MM 2017: Suomi

Tila
Viestiketju on suljettu.
A

aceman81

Jäsen
Aleksandros kirjoitti:
No, tämä on sinun näkemyksesi, jonka toki saat pitää. Itse uskon, että Meidän peli nimenomaan on se pelitapa, jolla Suomi voi isompiaan vastaan menestyä. Kenties tämä Marjamäen versio on hieman turhan varmisteleva ja passiivinen omaankin makuuni (vrt. Jukka Jalosen rohkeampi versio), mutta ei Meidän pelin periaatteissa ole mitään ongelmaa. Täytyy sekin muistaa, kuinka paljon huonommalla materiaalilla Suomi tässä turnauksessa pelaa kuin jenkit tai Känädä.

USA ja Kanada eivät ole sama asia, mutta kyllä heidän pelitavoissaan on tämän turnauksen alkulohkoissa ollut hyvin paljon samaa. Toki Kanada on aikuisjoukkue ja materiaaliltaan laajempi, joten onhan se jenkkejä parempi. Se sen sijaan on oleellista ymmärtää, että Suomi ei pelannut Meidän peliä Kanadaa vastaan alkulohkossa, vaan ihan puhtaaksiviljeltyä pystysuunnan hokia. Sillä me emme ainakaan pärjää. Itse korkeintaan fiksaisin Meidän peliä hieman rohkeampaan, kiekollisempaan ja aktiivisempaan suuntaan. Mutta tällaisella materiaalilla se saattaisi olla itsemurha. Joten ymmärrän täysin, miksi Marjukka on lähtenyt puolustus edellä.
Laajenna klikkaamalla

No joo. Olet toki oikeassa. Tällä materiaalilla, vallitsevissa olosuhteissa, vaikean kauden ja onnahtelevasti menneiden mm-kisojen aikana perusasioihin palaaminen, tiivistäminen, betoniboksaus, hitaampi kiekkokontrolli ja safety kenties ainoa tapa sitouttaa/saada tää jengi samalle sivulle alotuskiekosta alkaen. Ja sehän meni ihan nappiin, oman osaamisen ja vahvuuksien kautta, vastustajan vastaavia nakertaen.

Kanadaa vastaan, ja kenties jo hieman Jenkkejä laadukkaampaa Ruotsia vastaan, täytys siellä toisessakin päässä saada jäätä kulutettua. Muuten tulee kaverin päätykierrätyksissä hiki. Mutta, tiiviyteen ja taistelutahtoiseen yhteistyön jääkiekkoon tukeutuen, ripauksella pelirohkeutta maustettuna, mahdollisuuksia on. Toisaalta, Marjamäen & co. Suuri Kusetus meni. Ruotsi ei mee samaan halpaan kuin USA. Onko Suomella kuinka paljon varaa/rahkeita säveltää nyt nähdystä? Aho, Filppula toki maailmanluokan kiekollisia älykköjä, jotka kykenee pitämään ja luomaan, mutta aika kapeille harteille jää hyökkäyssuuntaan ellei sieltä Puljut, Aaltoset, Osalat & co. nosta ripauksen profiiliaan.
 
A

Aleksandros

Jäsen
aceman81 kirjoitti:
No joo. Olet toki oikeassa. Tällä materiaalilla, vallitsevissa olosuhteissa, vaikean kauden ja onnahtelevasti menneiden mm-kisojen aikana perusasioihin palaaminen, tiivistäminen, betoniboksaus, hitaampi kiekkokontrolli ja safety kenties ainoa tapa sitouttaa/saada tää jengi samalle sivulle alotuskiekosta alkaen. Ja sehän meni ihan nappiin, oman osaamisen ja vahvuuksien kautta, vastustajan vastaavia nakertaen.

