Dissonanssi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Moderaattorit
Näihin karkeloihin ei ole tullut osallistuttua pitkään aikaan, mutta täytyy hieman oikoa täällä esiintyneitä väittämiä.
Ihan hyvää käsitteellistä erottelua turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten osalta. Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole niin tiukka kuin se voisi olla, tästä tuonnempana.
Muistan vuosia takaperin lukeneeni ihan tätä samaa. Eli siis, että merkittäviäkin tiukennuksia tekemällä rikkoisimme kansainvälisiä velvoitteita. Tämähän ei pidä paikkansa. Ulkomaalaislaissa on käytännössä kolme perustetta, joilla oleskeluluvan voi saada. Turvapaikka, toissijainen suojelu sekä humanitaarinen suojelu.
Turvapaikka on se Geneven-sopimuksen minimi. Tällä perusteellahan Suomesta saa erittäin, erittäin harva oleskeluluvan Suomesta
Hyvin harvoin henkilö pystyy itse osoittamaan tämän vainon. Tai niissäkin joissa pystyy, niin se liittyy usein samaan kriteeriin kuin toissijaisen suojelun perusteella myönnettävissä.
Toissijainen suojelu taas pohjautuu EU-säädöksiin. Se menee näin:
Tämä kriteeri onkin sitten höveliäämpi, mutta tämänkään perusteella ei tuhottomasti oleskelulupia jaeta. On kuitenkin syytä muistaa, että toissijaisen suojelun perusteella myönnettävä oleskelulupa ei ole sama asia kuin turvapaikan myöntäminen.
Humanitaarinen suojelu taas ei perustu kansainvälisiin sopimuksiin tai edes EU-säätelyyn. Tällä perusteella tuleekin sitten eniten porukkaa juurikin esim. Somaliasta, Irakista, Syyriasta jne.
Tämä kriteeri on kaikkein "höveliäin". Käytännössä hakijan ei tarvitse kuin osoittaa olevansa tietyltä alueelta kotoisin. Näissäkin on hyvin paljon väärinkäytösyrityksiä ja näiden estämiseksi käytetäänkin laajasti esimerkiksi murre-analyysia sekä kysellään ihan paikallistuntemusta.
Pitää paikkansa. En kuitenkaan usko, että hirveän moni on sitä mieltä, että näitä hakemuksia ei edes tutkittaisi.
Tässä osoitat joko tietämättömyyttä tai puhdasta agendan ajamista. Vaikka teit ansiokasta eroa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten välillä käsitetasolla, jätät kuitenkin huomioimatta sen kaikken tärkeimmän. Oleellista ei ole se, kuinka paljon Suomi myöntää turvapaikkoja, vaan kuinka paljon oleskelulupia myönnetään (toissijainen suojelu/humanitaarinen suojelu jne.). On totta, että todellakaan kaikki hakijat (ei edes enemmistö) saa oleskelulupaa somaleista, mutta määrä on silti suurempi kuin esittämäsi 158. Irakilaisista taas valtaosa saa oleskeluluvan.
Tässä ihan tilastofaktaa Migristä:
2015 maaliskuuhun asti: http://www.migri.fi/download/58966_Ratkaisut_top-10_1.1.-28.2.2015.pdf?c643b7245a88d288
2014 http://www.migri.fi/download/57708_Ratkaisut_myont_kielt_top-10_1.1.-31.12.2014.pdf?36cdc0245a88d288
2013 http://www.migri.fi/download/44458_Ratkaisut_top-10_myont_kielt_1.1.-31.5.2013.pdf?02b9cc245a88d288
2012 http://www.migri.fi/download/40078_...aisuudet-1.1.-31.12.2012.pdf?16e0d3245a88d288
Edit.
Mainittakkoon vielä se, että esim. Euroopan sisällä on hyvin paljon eroavaisuuksia sillä, kuinka noita kriteereitä tulkitaan. Eri valtiot voivat katsoa jonkin valtion tai sen osan turvallisuustilanteen hyvin eri tavalla ja toisistaan poikkeavasti.
Ja tässä päätöksenteossa Suomi on tunnetusti muihin pohjoismaihin verrttuna todella tiukka. Tässäkin kohtaa, asiallinen keskustelu siitä, pitääkö tätä päätöksentekokriteeristöä tiukentaa edelleen, on varmaankin paikallaan. Samaten tulee pohtia, miten kansainvälinen ihmissalakuljetusbisnes saadaan kuriin niin Suomeen kuin koko Eurooppaankin kohdentuvan siirtolaisvirran osalta.
Ihan hyvää käsitteellistä erottelua turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten osalta. Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole niin tiukka kuin se voisi olla, tästä tuonnempana.
Niin kauan, kun Suomi on mukana mm. Schengen -sopimuksessa emme nykyjään yksinkertaisesti voi oikeastaan millään syyllä estää esim. Ruotsin suunnasta maahan tulevaa turvapaikanhakijaa jättämästä turvapaikkahakemusta. Joka sitten käsitellään niin nopeasti kuin käytettävissä olevat resurssit antavat myöten. Tosin kuten tunnettua, osa saapujista pyritään käännyttämään (osin toimimattoman) Dublinin sopimuksen perusteella nopeuteulla aikataululla. Tässä kohtaa voinee todeta, että mikäli maahan halutaan viranomaisille valta käännyttää tulija suoraan raja-asemalta takaisin tulosuuntaan, on ainoa vaihtoehtona ainostaan irrottautua poliittisella päätöksellä Geneven sopimuksesta, Schengenistä jne. ja muuttaa Suomen rajavalvonta ja maahanpääsy kaikkien maahantulijoiden osalta likipitäen sellaiseksi, mitä se ollut mm Neuvostoliitossa tai on Pohjois-Koreassa. En lähde arvioimaan, kuinka todennäköistä tämä on tulevien vuosien aikana. Vapaan liikkumisen rajoittamisessa kun tahtoo mennä monen mielestä ns. lapsi pesuveden mukana. Kuinka moni on esimerkiksi halukas jo 1950-luvulta voimassa olleen avoimen rajan Suomen ja Ruotsin väliltä laittamaan kiinni? En tiedä.
