MM 2016: Suomi

[sampio]

Tämä on sitä vanhojen häviäjäsukupolvien painolastia. Sitä on vielä Suomen harteilla, mutta tilanne toivottavasti muuttuu.

No jaa, mun mielestäni kokonaisten pelaajasukupolvien syyttely on juuri sitä paskaa asennetta, josta viestisi alussa muita syyttelet. Tuskin tuo hopea Jokista ja Koivuakaan hirveästi lämmitti. Hupaisaa, että viitsit sitten jonkun Rautakorven yksittäisen eleen poimia todisteeksi siitä, miten häviäjä hän on.

Aho on muuten hävinnyt jo toisen finaalinsa vuoden aikana ja suli joukkueineen tänä keväänä liigassa jo ennen huipentumaa. Ja onko Barkovilla muuta kuin hävittyjä finaaleja takanaan? On ne häviäjiä, ei suomalaisuus mihinkään häviä! Me ollaan hävitty jo seuraavat arvokisat!

 

[Ekonyymi]

'Tilastollisesti', eli pelaajien teho- ym. tilastoja uskoen, Suomella ei pitänyt olla muuta kuin satunnaisen yllättäjän mahkut näissäkään kisoissa. Hyvin kuitenkin venyttiin ja 'koneesta' otettiin kaikki ja vähän enemmänkin irti.

Tämä oli mielenkiintoisin ja sytyttävin leijonalauma aikoihin. Annan täydet pisteet hopeasta. Erityinen kunnia Koivulle, Jokiselle ja Granlundille. He olivat joukon sytytyttävin ydin.

Jos jollekin maalle finaali pitää hävitä, olkoon se Kanada. Jääkiekkokulttuurin emämaa.

 

[nummenkallio]

No jaa, mun mielestäni kokonaisten pelaajasukupolvien syyttely on juuri sitä paskaa asennetta, josta viestisi alussa muita syyttelet. Tuskin tuo hopea Jokista ja Koivuakaan hirveästi lämmitti. Hupaisaa, että viitsit sitten jonkun Rautakorven yksittäisen eleen poimia todisteeksi siitä, miten häviäjä hän on.

Aho on muuten hävinnyt jo toisen finaalinsa vuoden aikana ja suli joukkueineen tänä keväänä liigassa jo ennen huipentumaa. Ja onko Barkovilla muuta kuin hävittyjä finaaleja takanaan? On ne häviäjiä, ei suomalaisuus mihinkään häviä! Me ollaan hävitty jo seuraavat arvokisat!

Jos satuit katsomaan Suomen otteita vuodenvaihteen junnukisoissa, niin kyllä siellä vedettiin sellaisella asenteella, jota ei ole kovin usein aikuisten kisoissa Suomelta nähty. Ei pelätty mitään eikä ketään, ei tunnettu alemmuudentuntoa ketään kohtaan. Tietenkin aikuisten arvokisat ovat eri maailma, eikä junnutason menestys siirry automaattisesti aikuisten puolelle, mutta sitä ainakin toivon, että nämä kaverit eivät koskaan kadota sitä asennettaan. Se itseluottamus ja painolastin puuttuminen harteilta oli jotain hyvin epäsuomalaista. Voitonhalu ja rohkeus olivat suurempia kuin häviämisen pelko.

En sanonut, että häviämisen kulttuuri istuisi niinkään esimerkiksi Jokisen tai Koivun ikäluokan pelaajissa, vaan nimenomaan vanhemmissa sukupolvissa, joista jotkut Aravirta ja Rautakorpi ovat pahimpia esimerkkejä. Näiden hopeavelhojen ei tarvitsisi päästä jakamaan "taikaansa" enää yhdellekään suomalaiselle pelaajasukupolvelle. Aravirrasta on onneksi päästy jo.

Jos jollekin maalle finaali pitää hävitä, olkoon se Kanada. Jääkiekkokulttuurin emämaa.

Juuri tätä asennetta Suomi ei tarvitse. Minusta olisi ollut siedettävämpää hävitä vaikkapa Ruotsille, koska se on pystytty myös voittamaan, kaksikin kertaa finaalissa. Kanadan voittaminen tulee jatkossakin olemaan helvetin vaikeaa, jos sitä pidetään jollain jalustalla. En tiedä, ajattelevatko pelaajat näin - toivottavasti eivät - mutta jääkiekon seuraajissa tätä asennetta näkee paljon. Ruotsi ja Venäjä on tiputettu jo jalustalta, nyt pitäisi tiputtaa Kanada. Onneksi nuoremmat sukupolvet tulevat sen tekemään.