Kanadaa vastaan, ja kenties jo hieman Jenkkejä laadukkaampaa Ruotsia vastaan, täytys siellä toisessakin päässä saada jäätä kulutettua. Muuten tulee kaverin päätykierrätyksissä hiki. Mutta, tiiviyteen ja taistelutahtoiseen yhteistyön jääkiekkoon tukeutuen, ripauksella pelirohkeutta maustettuna, mahdollisuuksia on. Toisaalta, Marjamäen & co. Suuri Kusetus meni. Ruotsi ei mee samaan halpaan kuin USA. Onko Suomella kuinka paljon varaa/rahkeita säveltää nyt nähdystä? Aho, Filppula toki maailmanluokan kiekollisia älykköjä, jotka kykenee pitämään ja luomaan, mutta aika kapeille harteille jää hyökkäyssuuntaan ellei sieltä Puljut, Aaltoset, Osalat & co. nosta ripauksen profiiliaan.
Laajenna klikkaamalla

Tämä hyökkäyspuolihan on ollut murheenkryyni näissä kisoissa. Ensinnäkin Suomen materiaali on aika puukätinen ja puolustusorientoitunut. Toisekseen, on pelattu hyvin varovaista ja passiivista versiota Meidän pelistä, jolloin hyökkäyspelaaminen jää herkästi piippuun. Eli jaan kyllä huolesi Suomen hyökkäyspelistä täysin. Tämä näkyy kohtuullisen pienenä määränä maalipaikkoja eikä Suomi pysty väsyttämään vastustajan pakkeja ja hankkimaan jäähyjä pitkillä kulmapyörityksillä. Minusta helmasyy on se, että omalla alueellaan Suomi ei uskalla kiekotella riittävästi, jotta peliä saataisiin optimaalisesti rytmitettyä. Tänään ensimmäinen erä näytti jo melko hyvältä, mutta johtoasemassa pelirohkeus katoaa johonkin. Toisaalta, rohkeampi peli toisi mukanaan enemmän virheitä. Tasapainoiluahan tämä on.

Ja se on täysin selvää, että Ruotsia vastaan mikään kusettaminen ei onnistu. Maat ovat niin tuttuja toisilleen ja muutenkin Suomen "yllätys"kortti on jo käytetty. Mutta eipä Ruotsillakaan mitään yllätystä Suomelle ole luvassa. Tuohon välieräennakkoketjuun kirjoitinkin jo jotain näkemyksiäni tuosta pelistä. Tiukkaa, tylsää ja vähämaalista peliä odotan. Eli varmaan peli päättyy 7-5 Suomelle, heh.
 
N

Naurava Kulkuri

Jäsen
Aleksandros kirjoitti:
Se täytyy vielä sanoa, että nämä Kanada- ja USA-pelit olivat oiva näyte siitä, miten Suomi voi haastaa paremmalla materiaalilla operoivia joukkueita. Kanada-pelissä Suomi pelasi hyvin samalla tavalla kuin esimerkiksi USA pelasi alkulohkossa. Koko ajan nopeaa hyökkäystä, yksi pakki tukee todella voimakkaasti hyökkäyksiä, karvataan ahnaasti ja rohkeasti. Olihan tuo parhaimpina hetkinä ihan viihdyttävää, mutta saipa Kanada myös valtavan määrän ylivoimahyökkäyksiä, jopa läpiajoja. Ja nuo veljet käyttävät yleensä paikkansa.

USA-pelissä pelattiin Meidän peliä kaikkine nyansseineen. Peli ei kenties ollut kovin viihdyttävää, mutta Suomi onnistui tappamaan jenkkien vauhdin, rakentamaan laadukkaita ja puolustussuuntaan turvallisia hyökkäyksiä eikä USAlla tainnut olla ainuttakaan ylivoimahyökkäystä. Lisäksi tuohon tiivis keskustan pelaaminen PAPPissa, niin ai että. On se hienoa katseltavaa!

Toki Kanada kokonaisuudessaan on jenkkejä parempi porukka, mutta kyllä Suomella voisi sitäkin vastaan olla sanansa sanottavana Meidän pelin avulla.
Laajenna klikkaamalla
Huomasin kyllä, että Suomen hyökkäyspeli oli puolustussuuntaan turvallista, mutta voisitko kertoa tuosta hyökkäysten laadukkuudesta vähän enemmän. Jäi taas jotenkin itseltä huomaamatta.

Mitähän tuossa oli tasaviisikoin, joku n. kymmenen laukausta maalia kohti?
 
placeholder
F

Fiftie

Jäsen
Siinä ei oo kyllä ainakaan mitään järkeä, että lähdettäisiin matkimaan Pohjois-Amerikkalaisten pelityyliä. Aina pitää olla oma peli-identiteetti!
 
