MM 2019 – miltä juuri nyt tuntuu?

[A Siente]

Mestaruuksia tulee jo niin usein ettei näitä sen enempää jaksa juhlia.

 

[Nelfor]

Kyllä tämä missään tuntuu ja toivottavasti nuorisolle ikimuistoista. Eipä 1995 ja 1998 jälkeen sillä tavalla ole enää tuntunut mikään miltään, mutta aina se vähän.

Niin ja onneksi ei tullut enää tyhjiin, koska 4-1 on aivan muu peli.

Kieltämättä aika surullista, jos ensimmäisten mestaruuksien jälkeen mikään ei tunnu miltään.

Toki ensimmäisessä on aina se oma juttunsa, mutta kyllä minä ainakin kykenen nauttimaan jokaisesta isosta mestaruudesta tai voitosta todella paljon. Olipa sitten kyse mistä tahansa lajista, joka minua kiinnostaa.

Tämä mestaruus on omassa asteikossani ihan siellä 95:n tuntumassa fiiliksen suhteen. Ehkä jopa mennään joiltain osin sen ohi. Tässä on jotain todella spesiaalia.

 

[Hexa]

Kyllä tämä mestaruus tuntuu ehkä kaikista makeimmalle, koska finaalissa kaadettiin upean taistelun jälkeen tarunhohtoinen Kanada joka on aiemmin aiheuttanut päänvaivaa Leijonille liki traumaksi asti. Lisäksi turnaukseen lähdettiin selkeänä altavastaajana ja nimettömällä joukkueella. Toivottavasti Hornetit on saatu jo ilmaan ottamaan joukkuetta vastaan. Oli tämä semmoinen urotyö.

 

[Nelfor]

Toivottavasti Hornetit on saatu jo ilmaan ottamaan joukkuetta vastaan.

Hornetteja ei saattohommissa nähdä tällä kertaa, näin on jo uutisoitu :(

EDIT: Mutta näemmä Hawkit saatiin! Ilmavoimat on Twitter

 

[hartzu]

Olisi voitto ollut vielä upeampi, jos Kanadaakin vastaan olisi saatu samanlainen dominointi päälle kuin sveduja ja venäjää vastaan, etenkin vikan erän kilppari oli tuskaista katsottavaa, mutta voitto joka tapauksessa. Se, että tieltä jyrättiin kaikki tämän hetken kovimmat joukkueet peräjälkeen nostaa tämä uroteon ylitse muiden joka tapauksessa.

Hienoa, että tärkeimmissä peleissä tärkeimmät pelaajat nostivat tasoaan ja ottivat ratkaisijan viitan kantaakseen.

 

[UnenNukkuja]

1995 oli minulle se The Mestaruus, koska TPS oli samana vuonna voittanut Suomen Mestaruuden ja Saku Koivu oli se hype.

Tässä jotain, mikä yltää aika lähelle. Turussa mestaruudet vaikeita, eikä Suomikaan niitä liian helposti nappaa.

 

[Oskar]

Kauhea dagen efter tai oikeastaan vieläkin muutama promille päässä, mutta hyvältä tuntuu. Vähän kyllä kyrsii, että töihin pitää mennä kolmeksi. Melkoiset tärinät tiedossa loppuillaksi...

Onneksi näitä ei voiteta joka vuosi.

 

[Knap]

Aika kivalta.

Yleensä tykkään viihdyttää itseäni aamulla Hfboardsia selaimella. Siis, kun ollaan voitettu Kanada tai USA, jossain järkevässä pelissä. Nyt ei ollut kovin suolaista porukkaa edes, mutta jaan teille yhden helmen.

Nimimerkki Balance viihdytti aamuani huikealla kommentillansa.

"This game would have been so much better if it was Russia vs Canada

Just boring to see such a one sided game. Finland can only defend and play off the counter. They lose all the 1v1 battles and can only play well tactically and try to win a low scoring game. They can't match up with Canada in any sort of wy, just depend on defense/goaltending and hope for a lucky goal. That isn't hockey."

 

[Turha Kaukalo]

Fiilis on loistava. Väsyttää eikä haittaa.

 

[Vanhapuuma]

Olihan tämä aikamoinen tuhkimotarina, ja oli eilen illalla taas kerran tippa linssissä. Tosin herkkänä runoilijapoikanahan minulla on harva se hetki tippa linssissä.

Mutta rehellisesti sanottuna, ja vaikka tämä oli täydellinen yllätys ja aivan käsittämättömän kova suoritus tuolta joukkueelta - ei tämä silti jostakin syystä tuntunut ihan niin huikealta kuin kaksi ensimmäistä mestaruutta.

