Valmentajan näkökulmasta kanadamatsi on alkusarjan tärkein. Se antaa erittäin selkeän kuvan Suomen mahdollisuuksista mitalipeleihin.
Jos Suomi häviää matsin selkein numeroin, kisat on valmentajan näkökulmasta taputeltu. Pelaajia pitää toki motivoida ja uskotella sotekonsultin tavoin, että päätyyn asti mennään. Loput 6-7 peliä ovat vain pakkopullaa, jotka nyt tulee hoitaa alta pois. Ei tavata torilla.
Jos Suomi pelaa tasaisen pelin ja häviää niukasti, on pientä toivonkipinää mitalipeleistä olemassa, Ehkäpä Pennanen keksii jotakin uutta. Joka tapauksessa päästään kahdeksan joukkoon, kunhan pidetään pelikurista kiinni.
Jos Suomi voittaa, saadaan kova boosti jatkoon ja todennäköisesti ollaan kahden joukossa lohkossa. On olemassa saumat mitalipeleihin, joskin varsin ohuet.
Miksi näin? Koska Suomi on harjoitellut pelitapaansa 4 viikkoa ja Kanada 1 kerran. Koska jääkiekossa yhteistyöllä päästään pitkälle, jos marginaalit ovat kuitenkin aika pienet. Kaikki kuitenkin osaavat pelata jääkiekkoa, vaikka toiset änärissä ja toiset liigassa. Ja koska suuret maat tulevat pomminvarmasti olemaan paljon yhtenäisempiä mitapeleissä tähtineen. Siksi.
Suurelle yleisölle tämä peli ei ole kovin merkittävä ja häviökään ei juuri hätkäytä. Tuskin pelaajiakaan, ainakaan niitä ei-kovin-fiksuja.
Itse veikkaan Suomen voittoa, Suomen jopa pitää voittaa tämä matsi, muuten tulee aika turhat kisat. Avainkysymyksenä ovat tutut virheet ja maalinedustapelaaminen. Jos Kanadaa ei osata pitää poissa maalintekosektorilta, goodbye Finland, zero points.
Suomen pitää pelata yhteen kuin Marigold IceUnity, jotta pisteet kairattaisiin kanukeilta.