Tarkoitus ei ollut heittää urpoläppää. Tarkoitus oli tuoda esiin mielipiteeni uskonnon haitallisesta vaikutuksesta ko. alueen kehitykseen. Oman ymmärrykseni mukaan arabeilla on ihan merkittäviäkin saavutuksia tieteessä ennen kuin fundamentalismi otti niskalenkin. Myönnettäköön että tuo 1500 vuotta oli heitto ilman faktojen tarkastamista, mutta pointti oli että tätä on jatkunut kymmeniä sukupolvia. Siksipä en pidä nopeaa tai helppoa muutosta todennäköisenä, mutta muutosta välttämättömänä. Mielestäni kehittyneiden maiden pitää sekä oman etunsa, että inhimillisten syiden vuoksi osallistua. Pakolaisten ottaminen ei vain ole oikea keino.
Sotilaallisella avulla tarkoitan nimenomaan rauhan turvaamista tarvittaessa voimaa käyttämällä. Suojellaan suojelua haluavia tarpeellisin keinoin. Mielestäni sotilaallinen voima voi olla joskus ratkaisu akuuttiin tilanteeseen. Tästä olemme varmaankin eri mieltä.
Pikaisesti vastailen, kun vielä ehdin.
Olinkin varma, että taustalla sulla on oikeaakin tietoa islamin historiasta, jostakin syystä tunsin näin. Siksi ajattelin asiaan tarttua siltä osin, koska täällä tuntuu olevan joukkoa, jolla ei ole aavistustakaan historian kehityskuluista, mutta kritiikittä käyttävät ties mitä heittoja totuuksina, kunhan tukevat omaa agendaa.
Olen myös paljolti samaa mieltä islamin negatiivisen kehityksen kaaresta kanssasi. Siihenkin on sitten ollut oma vaikuttajansa niin kolonialismilla, uskontojen valtakamppailulla, kuin aikansa reaalipolitiikallakin. Onnettomien sattumien tulosta siis. Nopeat muutokset eivät minustakaan ole kovin oletettavia, mutta aina on mahdollisuus yllättäviin tapahtumiin, jotka muutosta sysäävät ja katalysoivat kohdille osuessaan. Tässä tilanteessa tuntuu jotenkin, että lännellä on valtava vastuu osata tukahduttaa näitä ääritoimijoita leimahduttamatta mitään uskonsotaa valloilleen, sen jokainen ajatteleva ymmärtää olevan kohtalokasta kaikille.
Siksipä näen, että tuo sotilaallinen puuttuminen on a) tulella leikkimistä B) kun puhutaan romahtaneista yhteiskunnista joissa on useita ryhmittymiä pyrkimässä kalifiksi kalifin paikalle, oltaisiin äkkiä tilanteessa, joka johti esim. vietnamin syntyyn, jäätynyt konflikti, josta on mahdoton irtaantua kunniallisesti ja siinä kyllä hyvin pian palaisi kehitysavut satakertaisesti ilman, että kukaan lopulta olisi mitään apua saanut. Siksi mikään sotilaallinen avustusinternaatio on tuhoon tuomittu ajatus sisällissodan ja eri ryhmittymien keskinäisen valtataistelun romahduttamissa yhteiskunnissa, ei siellä kukaan kykene ketään auttamaan, vaan pako on ainoa järkevä teko yksilön kannalta. Tämän johdosta on hieman hymähdyttänyt joidenkin katkerahko tilittäminen täällä jatkoajassa, kun tulijat onkin parikymppisiä miehiä. Kuulisin kyllä mielelläni, kuinka moni nikki täälläkin ilomielin suostuisi pakkosotilaaksi ryhmien, joita ei kannata tai asioiden joista on täysin erimieltä puolesta. Se kolmas vaihtoehto olisikin sitten nappi niskaan. Taitaa olla niin, että monissa perheissä kerätään ne vähät varat sille nuorukaiselle, koska muilla on edes pieni mahdollisuus selvitä, näillä nuorukaisilla ei.
Jos tilanne näissä konfliktimaissa olisi selvä ja selkeä, silloin olisi mahdollisuus tietenkin olla jollakin puolella, mutta silloinkin kannattaa ottaa huomioon, että tilanne voi eskaloitua yllättävästikin, kun toiselle puolelle saapuvat niitä symppaavat humanistit aseineen. Minkäänlaiseen konfliktiin ei sitä pahentamatta voi koskaan mennä kolmantena osapuolena millään verukkeilla.
Kaikki sotilaallinen toiminta johtaa siis väistämättä joka tapauksessa pahenevaan pakolaistilanteeseen, ikävä kyllä. Ainoa ratkaisu on saada mahdollisimman laaja kansainvälinen yksimielisyys hallitusta kansanvaelluksen hoitamisesta (puhutaan siis kuitenkin jo nyt 60 miljoonan pään liikkumisesta eri katastrofikentiltä ym. katastrofi alueilta) yhteistuumin. Mikään näpertely pisteytysten ja muurien kanssa ei vaikuta tuon taivaallista asian ratkaisujen suhteen, sen verran pahaksi on tilanne jo päässyt.