 

[blue line]

Kerropa mulle, että missä turnauksessa esim. Erkka on operoinut niin ylivertaisella tai edes tasavertaisella materiaalilla, että olisi ollut jotenkin odotettavissa menestystä?

Suomi häviää paperilla ja pelkästään yksilöitä katsomalla useammallekin joukkueelle MM-tasolla joka vuosi. Mutta kun sillä tavalla turnauksissa ei menestystä jaeta, vaan joukkuepelaaminen on ratkaisevassa osassa. Tietysti materiaalilla on oma merkityksensä, kun erot alkavat kasvaa tarpeeksi suuriksi, mutta siitä huolimatta Suomelta kuuluu odottaa aina hyvää pelaamista jäällä, vaikka pataan tulisikin.

Erkka on saavuttanut tietääkseni yhden kultamitalin urallaan 90-luvulla, tämä mennyt kausi oli melkoinen pohjakosketus valmentamassaan seurajoukkueessa.

Minusta on ihan sopivaa kysyä, miksi meillä on niin hemmetisti hopeaa ja pronssia varastossa, onko meidän materiaali sitten aina juuri niin hyvää, että se riittää just siihen kakkostilaan tai pronssille? Vastaus on ei, materiaalin ei useinkaan pitäisi riittää edes hopealle, mutta siitä huolimatta näitä himmeitä mitaleja tuntuu tulevan hyvään tahtiin. Minusta se on kyllä niin, että tämän vanhemman polven edustajilta loppuu paineen kasvaessa usko ja rentous tekemisessä ja sitten helposti tyydytään siihen, mitä ollaan jo saavutettu. Venäjä-voitto oli Nokalle tarpeeksi ja sitten vain puolustuksen kautta toivomaan parasta Kanadaa vastaan. Hopea hymyillen vastaan.

Ei enää tätä, kiitos.

 

[peterra]

vaan nimenomaan vanhemmissa sukupolvissa, joista jotkut Aravirta ja Rautakorpi ovat pahimpia esimerkkejä. Näiden hopeavelhojen ei tarvitsisi päästä jakamaan "taikaansa" enää yhdellekään suomalaiselle pelaajasukupolvelle. Aravirrasta on onneksi päästy jo.

Just. Ymmärrän kyllä, että suomalaisuuden DNA:ssa on todella syvällä tuo pelko häviämisestä (joka on usein suurempi kuin halu voittaa) mutta ei nyt kuitenkaan kahta ihan melko hyvin menestynyttä luotsia kannata naulata tämän takia. Mitäs nää muut liigavalmentajat on, jos esim. Rautakorpi ei ole mitään? Rautakorpi on ainoa liigavalmentaja, jonka joukkue ei ole koskaan jäänyt playoffien ulkopuolelle. Ja Rautakorpi on valmentanut lähelle 1000 matsia liigaa, joten älä vertaa mihinkään untuvikkoon, joka aloitti kaksi vuotta sitten.

Kannattaa katsoa esim. Rautakorven kohdalla sitä kokonaisuutta. Samalla, kun Rautakorvella on eniten hopeaa, hän on myös Suomen menestynein valmentaja kotoisessa liigassa. Jos siis lasketaan ne mitalit.

Kannnattaisi vaan hyväksyä, että eilen finaali hävittiin joukkueena. Ei vaan pystytty joukkueena voittamaan Kanadaa, joka oli ylivoimainen. Ei se ollut mistään yhdestä osatekijästä kiinni, kun mikään hyökkäysketju ei pystynyt Kanadaa haastamaan. Joukkueena oltiin kaikessa huonompia.

 

[Action Bronson]

Vitutus on ehkä liian voimakas sana kuvaamaan sitä miltä eilen tuntui koska nyt katseet on jo ensi keväässä. Kilpailevan automerkin muoviturnaus tässä loppukesästä ei kuitenkaan merkitse yhtään mitään. Honda on ihan paska auto.

Harmittaa se miten aseeton Suomi oli Nokan johdolla sitten kun olisi pitänyt tehdä jotain muutoksia omaan pelitapaan. Se että tuolla miehistöllä päästiin finaaliin asti oli minimitavoite johon luultavasti tuolla miehistöllä olisi päässyt joka toinen jatkoajan kaljankurlaaja. Yhdeksän päästettyä maalia turnauksessa on kuitenkin mainitsemisen arvoinen suoritus josta myös Nokalle täytyy antaa tunnustus. Puolustus ja maalivahtipeli oli loppujen lopuksi oikein hyvää ja pakko sanoa että etukäteen kivitettyjen Ohtamaan ja Koskisen panos lämmitti. Tiesin molempien pelaajien potentiaalin ja nyt molemmat olivat hyvin lähellä sitä mitä parhaimmillaan kykenevät antamaan joukkueelleen.