A

Aleksandros

Jäsen
Sörsseli kirjoitti:
Huomasin kyllä, että Suomen hyökkäyspeli oli puolustussuuntaan turvallista, mutta voisitko kertoa tuosta hyökkäysten laadukkuudesta vähän enemmän. Jäi taas jotenkin itseltä huomaamatta.
Laajenna klikkaamalla

Suomihan sai hyviä ja jopa pitkiä hyökkäyksiä läpi ensimmäisen erän. Suomella oli muutamia ihan maukkaita maalipaikkoja tuolloin. Suomen maalin jälkeen pelinkuva muuttui tässä turnauksessa tutuksi käyneellä tavalla. Pelirohkeus katosi ja oma hyökkäyspeli oli vaillinaista. Ei uskallettu kiekotella omalla alueella ja lähteä hyökkäyksiin yhdessä. Toki osa-ansio menee tästä myös jenkkien pitkille, tosin tehottomille, kulmamyllyille. Tämä kuitenkin on enemmän tämän joukkueen ominaisuus kuin mikään Meidän peliin välttämättä liittyvä piirre.

Toki tässä yhteydessä laadukkuus omassa ajattelussani liittyy ennen kaikkea hyökkäyksen rakenteeseen ja puolustusvalmiuteen kuin sinänsä hyökkäyksen vaarallisuuteen maalinteon kannalta (tosin usein nämä kulkevat käsi kädessä). Nuo olivat laadukkaita hyökkäyksiä, koska niillä samalla eliminoitiin jenkkien todella vaaralliset nopeat käännöt ja vastahyökkäykset.
 
I

ijuka

Jäsen
Sörsseli kirjoitti:
Huomasin kyllä, että Suomen hyökkäyspeli oli puolustussuuntaan turvallista, mutta voisitko kertoa tuosta hyökkäysten laadukkuudesta vähän enemmän. Jäi taas jotenkin itseltä huomaamatta.

Mitähän tuossa oli tasaviisikoin, joku n. kymmenen laukausta maalia kohti?
Laajenna klikkaamalla
Maalipaikat tasakentällisin 6-14 Yhdysvaltojen hyväksi.
 
A

Aleksandros

Jäsen
Fiftie kirjoitti:
Siinä ei oo kyllä ainakaan mitään järkeä, että lähdettäisiin matkimaan Pohjois-Amerikkalaisten pelityyliä. Aina pitää olla oma peli-identiteetti!
Laajenna klikkaamalla

Juuri näin! Tässä ollaan asian ytimessä. Jos kaksi joukkuetta pelaa samanlaista peliä yhtä sitoutuneesti, paremmalla materiaalilla operoiva joukkue voittaa. Piste. No, toki jollain tuuripompuilla tai veskarin unelmaillalla voi satunnaisesti käydä toisin, mutta silti. Ja kun Suomi on aina ratkaisupeleissä se Daavid, niin on pakko olla Goljatia viekkaampi.
 
N

Naurava Kulkuri

Jäsen
Aleksandros kirjoitti:
Suomihan sai hyviä ja jopa pitkiä hyökkäyksiä läpi ensimmäisen erän. Suomella oli muutamia ihan maukkaita maalipaikkoja tuolloin. Suomen maalin jälkeen pelinkuva muuttui tässä turnauksessa tutuksi käyneellä tavalla. Pelirohkeus katosi ja oma hyökkäyspeli oli vaillinaista. Ei uskallettu kiekotella omalla alueella ja lähteä hyökkäyksiin yhdessä. Toki osa-ansio menee tästä myös jenkkien pitkille, tosin tehottomille, kulmamyllyille. Tämä kuitenkin on enemmän tämän joukkueen ominaisuus kuin mikään Meidän peliin välttämättä liittyvä piirre.

Toki tässä yhteydessä laadukkuus omassa ajattelussani liittyy ennen kaikkea hyökkäyksen rakenteeseen ja puolustusvalmiuteen kuin sinänsä hyökkäyksen vaarallisuuteen maalinteon kannalta (tosin usein nämä kulkevat käsi kädessä). Nuo olivat laadukkaita hyökkäyksiä, koska niillä samalla eliminoitiin jenkkien todella vaaralliset nopeat käännöt ja vastahyökkäykset.
Laajenna klikkaamalla
Taidat olla lasi puoliksi täynnä tyyppinen kaveri :) Hyvä niin, kiitos vastauksesta.
 