Ensimmäinen on aina ensimmäinen, ja sen muistan erittäin hyvin tuolloin nuorena pojankloppina fiilistelleenä: siinä oli jotakin maagista. Suomi oli ensimmäistä kertaa varmaan ikinä joukkueena maailman paras, jossakin. Laji oli jääkiekko, ja vaikka sitä ei jalkapalloon voi verrata, se on kuitenkin suhteellisen iso laji.

Toinen mestaruus oli kauan odotettu, se mikä piti tulla jo aiemmin. Ja se, joka piti saada, jotta Suomi vakiinnuttaa paikkaansa isojen poikien joukossa. Olihan näjet Slovakiakin jo ottanut sen yhden mestaruuden. Pitkään ja hartaasti odotettu, toinen tuleminen.

Nyt kolmas mestaruus oli eittämättä yllättävin ja siinä mielessä tietysti aivan mahtava suoritus. Mutta kuten todettua, nyt voin jo aivan hitusen aavistella, miltä esim. ruotsalaisista tuntuu, kun voittavat mestaruuksia. Torille, kyllä, mutta... Pitihän sen nyt silti jo taas tulla. 11 finaalipaikkaa tässä nyt kuitenkin on ollut, ja kolmas voitto ei tässä katsannossa enää mikään yllätys pitäisi olla.

Sanotusta huolimatta, kyllähän tämä kivalta tuntuu. Työpäivä meinaa vähän mennä tässä ohitte ajatuksissaan, vaikka ei mitään krapulaakaan ole.

 

[Turha Kaukalo]

Ehdotan, että Helsinginkatu (kulkuväylä Kalliossa, Helsingissä) nimetään uudelleen Jukka Jalosen bulevardiksi. Vähänkö olisi miellyttävää kävellä sellaisella asfaltilla.

 

[Lapa7]

Missä kansanjuhla tänään ei taida olla vielä tiedotettu?

 

[oiler99]

Kylmät väreet meni eilen loppuminuuteilla ja menee yhä. Ei tätä vieläkään usko todeksi.

 

[jake styles]

Missä kansanjuhla tänään ei taida olla vielä tiedotettu?

Kaisaniemen puisto klo 18.

 

[Punamusta]

Oli hulppeaa olla ensimmäistä kertaa torijuhlissa. Kuus vuotta sitten Ässät olisi tarjonnut mahdollisuuden käydä vastaavissa karkeloissa, mutta silloin 11-vuotias Punamusta oli vielä hieman liian pelokas menemään niin massiiviseen väkijoukkoon, ja jätin väliin. Mutta ehdin sittenkin kokemaan torijuhlat ekaa kertaa elämässäni ennen täysi-ikäisyyttä. Vähänkö oli siisti yö. Viestittelyä, juhlintaa, torilla ja kaupungilla hillumista, pyöräilyä, viestien lukemista, musiikkia... aivan mieletön yö. Koe ei sitten mennyt koulussa kovin nappiin, mutta en niin odottanutkaan. Siitä lienee nyt lähes 30 tuntia, kun olen viimeksi nukkunut, joten ajatukset ovat juosseet vähän takkuillen tänään.

Joka tapauksessa, tuo joukkue jos mikä ansaitsi mestaruuden, ja oon onnellinen aivan koko Suomen puolesta. Mestareita!

Kun aloin seuraamaan lätkää Suomen edellistä mestaruutta seuranneena kautena, eri kisabiisit ja muut MM-meemit olivat silti tulleet koulussa tutuiksi luokkakavereiden ansiosta. Nyt olen päässyt juhlimaan niin oman suosikkijoukkueen kuin maajoukkueen mestaruutta. 2013 ja 2019. JIIIIHAAAA!!!!!

Valehtelematta: odotan tulevaa kautta enemmän kuin yhtäkään aiempaa.

Upealta tuntuu!

 

[Zoidberg]

Vieläkin on vähän eufoorinen olo. Aamulla töihin mennessä Novalta soi Ukkometso. Tuli kylmiä väreitä kohdassa "Kun Suomi pelaa lätkää, se iskee joka jätkää".

Ehkä sitä kohta tajuaa sen että niitä mestaruuksia on kolme eikä enää kaksi.

 

[adolf]

Ei ole oikein mennyt vielä tajuntaan että Suomi on kolminkertainen maailmanmestari. Se vuoden 1995 mestaruus oli niin pitkään ainut ja sitä seuraavaa jahdattiin niin monia vuosia, että se ehti jotenkin jo iskostumaan suomalaiseen kansantajuntaan. 2011 se toinen sitten vihdoin tuli ja nyt kun näitä on jo kolmaskin, niin tosi omituista sitä on ajatella.

