Eihän tätä oikein vieläkään meinaa kunnolla tajuta. Tänään kun autossa istuskelin, niin välillä iski kunnolla tajuntaan että mehän ollaan perkele maailmanmestareita! Olisi tehnyt mieli avata auton ikkuna ja karjua se kanssa ihmisille. On nämä vaan sellaisia kansaa yhdistäviä juttuja.
Kuten moni muukin, niin itsekään en tähän mestaruuteen uskonut. En silti ikinä ole mikään Leijonia lyttääväkään tyyppi, aina toivotaan ja pelit katsotaan niin kauan kun summeri soi. Mitään mestaruuksien vertailuja on mahdoton tehdä. 95 olin vielä kovin nuori, 2011 on ihan oman tarinansa kun miettii millaisia kisoja mahtui sen ja 95 - vuoden väliin. Sitten tämä, jengillä joka todellakin oli hengen voitto materiasta.
Näissä tilanteissa jotenkin tajuaa miten "vanha" sitä tavallaan on jo, kun monet nuoret ovat vasta lähivuosina ruvenneet seuraamaan lätkää. Ei heilä ole mitään käsitystä mitä kaikkea näihin vuosiin onkaan mahtunut. Ehkä sen takia, en ikinä usko että maailmanmestaruuksiin voisi mitenkään "tottua". Sen verran katkeraa kalkkia on vuosien saatossa tullut. Jatkoajassakin välillä kiehuu yli, mutta toisaalta jos täällä mainitsee Torinon 2006, niin ei tarvitse paljon selitellä.
Olihan tää mieletön joukkue! Ruotsi matsi etenkin oli kyllä uskomaton. Ensin kahden maalin takaa tasoihin, Ruotsi tekee maalin, ja minuuttia ennen loppua tasoihin ja jatko-ajalla voitto. Huhu! Tuntuu että itelläkin on takki aika tyhjä, mutta kyllähän tämä oli mieletön tarina ja vaikea kuvitella että vastaavaa enää koskaan pääsisi kokemaan tai näkemään.