Itse ainakin pyrkisin sellaiseen tilaan jossa minä olisin velkoja enkä velallinen. Jokainen taaplaa tyylillään.
Valtiontalous ei toimi samoin realiteetein kuin kotitalous. Yksityisten kansalaisten on maksettava velat pois, koska pankki tietää ihmisten kuolevan viimeistään siinä sadan vuoden iässä, eivätkä velat pääsääntöisesti periydy. Valtio taasen on ikuinen, joten talouden kasvaessa vanhojen lainojen arvo suhteessa kansantalouden kokoon pienenee ja niitä voidaan maksella pois uusilla lainoilla. Koko talousjärjestelmä itse asiassa perustuu oletukselle että näin tehdään. Talous voi kasvaa vain siten, että joku (julkinen tai yksityinen toimija) ottaa lainaa jolloin yksityinen liikepankki luo tyhjästä lainan verran rahaa järjestelmään ja merkitsee sen velallisen tilille. Koko maailmassa ei olisikaan edes lähimainkaan tarpeeksi rahaa kaikkien velkojen maksuun. Sama velkaongelma koskee Suomen ohella kaikkien muidenkin maiden julkisia talouksia lukuunottamatta niillä joilla on energiaylijäämää (öljy, kaasu, tulevaisuudessa kenties aurinko ja biomassa), riippumatta siitä kerätäänkö maassa paljon vai vähän veroja joilla järjestetään kansalaisille hyvinvointivaltion palveluita. Maahanmuuttoasioilla ei tässä isossa kuvassa ole _mitään_ merkitystä.
Toki jos ei hahmota isoa kuvaa eikä mittasuhteita, mutta on kuitenkin pientä sisäsyntyistä tarvetta löytää asioille selityksiä, niin voihan se tuntua houkuttelevalta ajatella työttömien maahanmuuttajien vaikuttavan valtiontalouteen jotenkin merkittävästi.
Etkö vieläkään usko, että lukutaidottomat ihmiset vievät huoltosuhteen niin huonoksi, että muutamat onnistujat heidän joukostaan ei nosta kokonaisuutta plussalle? Yksittäinen suomalainen luuseri painaa helposti kymmenien ihmisten verotuoton syrjäytymiskierteisiinsä. Mikä on tilanne "maahanmuuttajasegmenteillä" joista 90% ei mene työmarkkinoille?
Tuskin kukaan ajatteleekaan, että sellaisista maista tulijat, joissa lukutaito on heikkoa, olisivat taloudellisesti plussalla. Tuo 90 % on ihan oikeaa suuruusluokkaa kun puhutaan Afrikasta tai Lähi-Idästä tulevista. Vain noin 10 % heistä käy töissä. Vertailun vuoksi kantasuomalaisista ja työperäisistä maahanmuuttajista käy 40%.
Siksi nykyinen humamujen määrä joka väkilukuun suhteutettuna suunnilleen vastaa osuuttamme koko EU:n pakolaisvirrasta, riittää, eikä niitä kannata haalia Ruotsin tyyliin kymmenkertaista määrää. Muita mamuja kannattaisi sitävastoin houkutella enemmän esim. poistamalla työvoiman tarveharkinta. Miinuspuolena joillain aloilla palkat saattaisivat laskea ja matalapalkka-aloille kohdistuessaan se saattaisi heikentää pienituloisten hyvinvointia tämän suhteellinen köyhyys -ilmiön takia (siis sen että jengi joka elää lämpimässä modernissa kämpässä ja vetää lihaa 20 aterialla viikossa luulee olevansa köyhä jos naapurilla on hienompi auto eikä omat massit meinaa riittää edes etelänmatkaan ja jälkikasvun lätkäjoukkueiden kausimaksuihin), plussapuolena se loisi Suomeen uutta työtä ja sitä kautta uutta kasvua (eli sitä yh niin kamalaa velkaa - kun ottavat asuntolainoja, perustavat yrityksiä jotka ottavat lainoja, ja julkinen sektori joutuu osin lainalla kustantamaan tälle lisääntyneellekin väelle palvelut).
