Tuntuu äärettömän hyvältä.
2011 tietenkin oli jotain niin spesiaalia, koska kyseessä oli aikuisikäni ensimmäinen mestaruus, jonka sain kokea. Tätä mestaruutta miettien, fiilis on aivan yhtä hurmaava ja jopa ehkä asteen vielä isompi juttu, kun lähtökohdat ja ennakkoasetelmat ottaa mukaan.
Ei ole aina niin helppoa seurata vuodesta toiseen tiivisti 9kk jääkiekkoa, kun suosikkijoukkueet ovat maajoukkueen lisäksi Lukko sekä Jets. Lukko on minulle henkilökohtaisesti niin iso asia, että mestaruus olisi vielä 100 kertaa isompi asia, kuin yksikään muu mestaruus, mutta sillä ei nyt niin väliä tähän ketjuun ole.
Useana vuotena on tullut hakattua päätä seinään ja, mietittyä minkätähden edes jaksan koko jääkiekkoa seurata, kun se tuntuu omalta osalta päättyvän aina enemmän taikka vähemmän pettymykseen. Tämän vuoden Leijonat ja tämä Joukkue muistutti minulle taas, minkä tähden minulle jääkiekko on elämässä yksi tärkeimmistä asioita ja minkä tähden tätä kaikkea jaksaa vuodesta toiseen seurata.