Kerralla putkeen, korjaamatta mitään, ja vittuutuneena:
Vaikka äänestysketjussa totesin, että Marjamäki on valmentajana maajoukkueessa parempi (mutta psykologialtaan huonompi) kuin Curre, nämä kisat päättivät Marjamäen epäonnistumisten sarjan maajoukkueessa. Tässä vaiheessa vituttaa niin paljon edelleen eilinen tappio, että jätän muun joukkueen rauhaan ja totean vain pari perusongelmaa Marjamäestä. Hän ei ole isojen onnistumisten valmentaja. Kun katsoi Marjamäen peluutusta ratkaisuottelussa Sveitsiä vastaan, voiko tuon enempää peluutuksessa puolustajien osalta epäonnistua? Sen taakse ei voi mennä, että Marjamäki ei peluuta pakkeja, vaan vastaa kokonaisuudesta. Kyllä Pokan peluuttaminen kertoi vahvasti siitä, että kokonaisuudesta ei vastannut kukaan. Ja mitä Marjamäki teki, kun Sveitsillä oli tehohetkensä, ja Suomen verkko soi? Kannattaa katsoa nauhalta. No, voin sen kertoakin. Jäätyi täydellisesti. Ei tehnyt mitään, ei rohkaissut, ei neuvonut.
Josta päästäänkin syyhyn, miksi Suomen peli epäonnistui. No, syitä on monia, ja niitä on tuotu hyvin ketjussa esille. Yksi lisää: Marjamäki on etäinen, kylmä valmentaja, joka ei senkään takia pysty valmistamaan joukkuetta pelaamiseen, kun tulee turnauksen tärkein peli. Teknisesti hän on yksi parhaista Suomessa, edelleen, mutta Marjamäki tarvitsee toisen, tasavertaisen kumppanin ja valmentajan vierelleen, joka hoitaa tunnepuolen. Neljäs arvokisaepäonnistuminen neljästä kertoi hyvin sen, miten kaikki meni pieleen valmistautumisesta alkaen. On suoranaista valehtelua Marjamäeltä väittää, että ensimmäinen erä meni hyvin. Ei mennyt. Ei myöskään toinen, ja sen hän myönsi. Kolmas erä oli kohtuullinen, mutta siinä näkyi useita pelillisiä ongelmia. Kuten vaikka se, että kaikki yrittivät olla Ahoja, ja pyrkivät kuljettamalla tuomaan kiekon hyökkäysalueelle.
Tällä joukkueella olisi psykologisesti paremmin ja vähemmän tunneköyhästi varustettu valmentaja huuhtonut kultaa. Marjamäki ei olisi siihen pystynyt, vaikka olisi saanut kaikki parhaat sentterit ja puolustajat joukkueeseen. Ehkä tämä joukkue olisi silti voittanut. Mutta sen se olisi tehnyt Marjamäestä huolimatta, ei hänen ansiostaan.
Silti: Suomen peli meni myös eteenpäin Marjamäen aikana olkoonkin, että hän veivasi pelitapaansa (kiekollinen ja kiekoton) välillä hyvinkin kummallisesti turnauksissa. Kertoo epävarmuudesta.