I

ijuka

Jäsen
Aleksandros kirjoitti:
Heh, voiko sitä ihminen enempää retkuun mennä. Kenties tämän viestin lainaaminen jälkikäteen on raukkamaista, mutta kai sinulla @ijuka on pokkaa myöntää olleesi täysin pihalla. Ei tainnut Marjukka sittenkään nopeuttaa peliä USA:ta vastaan. Heh.
Laajenna klikkaamalla
Niin, hidasti vaan entisestään. Väitän kyllä, että yhdysvaltojen valitsema etanakiekko auttoi tämän suorittamista. Mutta joo, väärässä olin tietenkin. Sen myöntäminen ei nyt kauheasti vaikeuksia tuota. Rapatessa roiskuu.

Sörsseli kirjoitti:
Kenen laskennalla on päädytty tällaiseen lukemaan?
Laajenna klikkaamalla
Urheilulehden laskelmat. Tai no, se on lähde mutta ne ostavat nuo tilastot ihan ammattilaisilta. Sitä ammattilaista en tiedä nimeltä, jollei ole sama kuin kiekkovarmuustilastojen(Eero Mört)
 
Viimeksi muokattu:
N

Naurava Kulkuri

Jäsen
Aleksandros kirjoitti:
Juuri näin! Tässä ollaan asian ytimessä. Jos kaksi joukkuetta pelaa samanlaista peliä yhtä sitoutuneesti, paremmalla materiaalilla operoiva joukkue voittaa. Piste. No, toki jollain tuuripompuilla tai veskarin unelmaillalla voi satunnaisesti käydä toisin, mutta silti. Ja kun Suomi on aina ratkaisupeleissä se Daavid, niin on pakko olla Goljatia viekkaampi.
Laajenna klikkaamalla
Ei, kyllä se on se parempi joukkue mikä voittaa. Ja suorittamisen välillä on päivien välillä valtavia eroja, eli ei siellä mitään tuuripomppuja tarvita. Ei tää kuitenkaan mitään juoksua / hiihtoa ole.
 
F

Fiftie

Jäsen
Kyllä se on niin, että jos rupeaa pelaamaan samalla pelityylillä, kuin yksilötaidoiltaan parempi vastustaja, niin ei siitä mitään tule.
Suomen pitää ehdottomasti jatkaa omalla valitsemallaan tiellä. Toki kiekon kanssa pitää olla rohkeampi.
 
A

Aleksandros

Jäsen
Sörsseli kirjoitti:
Ei, kyllä se on se parempi joukkue mikä voittaa. Ja suorittamisen välillä on päivien välillä valtavia eroja, eli ei siellä mitään tuuripomppuja tarvita. Ei tää kuitenkaan mitään juoksua / hiihtoa ole.
Laajenna klikkaamalla

Parempi voittaa useimmiten. Vaan ei aina. Kuten ei hiihdossakaan, jos vaikkapa huoltoporukka on ryssinyt sukset.

Mitä tulee asiaan, niin minusta Kanada-peli oli loistava osoitus siitä, mitä tapahtuu kun Suomi alkaa pelaamaan Kanada-tyyppistä kiekkoa. Turpaan tulee, eikä ole palaakaan.
 
F

Fiftie

Jäsen
Aleksandros kirjoitti:
Parempi voittaa useimmiten. Vaan ei aina. Kuten ei hiihdossakaan, jos vaikkapa huoltoporukka on ryssinyt sukset.

Mitä tulee asiaan, niin minusta Kanada-peli oli loistava osoitus siitä, mitä tapahtuu kun Suomi alkaa pelaamaan Kanada-tyyppistä kiekkoa. Turpaan tulee, eikä ole palaakaan.
Laajenna klikkaamalla

Voisin sanoa, että parempi sekä onnekkaampi voittaa.
 
M

mjr

Jäsen
paraspelaaja kirjoitti:
Ystävä hyvä @Aleksandros. Taidat olla yhtä vahva hengeltäsi kuin Marjamäkikin; ei pidä lyödä lyötyä. Minun on tämä kuitenkin sikäli pakko nostaa esille, kun Kanada-pelin jälkeen täällä muutamat nimimerkit väittivät, että Suomi tulisi pelaamaan USA:ta vastaan taktisesti samalla tavoin kuin Kanadaa vastaan. Eivät uskoneet, kun sinä ja ehkä joku muukin olivat sitä mieltä, että Marjamäki vain hieman kujeilee ja leikkii USA:n kustannuksella. Ja kuinka siinä onnistuttiinkaan, voi veljet!