Nyt yön yli nukuttua kuitenkin tunnelin päässä näkyy valoa ja tällä kertaa kyse ei ole vastaantulevasta junasta. Suomi puksuttaa kohti kärkeä ja kirkkaampaa metallia.

Voisiko joku avata miten tämä IIHF:n ranking toimii? Vähän hämmentää kun eilen jossain siihen törmäsin ja näytti siltä että Venäjä keikkuu Suomen edellä. Mielestäni Venäjä on ylivoimaisesti yliarvostetuin joukkue mitä kärkipään suhteen tulee.

 

[enigma]

"Haaveet kaatuu" on tämän lätkäkauden motto.

Triplamestaruus ja ykkösvaraus NHL:ssä jäi molemmat haaveeksi vaikka siihen oli kaikkien aikojen sauma.

 

[sampio]

Jos satuit katsomaan Suomen otteita vuodenvaihteen junnukisoissa, niin kyllä siellä vedettiin sellaisella asenteella, jota ei ole kovin usein aikuisten kisoissa Suomelta nähty. Ei pelätty mitään eikä ketään, ei tunnettu alemmuudentuntoa ketään kohtaan. Tietenkin aikuisten arvokisat ovat eri maailma, eikä junnutason menestys siirry automaattisesti aikuisten puolelle, mutta sitä ainakin toivon, että nämä kaverit eivät koskaan kadota sitä asennettaan. Se itseluottamus ja painolastin puuttuminen harteilta oli jotain hyvin epäsuomalaista. Voitonhalu ja rohkeus olivat suurempia kuin häviämisen pelko.

Ymmärrän kyllä, mitä haet, mutta pitää ottaa huomioon sekin, että molemmissa junnukisoissa Suomella oli kisojen kärkimateriaalit käytössään. Molemmat jengit olivat kookkaita, luisteluvoimaisia ja muutamilla poikkeuksellisilla talenteilla terästettyjä. On aivan eri asia pelata raikkaasti ja itseensä luottaen, kun siihen on edellytykset.

 

[Imagined]

Yön yli, kun tätä on miettinyt, jäin kaipaamaan Suomelta pelirohkeutta Kanadan kovassa prässissä. Nyt lähdettiin pelaamaan nolla-nollaa, kun kontrolloidut hyökkäykset olivat yhden käden sormilla laskettavissa, kuten maalipaikatkin. Joku suunnaton arkuus vaivasi hyökkäyksiinlähtöjä koko finaalin ajan. Sama arkuus paistoi myös hyökkäyspäässä. Heti, kun Kanadalla oli pienikin mahdollisuus irtokiekkoon, pakit peruuttivat omalle siniselle häntä koipien välissä. Onhan tämä jälkiviisastelua, mutta mieluummin rohkealla taktiikalla maalintekokilpailuun kuin paskat housussa sitä nolla-nollaa, ilmeisesti yv-tilaisuutta tai jotain onnekasta pomppua odotellen.

Tilanteisiin reagointi oli muutenkin jotain muuta, mihin on totuttu. Aika monta kertaa omassa päässä toisen pakin olisi suonut nousevan joko kiekon kanssa tai sitten kiekkoa pyytämään. Nousun sijaan kurvattiin takaisin sinne omaan päätyyn, ja hyökkääjät joutuivat myös palaamaan takaisin, kun koko keskialue oli 100% Kanadan hallussa. Vaikka sitten saatana niitä norsukiekkoja ja Pillu perään, jos ei muuta keksitä. Nyt annettiin Kanadan pelata omilla vahvuuksillaan ja siitä ei koskaan voi seurata mitään hyvää.

Aivan samat havainnot. Suurin syy mielestäni leijonien huonoimpaan peliin turnauksessa oli Jalonen. Uusi huippupelaajien aikakausi on alkamassa, mutta Jalonen on vielä heijastus menneestä ajasta. Näitä iloisia nuoria voittajatyyppejä ei saa kahlita noin passiiviseen pelityyliin. Hyökkäysalueen kiekoton peli henki ja huokui arkuutta. Puolustuspään kiekollinen hitaus huokui älytöntä epävarmuutta. Lindell nyt ei vain tainnut tottua isoon kaukaloon eikä ollut muutenkaan terävimmillään, mutta Pokan pelin vaikeudet johtuivat myös hitaasta arkailevasta ylivarovaisesta kiekollisesta pelistä Pokan itsensä osalta, mutta myös kiekottomien hyökkääjien. Itsevarmuus ja peli-ilo omaan hyökkäysvoimaan uskominen ei näkynyt missään muussa osassa kenttää kuin Granlundin ja Koivun kiekollisessa pelaamisessa hyökkäysalueella.

Väittäisin, että kolmanteen erään tuskastuneena isot uuden sukupolven huippupelaajat, kuten Barkov ja Aho, kyllästyivät tuloksettomaan peruutteluun ja siksi hakivat sen kiekon pari kertaa kumpainenkin omasta päästä ja kuskasivat sen hyökkäysalueelle. ONNISTUNEESTI perhana vieköön, toivat siis jalalla rohkeasti kiekon ylös haastaen Kanadalaisia ja kas kummaa voittivat sen tilan ja ajan. Se on ihan sama vaikka siellä on maailman parhaat puolustuspelaajat edessä, jos taitoa hyökkäyksessä on kuten suomella oli, niin kiekollisena sulla on aina ässä hihassa oli vastassa peruuttelemassa kuka tahansa. Tähän pitää tätä uutta sukupolvea kannustaa, eikä yrittää hakata samaan passiiviseen muottiin missä opitaan vain häviämään paskat housussa.

Veikkaan, että ei Barkov ollut loukkaantunut vaan noudatti Jalosen pelisuunnitelmaa. Lopussahan nähtiin pari kertaa kuinka Barkov löysi luisteluvoimansa. Kuten myös Aho..


Eilinen oli juuri se klassikko mitä valmentajat sanoo, että jos peli menee miettimiseksi niin se muuttuu hitaaksi. Nyt mietittiin pelko perseessä viisikon tiiveyttä ettei vaan Kanada pääse 1vs1 tilanteisiin missään osalla kenttää. Toki ymmärrettävä pointti pitää yllä jatkuva viisikon tuki, mutta tällä uudella kultaisella sukupolvella arkailu kostautuu. Rohkeutta pelitapaan ensi kerralla. toivon Marjamäelle kaikkea hyvää jatkoa ajatellen.

 

[blue line]

Ymmärrän kyllä, mitä haet, mutta pitää ottaa huomioon sekin, että molemmissa junnukisoissa Suomella oli kisojen kärkimateriaalit käytössään.

Ei niitä sellaisina ennen turnausta pidetty. 19-vuotiaitten turnaus jne. Jos aletaan laskemaan joukkueiden nhl-varausten määrää ja laatua, voi sekin osoittautua aika epäedulliseksi Suomen kannalta.

 

[sampio]

Ei niitä sellaisina ennen turnausta pidetty. 19-vuotiaitten turnaus jne. Jos aletaan laskemaan joukkueiden nhl-varausten määrää ja laatua, voi sekin osoittautua aika epäedulliseksi Suomen kannalta.

No jaa, itse muistan lukeneeni ennen molempia kisoja sekä täältä että muualtakin, miten Suomella on talenttia erityisesti hyökkäyksessä ja vieläpä kookkaassa paketissa. Toki tämä ei poista sitä tosiasiaa, että myös valmennus onnistui, olisihan nuo molemmat kisat voinut paskoa silti. Nyt pelattiin hyvin, kun vielä työkalutkin siihen oli olemassa. Aikuisten kisoissa ei nyt ehkä ihan samanlaisia edellytyksiä ollut, vaikka en minä itsekään täysin tyytyväinen Jalosen peruutteluun ollut. Voin kyllä myöntää, että olisin ollut, jos tripla olisi otettu.

 

[nummenkallio]

Kannattaa katsoa esim. Rautakorven kohdalla sitä kokonaisuutta. Samalla, kun Rautakorvella on eniten hopeaa, hän on myös Suomen menestynein valmentaja kotoisessa liigassa. Jos siis lasketaan ne mitalit.

Menestystä pitäisi mitata mestaruuksilla, eikä millään muulla. Näin mitattuna Suomen menestynein liigavalmentaja on Hannu Jortikka, ellei jollain Ilveksellä ole ulkojäiden ajoilta jotain menestyneempää valmentajaa.

Suomessa on ongelmana juuri tämä "kokonaisuuden katsominen", jota voisi nimittää myös hopeaan tyytymiseksi. Rautakorpi ja Aravirta ovat saavuttaneet tasaisesti mitaleita, mutta eivät he ole Jortikan kaltaisia voittajia. Ja en nyt kaipaile tässä Jortikkaa maajoukkueen peräisimeen, sillä hänenkin aikansa on ohi, mutta hän on esimerkki voittajasta. Niin kauan kun näitä hopeavelhoja pidetään suuremmassa arvossa kuin voittajia, kakkostiloja ropisee jatkossakin ykköstilojen sijaan.

