk. "virisarjoja" (Dynojet) suuttmineen ja neuloineen, jollaisen minäkin omaan VFR:ni hankin, mutta se kyllä vaati penkityksen, jotta hienosäädöt tulivat kohdilleen.
Mulla on ihan omakohtaistakin kokemusta siitä, kun neulankorkeudet/suuttimen koot ovat pielessä => pyörä ei toimi kunnolla, vain kulutus kasvaa . Pojan pyörää, LS 650, puoskaroitiin pikkuisen mututuntumalla ja eihän se oikein onnistunut, mutta kun kyseessä oli ykspyttynen yhdellä kaasareilla, joka oli hyvin esillä, asiat sai nopeasti myös palautettua... ja eikun uudelleen varovaIsemmin rukkaamaan...
Mikset vie pyörää liikkeeseen ja sano, että pistäkää säätöihin tämä?
Kävin netissä sivistämässä(?) itseäni suutinsarjojen suhteen ja onhan niitä Dynojet-sarjoja myytävänä edelleen lähes kaikkiin kaasaripyöriin 90-luvulta lähtien. Ohjeet antavat ymmärtää, että perussäädöt onnistuvat ihan ilman penktystäkin, mutta jos haluaa varmistaa muutokset, penkitys on oikea tapa.
Sarja sisältää suuttimet, neulat, kohokammion jouset ja prikat neulojen korkeussäätöön ja mm. sarjan neulojen muotoilu on kovin erilainen alkuperäisiin verrattuna, ohenee nopeammin, jolla on vaikutusta etenkin keskikierrosten tehoon. Yleensä tehokäyrissä juurikin keskikierroksilla on "orkkiskaasareilla" melkoinen monttu, joka lähtökohtaisesti korjaantuu yläkierroksilla, kun neulat eivät enää tuki pääsuuttimien virtausta. Prikat taasen säätävät neulojen korkeutta, jolla on vaikutusta yleisesti seossuhteeseen eli käykö kone laihalla vai rikkaalla ja tämä on juuri se penkkiä tarvitseva asia, jos haluaa optimoida laitteensa.
Jottei asia menisi liian yksinkertaiseksi, kaasarikone tulisi säätää aina uudestaan, kun nk. hengitykseen kajotaan eli kun vaihdetaan ilmanputsarimallia, vapaavirtaussuodatin, tms, ja/tai kun pakoputkea/vaimenninta vaihdetaan. Ruiskukoneissa lambda- ja MAF-anturit hoitavat tietoa ECU:lle noiden muutosten vaikutuksista, jolloin seossuhde yleensä pysyy aisoissa pyörän teknisten rajojen puitteissa, mutta kun kaasarit taas ovat täysin mekaanisia laitteita ilman mitään älykkyyttä, älyn pitää tulla jostain muualta.
Sarja sisältää suuttimet, neulat, kohokammion jouset ja prikat neulojen korkeussäätöön ja mm. sarjan neulojen muotoilu on kovin erilainen alkuperäisiin verrattuna, ohenee nopeammin, jolla on vaikutusta etenkin keskikierrosten tehoon. Yleensä tehokäyrissä juurikin keskikierroksilla on "orkkiskaasareilla" melkoinen monttu, joka lähtökohtaisesti korjaantuu yläkierroksilla, kun neulat eivät enää tuki pääsuuttimien virtausta. Prikat taasen säätävät neulojen korkeutta, jolla on vaikutusta yleisesti seossuhteeseen eli käykö kone laihalla vai rikkaalla ja tämä on juuri se penkkiä tarvitseva asia, jos haluaa optimoida laitteensa.
Jottei asia menisi liian yksinkertaiseksi, kaasarikone tulisi säätää aina uudestaan, kun nk. hengitykseen kajotaan eli kun vaihdetaan ilmanputsarimallia, vapaavirtaussuodatin, tms, ja/tai kun pakoputkea/vaimenninta vaihdetaan. Ruiskukoneissa lambda- ja MAF-anturit hoitavat tietoa ECU:lle noiden muutosten vaikutuksista, jolloin seossuhde yleensä pysyy aisoissa pyörän teknisten rajojen puitteissa, mutta kun kaasarit taas ovat täysin mekaanisia laitteita ilman mitään älykkyyttä, älyn pitää tulla jostain muualta.