– Kanadan kohtaaminen auttoi valmistautumisessa tähän peliin ja suunnitelma onnistui täydellisesti. Pystyttiin vähän kusettamaan jenkkejä siinä, Marjamäki myhäili.
Laajenna klikkaamalla

Tuo on kyllä melkoinen yksityiskohta - tunnustan etten itse juuri kiinnittänyt mitään huomiota Kanada-peliin, kun sen panoksettomuus oli niin täysin ilmeinen ja ajattelin että Suomi ei vain keskittynyt kovin hyvin merkityksettömään ottelun joka ehkä oli jopa parempi hävitä jatkon kannalta. Mutta tosiaan nyt näyttää siltä, että Suomi pyrkikin tietoisesti harhauttamaan sf-vastustajaansa. Muuten en ehkä niin antaisi painoa tuolle lausunnolle, mutta jos jääharjoituksetkin olivat pelkkää pystysuuntaa ja tilan voittamista niin täytyyhän se uskoa. Kaikki keinot todella käytössä...
 
G

Goner

Jäsen
Ihmeellistä on täällä väittely, tuntuu että ihan sama miten Suomi pärjää kunhan itse on ollut oikeassa :D

Fakta on että alkusarja oli hyvin hyvin lähellä fiaskoa, siitä täpärästi selvittiin. Peli oli todella huonoa välillä, kentälliset sekaisin. Mutta, näkisin eilisen voiton avaimet Ahon ja Filppulan erottamisessa. Uudet kentät toimi pirteästi ja Säteri onnistui. Toki USA kaatui taas perisyntiinsä, ei ollut sitä lopullista malttia puolustavaa Suomea vastaan.

Nyt on sitten mitalikin mahdollinen, vaikka en itsekään siihen alkusarjan aikana uskonut, niin sekaisin Suomen peli oli välillä. Yksittäinen peli edessä ja voitettavissa oleva sellainen. Ruotsi silti aivan megalomaaninen suosikki otteluun, siitä ei tuskin kahta puhetta. En sotkisi kenttiä tai mitään.
 
B

Barry Manilow

Jäsen
Tunnustan, että en uskonut Marjamäkeen, hänen pelitapaansa enkä hänen kykyynsä saada joukkue pelaamaan halutulla tavalla. Olin väärässä.

Suomen voitto tuli huonommalla pelaajamateriaalilla mutta taktisesti etevämmällä joukkuepelillä. Näytti siltä, että amerikkalaiset eivät olleet tehneet kotiläksyjään vaan lähtivät peliin takki auki. Pelin aikana tuota yritettiin korjata mutta ei onnistuttu.

Aiemmissa kisoissa amerikkalaiset ovat yleensä pystyneet häiritsemään suomalaisten kiekottelua taaksepäin. Nyt sellaisesta ei näkynyt pelin alkuvaiheessa mitään merkkejä. Kun kiekko annettiin Suomelle, Suomi sai määrätä pelin tempon itselleen sopivammaksi.

Tiedän, että ei ole mitään järkeä lähteä pohjoisamerikkalaisten vauhtipeliin mukaan, koska siinä annetaan kaikki valtit vastustajalle. On paljon fiksumpaa ottaa vauhti pois, turhauttaa vastustaja ja iskeä vastaiskuista. Kun tempo ei ole liian kova, amerikkalaisilla ei ole enää mitään merkittävää etua jäljellä Suomea vastaan.
 
M

mjr

Jäsen
Goner kirjoitti:
Fakta on että alkusarja oli hyvin hyvin lähellä fiaskoa, siitä täpärästi selvittiin. Peli oli todella huonoa välillä, kentälliset sekaisin.
Laajenna klikkaamalla

