Niin, kun en ole sivuuttanut. Ensimmäisen sukupolven näen mitä todennäköisemmin (jos pidät tätä parempana kuin varmaa) osoittautuvan hyödylliseksi, koska myöhemmät sukupolvet tulevat osoittamaan positiivista saldoa. Tämä on se empiirinen kokemus, mikä on todettu kaikista suurista maahanmuuttajaryhmistä länteen, myös kehitysmaista tulleista.
Viite? Näytätkö esim. miltä Ruotsin toisen polven siirtolaisten työllisyyslukemat näyttävät. Tai Saksan kolmannen polven turkkilaissiirtolaisten.
Romanivähemmistö?
Mikään mitä olet linkittänyt ei mitenkään viittaa tuleviin sukupolviin, mikä minusta on käsittämätöntä yksiulotteisuutta.
Olennaista onkin kyetä hahmottamaan, että tulevaisuuden nollabalanssi, tai edes voitto ei välttämättä koskaan kompensoi nykyhetken ongelmia ja kustannuksia. Ja yhä, on täysin peruslteltua odottaa, että voi mennä vielä sukupolvi tai kaksikin, ennenkuin esim. islamilaiset maallistuvat niin voimakkaasti, että naisetkin menevät töihin. Ja ilman naisten työllisyyttä, ei mikään väestönryhmä aidosti nouse Suomessa tasa-arvoiseksi yhteiskunnan rahoittajaksi, niin iso osa populaatiosta jää tällöin työvoiman ulkopuolelle vs. kantaväestö, jossa naisten työllisyys ja siten koko väestön työllisyys on korkeampi kuin tilanteessa jos vain miehet työskentelisivät.
Ja niin edelleen - olen vastannut kaikkiin olennaisiin huomioihisi etkä sinä ole puuttunut mihinkään mitä olen sanonut. Alkaa kaduttaa, että tituleerasin sinua älykkääksi - tämä keskustelu ei oikein sitä osoita: lähinnä ongelma tuntuu olevan, ettet tunnu kykenevän lukemaan tai kirjoittamaan strukturoituja arkikielisiä argumentteja.
Hah, koko älykkyys-kikkailu oli vain normaalia keskustelustrategiaasi, jossa käytät _aina_ henkilökohtaisia vihjauksia pyrkiessäsi osoittamaan toinen keskustelija vähäisemmäksi keskustelijaksi. Tämä on jo tullut tutuksi vuosien varrella, etkä sinä hämää sillä ketään.
1. Onko Suomen huoltosuhde radikaalisti heikkenemässä lähitulevaisuudessa väestön erittäin nopean ikääntymisen takia?
Hetkellisesti kyllä, mutta tämä tasoittuu seuraavan 30 vuoden aikana kun suuret ikäluokat kuolevat.
2. Onko järkevää mitata maahanmuuton onnistumista vain ja ainoastaan ensimmäisen sukupolven kokemusten perusteella?
Ensimmäinenkin sukupolvi maksaa valtiolle ja kun tämä yhdistetään korostamaasi huoltosuhteen heikkenemiseen, kyse on lose-lose-tilanteesta.
Ja yhä, tätä huoltosuhteen paranemista ei mitenkään olennaisesti paranna sellainen maahanmuutto, jonka tuloksena on merkittävästi kantaväestöä huonommin työllistyviä ihmisiä.
3. Onko hyvin todennäköistä, että maassa syntyneet sukupolvet integroituvat yhteiskuntaan helpommin kuin maan ulkopuolella syntyneet sukupolvet?
Kyllä ja ei, todennäköisempää kyllä, mutta suuruusluokka riippuu kansanryhmästä, taas kerran, ks. romaniväestön "integroituminen" osaksi suomalaista työntekijäväestöä. Ei ole mitään takeita, siitä että integroituminen on merkittävästi suurempaa aina ja toisaalta, pelkästään tämä ei riitä, suomalaiselle yhteiskuntarakenteelle on ominaista että hyvätuloiset maksavat enemmän veroja kuin matalapalkkaiset, joten tarkasteluun on myös otettava se minkälaista tuotto-odotusta tällä "integroitumisella" voidaan saavuttaa. Jos tuloksena on toisen polven maahanmuuttajaperheitä, joissa mies tekee matalapalkkatöitä ja nainen on kotona, tällä ei millään tasolla ratkaista nykyisen ikärakenteen aiheuttamia huoltosuhde-ongelmia tai edes tuoteta yhteiskunnalle voittoa.
Avainsana koko keskustelussa on juurikin odotusarvo, jonka kohdalla sivuutat täysin kaiken negatiivisen todistusaineiston nykyhetkestä ja teet vain oletuksen, että tulevaisuudessa kaikki on paremmin, välittämättä matkan kustannuksista. Tämä oletus ei kuitenkaan varsinaisesti pohjaa mihinkään fakta-aineistoon, joka olisi suoraan sovellettavissa juuri esim. JIIS-maista tulleitten maahanmuuttajien tilanteeseen ja integroitumiseen.