Muistan vuosia takaperin lukeneeni ihan tätä samaa. Eli siis, että merkittäviäkin tiukennuksia tekemällä rikkoisimme kansainvälisiä velvoitteita. Tämähän ei pidä paikkansa. Ulkomaalaislaissa on käytännössä kolme perustetta, joilla oleskeluluvan voi saada. Turvapaikka, toissijainen suojelu sekä humanitaarinen suojelu.
Turvapaikka on se Geneven-sopimuksen minimi. Tällä perusteellahan Suomesta saa erittäin, erittäin harva oleskeluluvan Suomesta
Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.
Hyvin harvoin henkilö pystyy itse osoittamaan tämän vainon. Tai niissäkin joissa pystyy, niin se liittyy usein samaan kriteeriin kuin toissijaisen suojelun perusteella myönnettävissä.
Toissijainen suojelu taas pohjautuu EU-säädöksiin. Se menee näin:
Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:
1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;
2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;
3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.
Tämä kriteeri onkin sitten höveliäämpi, mutta tämänkään perusteella ei tuhottomasti oleskelulupia jaeta. On kuitenkin syytä muistaa, että toissijaisen suojelun perusteella myönnettävä oleskelulupa ei ole sama asia kuin turvapaikan myöntäminen.
Humanitaarinen suojelu taas ei perustu kansainvälisiin sopimuksiin tai edes EU-säätelyyn. Tällä perusteella tuleekin sitten eniten porukkaa juurikin esim. Somaliasta, Irakista, Syyriasta jne.
Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jos 87 tai 88 §:n mukaisia edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole, mutta hän ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia taikka siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.
Tämä kriteeri on kaikkein "höveliäin". Käytännössä hakijan ei tarvitse kuin osoittaa olevansa tietyltä alueelta kotoisin. Näissäkin on hyvin paljon väärinkäytösyrityksiä ja näiden estämiseksi käytetäänkin laajasti esimerkiksi murre-analyysia sekä kysellään ihan paikallistuntemusta.
Sellainen malli tai asetus, jossa "maahantulokriteerinä" etukäteen rajataan lähtömaan, lukutaidon jne. perusteella maahan saapuvan maahantulo-oikeus, on Suomen, tämän EU:ssa olevan maan lainsäädännön ja voimassa olevien sopimusten kannalta lähtökohtaisesti absurdi. Tuosta Ausralian mallista puhutaan paljon, ja kaipaillaan sen käyttöönottoa Suomeen. Mikäs siinä, poliittisia päätöksiä vaan kehiin ja sekä nykyisiä sopimuksia purkamaan ja uutta lakia laatimaan. Sitähän varten meillä on edustukselliseen demokratiaan pohjautuva päätöksentekokoneisto. Tiedä sitten, onnistuuko vai ei.
Pitää paikkansa. En kuitenkaan usko, että hirveän moni on sitä mieltä, että näitä hakemuksia ei edes tutkittaisi.
Näistä määristä sen verran, että vuonna 2014 Suomeen hakeutui 3651 turvapaikanhakijaa (joista somaleja 411). Samana vuonna annettiin 2050 kielteistä päätöstä ja 1436 myönteistä. Näistä myönteisistä somaleiden osuus oli 158. Miksikö olen eritellyt tähän somalit? Ihan siksi, että näiden äänekkäimpien maahanmuuttokriitikoiden kritiikin kärki (Immonen ja Halla-aho) näyttää olevan liki poikkeuksetta juuri somalit. Sekä islam.
Tässä osoitat joko tietämättömyyttä tai puhdasta agendan ajamista. Vaikka teit ansiokasta eroa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten välillä käsitetasolla, jätät kuitenkin huomioimatta sen kaikken tärkeimmän. Oleellista ei ole se, kuinka paljon Suomi myöntää turvapaikkoja, vaan kuinka paljon oleskelulupia myönnetään (toissijainen suojelu/humanitaarinen suojelu jne.). On totta, että todellakaan kaikki hakijat (ei edes enemmistö) saa oleskelulupaa somaleista, mutta määrä on silti suurempi kuin esittämäsi 158. Irakilaisista taas valtaosa saa oleskeluluvan.
Tässä ihan tilastofaktaa Migristä:
2015 maaliskuuhun asti: http://www.migri.fi/download/58966_Ratkaisut_top-10_1.1.-28.2.2015.pdf?c643b7245a88d288
2014 http://www.migri.fi/download/57708_Ratkaisut_myont_kielt_top-10_1.1.-31.12.2014.pdf?36cdc0245a88d288
2013 http://www.migri.fi/download/44458_Ratkaisut_top-10_myont_kielt_1.1.-31.5.2013.pdf?02b9cc245a88d288
2012 http://www.migri.fi/download/40078_...aisuudet-1.1.-31.12.2012.pdf?16e0d3245a88d288
Edit.
Mainittakkoon vielä se, että esim. Euroopan sisällä on hyvin paljon eroavaisuuksia sillä, kuinka noita kriteereitä tulkitaan. Eri valtiot voivat katsoa jonkin valtion tai sen osan turvallisuustilanteen hyvin eri tavalla ja toisistaan poikkeavasti.
Viimeksi muokattu: