Kisapuisto sotkee kaksi asiaa, kotiopetuksen ja yksityiset koulut....
No en olisi ihan varma sotkeeko. Noista listasi kouluista suurin osa on ihan tavallisia kouluja. Mitähän erikoista on kontulassa olevassa Helsingin Yheislyseossa? Paitsi tietenkin se, että olen itse käynyt siellä, mutta ei se yksityisyys mitenkään näkynyt. Normi koulu.
Toisaalta listalta puuttu mm. mainittu päivölä, mikä on ihan omanlaisensa koulunsa, missä lukio suoritetaan parissa vuodessa työharjoittelun lomassa.
Sinä näköjään tiedät asioista...
Mikäli lahjakas oppilas haluaa jatkaa peruskoulun jälkeen eteenpäin, hänellä pitää olla päättötodistus, ilman numeroita on vähän vaikeaa.
Mikäli huoltaja haluaa oppivelvollisen saavan opinnoistaan perusopetuksen todistusta vastaavan todistuksen, jossa todetaan suoritetut opinnot ja annetaan arviot tai numeroarvosanat osaamisen tasosta, on oppivelvollisen osallistuttava perusopetuslain 38 §:n mukaiseen erityiseen tutkintoon. Tutkinnossa osaamisen taso arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Tutkiva opettaja käyttää arvioinnissa apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004 sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä.
Lainaus edellä mainitulta nettisivulta.
Ei nyt sotketa yksityiskoulua ja kotiopetusta tässä keskustelussa.
Nyt puhutaan yksityisen koulun perustamisesta tänä päivänä. Mikäli joku taho haluaa tänä päivänä perustaa koulun lahjakkaille oppilaille, hän ei saa sellaiseen lupaa.
Kuten jo tuossa ylläolevassa viestissä osoitin, mitään lupaa ei edes tarvita yksityiskoulun perustamiseen. Kaikki lähtee lasten huoltajista, ja huoltajat voivat antaa lapsensa opetuksen vaikka naapurin Peran harteille, kunhan ilmoittavat siitä kunnalle.
Niin, kyse on kotiopetuksesta, kuten jo aikaisemmin sanoin.
Mitä sä jankutat. Sano nyt miksi en voi perustaa yksityiskoulua, mihin oppilaiksi otan vain yli 110 ÄO:n lapsia?
Mitä sä jankutat. Sano nyt miksi en voi perustaa yksityiskoulua, mihin oppilaiksi otan vain yli 110 ÄO:n lapsia?
Ero lienee nyt lähinnä siinä, onko "yksityiskoulu" juridisesti hyväksytty virallinen koulu, vai ovatko sitä käyvät lapset muodollisesti kotiopetuksessa ja käyvät sitten epävirallista yksityiskoulua.
Virallista opetushallituksen(?) hyväksymää yksityiskoulua, johon lapset hyväksytään älykkyyden mukaan, ei siis ilmeisesti voi perustaa (sikäli kun TosiFani nyt on osaltaan oikeassa). Käytännössä tämän voi siis kuitenkin kiertää sillä, että lapset ilmoitetaan kotiopetukseen, ja käyvät sitten todellisuudessa tätä epävirallista yksityiskoulua.
Koska Suomen valtio on linjannut, että peruskoulu on tasa-arvoinen kaikille. Tästä syystä esim. tasokurssit on poistettu. Tällaiselle koululle ei anneta lupia.
Siis minkä luvan siihen tarvitsee? Ymmärrän kyllä, että todistusta ei voi kirjoittaa mutta mitä lupaa se vaatii?
Ei herran jestas tätä pyörittelyä...
Yleensä koulusta saa virallisen todistuksen, se tekee koulusta koulun....
Yleensä koulusta saa virallisen todistuksen, se tekee koulusta koulun.
Mitä sä jankutat. Sano nyt miksi en voi perustaa yksityiskoulua, mihin oppilaiksi otan vain yli 110 ÄO:n lapsia?
Koska Suomen valtio on linjannut, että peruskoulu on tasa-arvoinen kaikille. Tästä syystä esim. tasokurssit on poistettu.
Mistä vuodesta lähtien tasokurssit on poistettu? Ainakin vuonna 2000 ne olivat käytössä yläasteella.
Epävirallisia ryhmittelyjä voi kouluilla olla, mutta viralliset tasokurssit ovat poistuneet 80-luvulla.
Ilmeisesti meidän kylän koululle sitä ei kukaan ollut kertonut. Tiedän faktana, että vielä vuonna 2000 eräällä yläasteella ainakin 9. luokan oppilaat jaettiin matematiikan osalta juurikin kolmeen ryhmään: fiksut, "normaalit" ja tukiopetusta tarvitsevat.
Ilmeisesti meidän kylän koululle sitä ei kukaan ollut kertonut. Tiedän faktana, että vielä vuonna 2000 eräällä yläasteella ainakin 9. luokan oppilaat jaettiin matematiikan osalta juurikin kolmeen ryhmään: fiksut, "normaalit" ja tukiopetusta tarvitsevat.
Niin, siis ne eivät ole virallisia. Ei perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, joka siis on valtakunnallinen ohjenuora perusopetuksen järjestämiseksi, puhuta mitään tasoryhmistä. Koulut ja yksittäiset opettajat toki luokittelevat oppilaitaan, mutta sellaiset ryhmittelyt ovat aina vähän "off the record". Eli peruskoulussa ei valita laajaa tai suppeaa matematiikkaa tahi laajaa tai suppeaa englantia mitenkään lähtökohtaisesti ja pysyvästi.Varmasti näin ja monessa muussakin koulussa pidetään tasoryhmiä, mutta ne ovat "vapaaehtoisia". Tarkoittaa siis sitä, että sen 10 oppilaan ei ole pakko olla siinä "fiksujen" ryhmässä, vaan saa olla vaikka tukiopetus ryhmässä, jos siltä tuntuu.
Missä vaiheessa olen puhunut naisvihasta? Ainoa tarkoitukseni oli osoittaa ettei asenne Suomessakaan ole kauhean tuomitseva raiskauksia kohtaan, jos katsotaan sekä lainsäätäjän että oikeuslaitoksen tekemistä. Tähän vielä lisänä kansalaisten näkemykset, joista osa on jyrkän tuomitsevia, mutta joukkoon mahtuu myös uhria syyllistäviä henkilöitä. On sitten toki mahdottomampi määritellä kuinka iso prosentuaalinen osuus kuuluu kumpaan ryhmään ja miten moni sijoittuu sinne välimaastoon.Lisäksi kun viittaat oikeuskäytäntöön niin olisin toivonut että olisit linkittänyt johonkin vähän virallisempaan kuin Kaksplussan keskustelupalstalle. Se että Suomessa annetaan lieviä rangaistuksia raiskauksesta kertoo vain siitä että Suomessa annetaan lieviä rangaistuksia kaikista väkivaltarikoksista. Se ei kerro naisvihasta, vaan vallitsevasta oikeuspolittisesta linjasta.
Sanoisin että ongelma on, ettei kaikki raiskauksen uhrit tee rikosilmoitusta ja jokainen raiskaaja joudu kunnon tuomiolle teostaan tai teoistaan. Se, että jotkut ihmiset haluavat rajoittaa katsantakannan vain siihen, että jotkin väestöryhmät ovat ilmoitetuissa tai tuomituissa tapauksissa useammin edustettuina kuin heidän väestöosuutensa antaina myöten on minusta naurettava lähestymisreitti.Kysyt että mitä asialle pitäisi tehdä. Kuten monessa muussakin asiassa ensimmäinen asia mitä pitää tehdä ongelman korjaamiseksi on tunnustaa itselleen että on olemassa ongelma. Ongelman vähättely tilastollisesti merkityksettömänä tai sen kutsuminen "nettihokemaksi" ei ole osa tätä prosessia.
Tiedostan erotuksen, en vain ipadillä löytänyt tilastoa montako tuomittua Helsingissä oli 2011. Olettaisin ettei niitä ainekaan ollut enempää kuin koko maassa? Jo tuo vertailu minusta osoittaa perusväittämän "ulkomaalaiset raiskaavat enemmän kuin väestöosuutensa verran" ongelmallisuuden. Prosentin tai muutaman väestöosuudella ei tarvita kuin kourallinen tuomittuja, jotka ovat kuitenkin väestöryhmästään pieni vähemmistö. Silti heitä halutaan käyttää leimaamaan koko väestöryhmä, eikö?Johan on erinomaisen luovaa tilastotulkintaa verrata ei-niin-kovin-montaa-helsingissä-tuomittua-somalia koko maan arvioituun ilmoittamatta jätettyjen raiskaustapausten määrään. Ei lähes ollenkaan tarkoituksenhakuista.
Sanoisin että ongelma on, ettei kaikki raiskauksen uhrit tee rikosilmoitusta ja jokainen raiskaaja joudu kunnon tuomiolle teostaan tai teoistaan. Se, että jotkut ihmiset haluavat rajoittaa katsantakannan vain siihen, että jotkin väestöryhmät ovat ilmoitetuissa tai tuomituissa tapauksissa useammin edustettuina kuin heidän väestöosuutensa antaina myöten on minusta naurettava lähestymisreitti.
Mikäli suhde ilmoitettujen ja todellisten raiskausten välillä pysyy pienenä ei tutkinta-aineisto ole mitenkään kattava ja monen väestöryhmän osuus koko väestöstä voi olla niin pieni, että muutama yksilöä riittää jo nostamaan kyseisen väestöryhmän osuuden jostain yksittäisestä rikostyypistä yli väestöryhmän osuuden.
Tiedostan erotuksen, en vain ipadillä löytänyt tilastoa montako tuomittua Helsingissä oli 2011. Olettaisin ettei niitä ainekaan ollut enempää kuin koko maassa? Jo tuo vertailu minusta osoittaa perusväittämän "ulkomaalaiset raiskaavat enemmän kuin väestöosuutensa verran" ongelmallisuuden. Prosentin tai muutaman väestöosuudella ei tarvita kuin kourallinen tuomittuja, jotka ovat kuitenkin väestöryhmästään pieni vähemmistö. Silti heitä halutaan käyttää leimaamaan koko väestöryhmä, eikö?
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut vankeusrangaistuksiin rikollisliigan, joka ryösti viime syksynä Turussa vanhuksia ja liikuntavammaisia tunkeutumalla väkivaltaa käyttäen heidän asuntoihinsa.
Tuomioista pisimmät olivat 5–7 vuotta vankeutta.
Joukko oli tyypillisessä tapauksessa vaaninut uhrejaan esimerkiksi bussissa tai liikekeskuksessa ja seurannut heitä sieltä kotiovelle. Ovella uhri oli työnnetty väkisin sisään.
Asunnoista oli viety rahaa ja muuta omaisuutta. Osa uhreista oli pakotettu luovuttamaan pankkikorttinsa tunnusluku joko pahoinpitelemällä tai väkivallalla uhkaamalla.
Pelotteluun oli käytetty toistuvasti teräaseita, kerran mahdollisesti jopa ampuma-asetta.
–Se on vaarallista touhua. Uhri voi kuolla vahingossakin, kun puukkoa pidetään kurkulla, varoittaa jutun tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario Veli-Matti Soikkeli.
Ampuma-asetta ei poliisin etsinnöissä koskaan löydetty. Kuulusteluissa se selitettiin aidon näköiseksi kuulapyssyksi.
–Uhrilla on kyllä ollut täysi syy olettaa se aidoksi, kun piippu pannaan ohimolle, Soikkeli huomauttaa.
Kokenut poliisi pitää ryöstöjen tekotapaa poikkeuksellisen törkeänä.
–Mitään näin näin härskiä en ole kokenut koko urani aikana. Tekoihin myös suhtauduttiin vähätellen, eikä kukaan osoittanut minkäänlaista katumusta. Näitä ei pidetty paljon minään, Soikkeli siunailee.
Hänen mukaansa koplan kiinni saaminen on rauhoittanut kertaheitolla koko Varissuon lähiötä. Vuodenvaihteen jälkeen vastaavia ryöstöjä ei ole enää kirjattu.
Jutusta tekee tulenaran se, että kaikilla tuomituilla oli maahanmuuttajatausta, mutta kaikki kahdeksan asianomistajaa kuuluivat kantaväestöön. Kyseessä ei ollut kuitenkaan minkään yksittäisen kansallisuuden muodostama jengi, vaan sattumanvaraisesti valikoitunut joukko.
Tuomituista neljä oli täysi-ikäisiä ja yksi 17-vuotias. Teot tapahtuivat Varissuolla.
TS