5000 km tuli tänä kesänä mittariin mukaanlukien aika märkä kaksiviikkoinen etelä-Norjassa. Nyt polttelee vaihtaa taas pyörää. Niinkuin tyttöystävienkin kanssa, niin vaihto virkistää ja vanhasta nuorempaan on kivempaa vaihtaa (olen ymmärtänyt että jossain kohtaa se voi kääntyä ylösalaisin). No, eipä kuin vaihtotarjouksia lähettelemään Nettimoton kautta. Yksi oikein sopiva löytyikin ja tarjousta siitä. Liike vastaa hinnalla joka on hieman liikaa mun makuun ja vastatarjoan summaa joka eroaa peräti 350 euroa siitä. Ei tule kauppoja sanoo Mr. Motoliike. Onko tosiaan näin kireää markkinoilla ja kaikki menee kaupaksi mitä liike myy? Vai eikö kaupanteon taitoa enää missään ammattikoulussakaan opeteta? Pitäkää susukinne!
Ajokausihan on vielä pahasti kesken. Tälläkin viikolla tuli kolmisensataa kilsaa ajeltua. Ainakaan lähiaikoina ei ole pysyvämpää lunta luvattu etelään, joten eiköhän tulevalla viikolla tule taas parina päivänä rullattua menemään. Oon mää joskus marraskuussa vielä kiertänyt päiväretkenä Päijänteenkin ympäri.
Tämä kevään ensimerkin bongausihme tapahtui lauantaina ja heti perään sunnuntaina puuhastelinkin oman pyörän ajokuntoon ja tuoksuttelin tyhjäkäynnin sulotuoksuja autotallissa. Tänään taloyhtiön huoltofirma kävi hakemassa hiekat pois pihalta, niin tuossa olisi sileää baanaa jo tarjolla. Ihan vaikka vain kilometrin tai kahden verran… Että tulee jarrut testattua…
Viimeksi muokattu:
Ensi viikko menee lomaillessa Välimeren lämmössä joten kevään pyöräkuume saa asiallista hoitoa. Vuokrafirman telineissä vain on tylsän tuttuja tarjokkaita. En päässyt MP-messuille joten hieman ehkä paitsiossa sen osalta mitä uutta markkinat tarjoaisivat. Onko niitä upeita uusia pyöriä suositella?
Vapaan kunniaksi kokopäivä pyörän päällä. Raumalta kohti Pirkanmaata, ilman se suurempaa suunnitelmaa mihin mennä tai mistä tulla takaisin, kunhan vain on pienempää ja mutkaista tietä alla ja sitähän löytyy.
Yksi tuohon kategoriaan osuvista tienpätkistä oli seututie 230, tai kuten se matkailun vuoksi on nimetty, Taikayöntie. Huittisista Punkalaitumen kautta Urjalaan, matkaa tulee noin 50km, halki idyllisen maalaismaiseman ja jokilaakson.
Tien on myös näitä Tiehallinnon matkailutieksi nimeämiä osuuksia. Eli teitä joissa on sen normaaliin liikenteelliseen merkitykseen nähden poikkeuksellisen paljon matkailijoiden kannalta merkittäviä kohteita.
Kotiinpäin ajellessa saikin sitten ajaa kilpaa ukkosrintaman kanssa. Sään vaihtuminen on kanssa yksi niistä asioista jonka aistii prätkän selästä aivan eri tavalla kuin auton ratin takaa. Sään viilenemisen ja kosteuden nousun tuntee jo hyvissä ajoin ennen saderintamaan osumista.
Yksi tuohon kategoriaan osuvista tienpätkistä oli seututie 230, tai kuten se matkailun vuoksi on nimetty, Taikayöntie. Huittisista Punkalaitumen kautta Urjalaan, matkaa tulee noin 50km, halki idyllisen maalaismaiseman ja jokilaakson.
Tien on myös näitä Tiehallinnon matkailutieksi nimeämiä osuuksia. Eli teitä joissa on sen normaaliin liikenteelliseen merkitykseen nähden poikkeuksellisen paljon matkailijoiden kannalta merkittäviä kohteita.
Kotiinpäin ajellessa saikin sitten ajaa kilpaa ukkosrintaman kanssa. Sään vaihtuminen on kanssa yksi niistä asioista jonka aistii prätkän selästä aivan eri tavalla kuin auton ratin takaa. Sään viilenemisen ja kosteuden nousun tuntee jo hyvissä ajoin ennen saderintamaan osumista.
Tämä on kyllä totta. Itselläni ei ole tällä hetkellä prätkää ollenkaan, mutta muistan kyllä tämän. Se tunne, kun tulee ne viileät aallot kaulalle ja naamalle ja näet edessä sadepilviä. Silloin tietää, että kohta ei ole kivaa :)
Toden totta. Siihen ötököistä jo valmiiksi likaiseen visiiriin kun alkaa iskeytymään pisaraa, eikä ole pesunestettä, eikä pyyhkijöitä joilla sen mössön siitä siististi, siistisi :)
No sadehan ne puhdistaa. Ite oon laiska putsaamaan takkeja, niin sopivana sadepäivänä puoli tuntia ajoa siivoaa nahkatakit mukavasti ötököistä eikä ehdi vielä tulla läpikään. Lopuksi pyyhkii kotona pahimmat kurat pois.