Jos tädillä olisi penis, täti olisi hermafrodiitti. Poikkeuksellista tässä turnauksessa oli käsittämätön Ranska-tappio, minkä jälkeen peli alkoi selkeästi parantua (Kanada-ottelun jäädessä täysin merkityksettömäksi). Muuten ollaan nähty tälläistä vaisuutta aiemminkin, vielä paljon selvemmin esim. Minskissä, missä neljännesvälierä ei ollut enää edes omissa käsissämme. Suomi on aina täydellisesti käsittänyt turnauksen luonteen: kaikki kiteytyy kuolemanpeliin ja siinä on oltava parhaimmillamme ja hienokaan alkusarja ei tarkoita yhtään mitään, jos joukkue tyrii neljännesvälierän. Niinpä se peli on joukkueen ja valmennuksen elintärkeä mittari. Toki nyt voimme pelata kaksi vaisua peliä ja jäädä mitaleilta, mutta epäilenpä USA-pelin jälkeen, ettemme tule pelaamaan epäyhtenäisesti ja huonosti vaan jos tappiot tulevat niin ne tulevat tiukkojen pelien jälkeen ja liian suuren materiaalieron vuoksi.
 
W

Wiljami

Jäsen
Hassuhkoa sinänsä että vaikka tuon palstatoveri @mjr :n "turnauksen luonteen ymmärtämisen" tiedostaa toki itsekin ja muistaa aina ennen kisoja ettei alkusarjalla ole mitään väliä kunhan semeihin päästään, niin kisojen aikana tulee silti katsottua liikaa tunteella näitä.

Tuon Marjamäen uunotuksenhan näin itsekin ja kirjoitin siitä kanadapelipäivän seurantaan, kaikkihan varmaan uskovat että kirjoitin tosissani? (Toisaalta eihän siinä touhussa näennäisesti ollut mitään järkeä ja ainoa selitys mitä pystyi keksimään, oli joko paineita vähentävä "pitäkää hauskaa kentällä" -tyylinen harjoitus (vaikkakin miten paljon vähentäisi paineita lähteä kohkaamaan kanukkeja vastaan niiden aseilla ja ottaa turpaan tuhottomasti?), tai p-amerikkalaisia kohtan suunnattu källitys yritys (itselleni tuli mieleen viime kevään kisat joissa kanukit saivat harkkamatsin Suomen oikeaa pelityyliä vastaan ja murhasivat leijonat finaalissa). Pelitavan kokonaisvaltaiseen vaihtamiseen en usko sentään kenenkään uskoneen (edes tämän turnauksen osalta).
 
H

hiitti

Jäsen
Hieno homma kun on vielä pari peliä. Mitsku on kova sana tälle joukkueelle. Jos nousujohteinen peli jatkuu ja jäätäisiin vaikka vain neljänneksi niin ihan hyvä fiilis jää. Pitää olla realisti ja kaks kovaa maata tulossa vastaan. Ei niitä pidä kuitenkaan nöyristellä vaan raivolla päälle, ukkoa seinälle ja limppua väkisin maaliin. Vaikka perseellä.
 
J

Jaasin

Jäsen
mjr kirjoitti:
Tuohan oli LOISTAVAA jääkiekkoa? En nyt ihan tajua ajatteluasi...
Laajenna klikkaamalla

Jos siis viihteenä mitataan, niin olihan Suomi eilen kunnon antilätkäjengi. Todella kyynistä trappia ja sitten yvllä se maali.

Turnauspelinä, josta haetaan yhden pelin tulosta? Ihan LOISTAVA suoritus. Jos pidät vastustajan yhdestäpoikki-matsissa noilla maalipaikoilla, niin kyllä sä matsin voitat.
 
E

Espen

Jäsen
Jaasin kirjoitti:
Jos siis viihteenä mitataan, niin olihan Suomi eilen kunnon antilätkäjengi. Todella kyynistä trappia ja sitten yvllä se maali.
Laajenna klikkaamalla

Viihdyttävät kiekot oli viimeksi 80-luvulla. Voitosta ne siellä tässä vaiheessa vain pelaavat.
 
R

Roger Moore

Jäsen
Espen kirjoitti:
Viihdyttävät kiekot oli viimeksi 80-luvulla. Voitosta ne siellä tässä vaiheessa vain pelaavat.
Laajenna klikkaamalla
Yleensä voittava kiekko on muutenkin sitä mistä joukkueen kannattajat nauttivat. Kaikki kunniavuoden 2003 hurlumhei-puolivälierälle Ruotsia vastaan jossa paukuteltiin 11 maalia yhteensä, mutta kyllä minä tämän 2-0 voiton otan n. 100/100 kertaa. Tai noh, onhan se hienoa kieriskellä tervassa ja höyhenissä joten annetaan se yksi kerta tuollaisellekin pelille.
 
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös