Ruotsalaiset ja maahanmuuttajat pyörivät pitkälti omissa porukoissaan eikä yhteisiä tekijöitä liieemmin ole.
Tämä on selviö mentiin sitten mihin maahan hyvänsä ja oli sitten kysymys mistä yhteiskuntaluokasta tai kategoriasta hyvänsä.
Ruotsissa käynnistettiin joskus aikoinaan ns. Miljonprogram. Tehtaat pyörivät täysillä ja työvoimasta oli huutava pula. Rakennettiin nopeasti suuria lähiöitä, joihin suomalaiset, jugoslaavit, unkarilaiset jne muuttivat. Kävivät töissä telakoilla, SKF:ä, Volvolla, Asealla ja ties missä. Perustettiin nopeasti Suomi-Seuroja, jalkapallojoukkueita, tanssiravintoloita jne. Myös muut kansallisuudet perustivat omia seurojaan. Ja summana ihan sama, ihmiset hakeutuivat kaltaistensa seuraan.
Viime vuosina alueilla on tapahtunut muutos. Suomalaiset ja muut veteraanit eläköityvät, kuolevat pois, muuttavat takaisin kotimaihinsa ja moni on muuttanut muutenkin omaan taloon tai johonkin muuhun vastaavaan asumiseen.
Mutta lähiöiden luonne on pysynyt samana. Niihin muutetaan koska niistä löytyy nopeiten se ensi asunto. Erona tänä päivänä asukkaat, jotka tulevat lähinnä Iranista, Irakista, Afrikan eri maista. Ja samalla tavalla he hakeutuvat toistensa seuraan.
Kyseltyäni monelta ruotsalaiselta luokkakaverilta heidän mielipidettään maahanmuuton onnistumisesta, niin se on ollut yleensä sellaista muminaa ja sitten jälkikäteen sanottu, että hommat ei toimi alkuunkaan, mutta ei siitä oikeen julkisesti voi/uskalla huudella.
Suomalaisten muuttoliikkeen aikana kysymys oli työvoiman siirtolaisuudesta. Silloin hankittiin työpaikka ja asunto parissa päivässä.
Nyt alueilla asuu paljon pakolaisia ja turvapaikan saaneita. He eivät ole tulleet alunpitäenkään töihin Ruotsiin. Moni vertaa näitä kahta ajanjaksoa, eikä ymmärrä eroa.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden soluttaminen yhteiskuntaan ei ole yhtä helppoa kuin joskus ennen. Silloin otettiin tulkki mukaan kun haettiin töitä jos ei osannut kieltä. Tänä päivänä ei ole asiaa työmaalle, ellei ole kieli hallussa. Jopa yksinkertaisiinkin siivoushommiin vaaditaan kielitaitoa. Siksi heidän soluttamisensa yhteiskuntaan kestää kauemmin. Mutta jono on syntynyt vuosien aikana. Keulassa on paljon töihin valmiita ja Ruotsin valtio hyötyykin heistä paljon. Mutta jälkijuna pistää tietenkin kansan silmään ja puhutaan siitä että homma ei toimi. Ja näinhän se on myös joillakin alueilla. Töitä ei ole kaikille. Niin yksinkertaista se on.
Mielenkiintoinen aspekti on se, että täällä taksin käyttö ilman koijatuksi tulemista/yritystä on erittäin harvinaista.
Itse asun Göteborgissa ja käytän aika paljon taksia. Koskaan ei ole huijattu. Joskus on tapahtunut, että kuski ei ole ajanut suoraan kohteeseen, vaan valitsi pidemmän tien, mutta erot ovat olleet niin pienet, etten ole viitsinyt edes mainita asiasta.
Eri maissa taksilla ajaneena olen tosin oppinut pitämään aina huolta siitä, että tiedän mitä taksi maksaa... Näin jo sillä että tiedän varata maksuvälineen tai sopivasti käteistä mukaan.
Mutta totta tuo on kyllä. Malmössa turisti saa maksaa usein ylihintaa taksissa ja suurimmat hotellit käyttävät vain suurimpia, luotettavia taksifirmoja juuri tästä syystä. Göteborgissa ja Tukholmassa asia ei tosin olen näin. Huomaa, Göteborgissa on enemmän maahanmuuttajia kuin Malmössa. Malmössa tosin prosentualiisesti enemmän. Kärjessä Haaparanta ja Botkyrka.
Pyydä aina Fast Pris kun kuskaat lentokentälle jne ja ota selvää etukäteen mitä se maksaa. Silloin ei mene koskaan väärin.
Tuntuu aika käsittämättömältä, että Ruotsissa ei voi ottaa taksia ilman hintaneuvotteluita.
Hinnasta voi neuvotella aina. Joko mennään mittarin mukaan, tai sitten kiinteä hinta. Mittarilla mennessä ei ole pakko neuvotella, eikä mittaria ole säädetty niin, että se näyttää tuplahintaa. Kiinteä hinta/neuvottelu ei ole taksin oma idea, vaan asiakkaiden toive, joka toteutettiin muutamia vuosia sitten. Ennenhän mentiin ainoastaan mittarilla.
Teki mieli kirjoittaa tällainen teksti, kun täällä Ruotsin maalla nyt ollaan ja etenkin täällä Malmön seutuvilla. En ole oikein muodostanut itse mielipidettä, että onko maahanmuutto rikastuttanut seutua vai ei?
Malmön seutu kasvoi ja kehittyi nopeasti 60-70 luvulla, telakoiden kukoistaessa. Telakoiden työvoimasta suuri osa oli silloin maahanmuuttajia. Joten päätä itse miten muuttoliike on vaikuttanut seudun kehitykseen.
joten en olisi niin varma ruotsalaisten suvaitsevaisuudesta verrattuna suomalaisiin.
Myös Ruotsissa on paljon maahanmuuttokriittisyyttä. Meillä on jopa puolue hallituksessa, jonka ainoa ja tärkein agenda on maahanmuutto ja Islamismin pysäyttäminen.