 

[Individual]

Toivottavasti seuraavaa ei tarvitsee taas odottaa liki kymmentä vuotta, tai kauemmin kuten 1995->2011.

 

[Nelfor]

Toivottavasti seuraavaa ei tarvitsee taas odottaa liki kymmentä vuotta, tai kauemmin kuten 1995->2011.

Ensimmäisessä välissä odoteltiin 16 vuotta, nyt toisessa välissä meni 8 vuotta. Jatkumo on selvä, eli tuosta se aika jälleen puolittuu ja seuraavaa mestaruutta juhlitaan 2023.

 

[Knap]

Toivottavasti seuraavaa ei tarvitsee taas odottaa liki kymmentä vuotta, tai kauemmin kuten 1995->2011.

Odottamisaikahan puolittui, seuraava mestaruus tulee 2023. Pahoittelen spoilauksesta, mutta tämä on liian suuri salaisuus pidettäväksi.

E: Perkele hidas.

 

[tinkezione]

Eipä ole vieläkään ihan täysin hahmottunut, että sieltähän tuli mestaruus kisoista, joista kukaan ”luokkaretkiryhmän” ulkopuolinen ei odottanut yhtään mitään. Eikä varsinkaan se, että pudotuspelivaiheessa kaatui kolme kisojen nimekkäintä ja kovinta ryhmää. Eräs tuttavani tuumasi että Miracle on Ice 1980 ei ole tähän verrattuna yhtään mitään, ja oikeassahan hän on. Möröcöl on Ice 2019 on uusi musta.

Ja ensi vuonna Jalonen valmentaa jengin tuplaan.

 

[Isaa]

No eipä kyllä rehellisesti sanottuna miltään. Mitä nyt paskat meemit laittaa vähän vituttamaan.

Suoritus oli toki siinä mielessä hieno, että aina pitää arvostaa, kun altavastaaja onnistuu voittamaan.

Mutta ei se miltään henkilökohtaisesti tunnu. Joku parin viikon turnaus, jossa tiputaan ja jatketaan yhden ottelun perusteella. Jääkiekon maailmanmestaruus vaan ei ole kummoinen titteli, kun tässä tapauksessa maailmanmestari ei ole sinne päinkään sama asia kuin maailman paras.

 

[Introexpertti]

Joko Karjala on lanseerannut 3-1 -olueen?

Ja nyt viimeistään se Mörön kuva muumilimun etikettiin.

Vieläkin ois noita Den glider in- karjaloita kopallinen nauttimatta jossain porukoitten vintillä. 3-1.kkösetkin sais vanheta huolella Karjalan maulla vaikkakin nyttemmin jo saanut vaikuttaa juomiinsa juomiin. Mörkö-Muumia menis heti huomenna ihan semmonen isopullollinen.

 

[Flou]

Tuntuuhan tämä upealta. Ei näitä mestaruuksia, Suomelle tai JYPille ole liiemmin vuosien saatossa kertynyt. Eikä ulkomaisten sarjojen mieshuorauksen kohteet ole ikinä olleet mitään luokkaa VilleLeinon joukkueet, joten silläkin rintamalla on ohueksi jäänyt.

Mahdoton sanoa miten nämä rankkais. Eka on eka ja toka tuli niiin monen pettymyksen jälkeen ja pitkän odottamisen jälkeen. Yli puolet silloisesta elämästäni olin odottanut uutta mestaruutta. Nyt tämä kolmas tuli ihan täysin "fiaskojoukkueella" ja täysin puskista ja hirveän taistelun myötä. Jokainen kolme näistä jatkopeleistä tarjosi niin järkyttävän paljon upeita hetkiä ja muistoja. Tiukkojen pelien myötä peleissä oli yksinkertaisesti niin paljon enemmän jännitettävää kuin muissa mestaruuksissa.

Tori jäi väliin, enkä tuonne tungoksenkaan halunnut lähteä. Mutta voi sitä näin kotoakin käsin fiilistellä ja voi aina laittaa jotain muuta soimaan, kun lavalle tulee jotai Wiskaria.

 

[Roger Moore]

Mulle sanottiin äsken Prismassa että "Mörkö-mukit on loppunu". Olin silleen että asia kunnosa, kiva kun kerroit.

En sitten tiedä sanoiko sen vuoksi että mulla oli leijonapaita päällä.