Ens viikolla alkaa omakin kausi, kunhan pääsee reissusta kotiin.
Ens viikolla alkaa omakin kausi, kunhan pääsee reissusta kotiin.
Straight Edge
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko, Leafs, Jokerit
Eikö Rauma/Pori -akselilla ole moottoripyörävuokraamoa tarjolla, vai enkö vaan osaa käyttää Googlea?
Olen huomannut tässä viimeiset 2-3 vuotta, että helteidenkin aikana näkyy vuosi vuodelta vähemmän moottoripyöriä katukuvassa. Onko harrastus hiipumaan päin, vai onko kuvitelma vain pääni sisällä?
Pyöriä on kuitenkin iso määrä Suomessa autotalleissa jne, vaikka uusien myynti olisikin hidastunut.
Pyöriä on kuitenkin iso määrä Suomessa autotalleissa jne, vaikka uusien myynti olisikin hidastunut.
Vähän samaa tullut havaittua, eilenkin pari tuntia tuli ajeltua ja olisiko vain muutama mopoilija tullut vastaan. Ja tosiaan tämä ollut havaittavissa tässä parin vuoden aikana. Toki uusien rekisteröinnit ovat käytännössä laskeneet vuodesta 2007 lukien, viime vuonna vain 1 765 uutta kun 2007 oli 11 500 uutta.
Ehkä taloustilanne vaikuttaa, mopoilu karsii monta sataa per vuosi ja tiestön kunto laskee koko ajan.
Tiestön kuntoon löytyy ratkaisuksi matkaenduroita. Samalla tuplaantuu ajettavien teiden määrä ja ruopimaankin pääsee halutessaan, jos alkaa sisäinen pikkupoika puskemaan pintaan. Ajamisen fiilistä saa pienemmälläkin keskinopeudella, kun käy jotain kunnon mäkistä ja mutkaista soratietä päästelemässä. Nimim: tänään Myhinpäähän
Raumalla ainakin Motis vuokraa moottoripyöriä.
Samaan olen itsekin kiinnittänyt huomiota. Jos miettii vaikka kymmenen vuoden takaisia aikoja sai vähän väliä moikkailla vastaan tuleville motoristeille. Mutta nyt "saa" ajella pitkiäkin pätki ilman että tulisi toisia vastaan.
Myönnän kyllä että itse kuulun nykyään viittaamiisi, pyörän tallissa pitäjiin. Ikä kai tehnyt tehtävänsä, nyt pitää kelin olla just sopiva että viitsii lähteä ajamaan.
Moottoripyörä puolella alkaa myös varmasti näkymään se, että niiden ikäryhmä jotka saivat automaattisesta A-kortin ajokortin yhteydessä alkaa olla ns. ikämiesryhmää kuten allekirjoittanut ja muistelisin jostain lukeneeni, että kevarikortteja suoritetaan myös huomattavasti vähemmän nykyisin kuin esim. 20 vuotta sitten eli A-kortillisia on vain vähemmän kuin aikaisemmin meistäkin iso osuus sellaisia jotka ajavat (jos ajavat) vain kun sää on aivan kohdallaan.
Tuossa kun tulee vähän niinkuin työn puolesta seurattua käytettyjen mopojen ja kevareiden hintoja. Alkaa saman ikäluokan mopot olemaan hinnakkaampia kuin kevarit siis tuossa n. 10-15v. Tod.näk. korttien hinnat jo sitä luokkaa ettei molempia viitsitä/raskita hankkia, joten mopokortti ensin taskuun ja sitten B
Kevareita ei tosiaan enää näy juuri lainkaan. Keskustelin tästä asiasta taannoin erään tutun moottoripyöräkauppiaan kanssa ja hän muisti heidän liikkeestä lähteneen parhaimpina vuosia n. 100 kevaria vuodessa, nyt puhutaan ihan yksittäis kappaleista.
Mopoauton ja mönkijät ovat syöneet kevareiden myyntiä, sekä se että nyt voi saada henkilöauton ajokortin erikoisluvalla jo 17 vuotiaana.
Itselläni ei kevari koskaan ollut, mutta ensimmäisen ns. ison prätkän hommasin heti kun olin 18v täyttänyt.
Mopoauton ja mönkijät ovat syöneet kevareiden myyntiä, sekä se että nyt voi saada henkilöauton ajokortin erikoisluvalla jo 17 vuotiaana.
Itselläni ei kevari koskaan ollut, mutta ensimmäisen ns. ison prätkän hommasin heti kun olin 18v täyttänyt.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy