Perhana sentään, 4-2 -tappio jäi tulokseksi Joe Louis Arenalla yhdessä kauden viihdyttävimmistä otteluista. Tunnelma katsomossa oli erinomainen kannattajien koittaessa hoilata toisiaan suohon, pelissä oli tempoa ja taitoa sekä vimmatusti yritystä molempien joukkueiden puolelta. Harmi ettei Wings ole idän puolella, tällaisia pelejä katsoisi todella mielellään useamminkin, vaikka nyt kuonoon tulikin.
Habs kaatui tässä ottelussa hyvin pitkälti alkupuoliskon kurittomuuteensa. Viisi jäähyä vähän reiluun erään antoivat ottelun ohjat Detroitille, joka oli niskan päällä kaksi ensimmäistä erää. Avausmaalin teki kuitenkin Canadiens, kun Halpernin ottaman hyökkäyspään aloitusvoiton jälkeen Cammallerin pääsi laukomaan pari kertaa tuloksetta ja kiekko päätyi maalin takasivustalle Moenille, joka ujutti sen maaliin Howardin luistimen kautta. Wingsin tasoitus tuli ärsyttävästi vain sekuntia ennen erätaukoa kahden miehen ylivoimalla. Cammalleri otti ensin hyökkäyspään koukkujäähyn ja 9 sekuntia myöhemmin Plekanec teki hänelle seuraa kumoamalla Rafalskin samassa kohdassa kaukaloa. Halpern, Gill ja Gorges pelasivat erinomaista alivoimaa estämällä kaikki poikittaissyötöt maalin editse ja pitkään näyttikin, ettei Wings kykene hyödyntämään tilannetta. Viitisen sekuntia ennen erän loppua koko av:n jäällä ollut Gorges pääsi kiekkoon kulmassa, hautoi sitä hetken, kunnes menetti kahden punasiiven painostaessa. Pelivälineen kähveltänyt Holmström jatkoi Datsyukille, joka löysi maalille Tom Pyattin huomaamatta nousseen Lidströmin, eikä konkari tuosta paikasta erehtynyt.
Toisen erän alussa Detroit sai jatkaa ylivoimaansa, muttei saanut sillä mitään aikaiseksi. Vajaan neljän minuutin jälkeen kotijoukkueen painostus tuotti tulosta Kronwallin päästyä laukomaan vapaasti b-pisteiden välistä oikeaan ylänurkkaan Abdelkaderin peittäessä Pricen katsekontaktin kiekkoon. Travis Moen hankki 33 minuutin pelaamisen jälkeen Habsille illan ensimmäisen (ja viimeisen) ylivoiman, mutta sillä ei tulosta syntynyt. Sen sijaan parisenkymmentä sekuntia yv:n päättymisen jälkeen verkko heilui Pricen takana, kun jäähyltä päässyt Ericsson vapautti Habsin huonosti ajoitetun vaihdon ja Gillin hitauden myötä irti pääseen Datsyukin karkuun ja napakka rystylaukaus yllätti Habs-kassarin. Pouliot lienee saanut tilanteen jälkeen ripityksen Martinilta, kun ei malttanut pelata kiekkoa nöyrästi kulmaan vaihdon ollessa kesken, vaan koitti alkaa kikkailemaan laidassa huonolla menestyksellä.
Kolmas erä olikin sitten ihan totaalisesti Montrealin hallintaa, laukaukset kirjattiin 19-2 ja paikkoja oli vaikka kuinka paljon, mutta Howard pelasi loistavasti. Kavennusmaali syntyi Habsin pitkän painostuksen päätteeksi ajassa 47.03. Ketju Pouliot-Halpern-Moen piti kiekkoa varmaankin minuutin verran Wingsin alueella, kunnes Filppula pääsi purkamaan kiekon keskialueelle. Molempien viisikoiden suunnatessa jo vaihtopenkin suuntaan Pouliot käytti tilanteen loistavasti hyödykseen tuomalla kiekon yli siniviivan ja tinttaamalla hurjan lämärin oikeanpuoleisen tolpan juureen. Tämänkin jälkeen tilanteita riitti Howardin maalilla, ehkä kaikista parhaan siunaantuessa Darchelle, joka pääsi koittamaan vapaasti maalin kulmalta Plekanecin upeasta syötöstä juuri ennen kuin Eaves pääsi viimeistelemään tyhjiin.
Dustin Boyd oli kokoonpanossa ensimmäistä kertaa yli kuukauteen, kun Gomez ei pystynyt pelaamaan. Yritystä Boydilla oli kovasti, mutta luottoa hän sai vain 8 minuutin verran. Myös Subban teki paluun kolmen ottelu huilin jälkeen korvaten Weberin. PK:n fysiikka ja kiekonkäsittely ovat aivan eri luokkaa Weberiin verrattuna, eikä sveitsiläisellä ole mielestäni asiaa Subbanin edelle kokoonpanoon, vaikka ei ole huonosti pelannutkaan. Subban on erityisen tärkeä Gomezin ollessa sivussa, sillä ilman näitä kahta Habsilla ei ole oikein ketään joka pystyisi tuomaan kiekon vauhdilla yli keskialueen, kun joka kerta siitä ei syöttelemälläkään yli päästä. Subbanilta nähtiin muuten Habsin ainoan yv:n aikana melkoista taituruutta, kun hän pysäytti kaksi kertaa peräkkäin Wingsin purkuyritykset mailallaan ilmasta siniviivalla.
Tämä oli sitten ensimmäinen kerta tällä kaudella, kun Habsille tehtiin varsinaisella peliajalla yli kolme maalia, ja nytkin se neljäs tuli tyhjiin.
Ensi yönä Toronton kimppuun sikäli historiallisessa ottelussa, että kyseessä on ensimmäinen Kanadan puolella kolmedeenä lähetettävä lätkämatsi. Jos Habs jatkaa siitä mihin jäi viime yönä kolmannessa erässä, rohkenen väittää kahden pisteen olevan selviö. Mutta lähes ainahan nämä matsit Leafsia vastaan ovat ympäripyöreitä kahnauksia, eikä olisi yllätys jos voittajaa jouduttaisiin hakemaan jatkoaikaa ja rankkareita myöten.