Onneksi suomalaisvalmentajissa on sentään yksi voittajatyyppi, jota laajasti arvostetaan: Jukka Jalonen.

 

[Jokeriarska]

Jotenkin tuli Curren ajan Kanada-kammo mieleen. Joukkue ei tietenkään nyt varmaan mihinkään yrityksen puutteeseen kaatunut, mutta jotain siinä taas oli että Suomi häviää muuten todella loistavan turnauksen ratkaisuottelun, kun pelaa "käsijarru" päällä ja silminnähden pelkää voittamista? Saappaat jalassa kaatumisia pudotuspeleissä Kanadaa vastaan ei liene kuin World Cupin finaali, mutta noin muuten on jäänyt aivan liian usein kuva lannistuneesta Suomen joukkueesta kuten 2007. Siinäkin voitettu välierä Venäjää vastaan heidän kotikisoissaan veti takin tyhjäksi? Kentällä on toki myös vastustaja, joka pelasi loistavan ottelun. Harvoin on nähnyt noin yksipuolista finaalia jossa yhden maalin tappioasemasta on lähes toivottomalta näyttävä mahdollisuus tasoitukseen.

 

[peterra]

Niin kauan kun näitä hopeavelhoja pidetään suuremmassa arvossa kuin voittajia, kakkostiloja ropisee jatkossakin ykköstilojen sijaan.

Niin. Osoitat ainakin minulle äärimmäistä vajautta ihmisenä näillä kommenteillasi. Sinun mielestäsi siis yksi mestaruus on arvokkaampi kuin pitkäjänteinen työ, jonka seurauksena mestaruus tulee? Esim. itse ehdotit juuri Jalosta (Jukkaa) valmentajaksi. Mitäs Jukka on voittanut? 2011 MM, 2016 JMM, 2006 HPK:ssa Suomen mestaruus. Siinä välissä on kasoittain PRONSSEJA, puolivälierätappioita, välierätappioita jne jne. Valmentaja ei voita mitään ilman huippujoukkuetta. Ja joukkue on aina suhteessa muihin.

Suomesta löytyy pilvin pimein valmentajia, joilla on se yksi mestaruus ja 5 floppikautta lisäksi. Mites Kai Suikkanen? Kultaa, hopeaa ja sen jälkeen sijaa 14.? Onko hyvä valmentaja? Ja onko parempi valmentaja kuin Jukka Rautakorpi? Lyhytnäköistä ajattelua osoitat vain sinä.

Ja kaiken hyvän päälle NOKKA JALOSELLA on enemmän mainostamiasi mestaruuksia ja voittoja kuin J. Jalosella. Herää pahvi.

 

[Noitarumpu]

Jussi Jokinen jatkoi maajoukkueessa tuttuja otteita. Epäonnistuneita laukauksia ja kulmikasta luistelua riitti ottelusta toiseen, eikä tälläkään kerralla mies vakuuttanut minua lainkaan. Taso ei missään nimessä riitä ykkösketjuun ja hän on ikään kuin uuden ajan Tomi Kallio. Ei ole oikein parempaakaan tarjolla noihin rooleihin, niin hänet täytyy ottaa mukaan.

Juicy kyllä pelasi mielestäni hyvät kisat. Huonoja hetkiäkin mukaan mahtui, kelläs siellä ei olisi mahtunut, mutta kokonaisuudessaan näyttää jatkuvan tuo Jokisen dissaus täälläkin aiheetta. Hyvin pelasi, eikä kisojen tulos ole hänen syytään. Jos vielä on kondiksessa niin ilman muuta toilettikappiin mukaan syksyllä. Näin eri mieltä voidaan olla asioista. On totisesti aliarvostetuimpia pelaajia, joita tiedän. Valmentajat näkevät toisin, kun hänet yleensä aina mukaan halutaan. Mut nehän ny ei mistään mitään tajuakaan, siltä vaikuttaisi, kun lukee noita Kojon arvostelijoita:)

 

[vdx mua zorbas]

Juicy kyllä pelasi mielestäni hyvät kisat.

Ootko muuten koskaan dissannu Kärppälähtöistä pelaajaa? Ihan rakentavassa hengessä vaan kysyn :)

 

[Noitarumpu]

Enpäs ole ajatellut koko asiaa. En muista dissanneeni, olen ehkä sitten vaan pitäny turpani kiinni tai kirjoittanut tyyliin, että joukkue ei pelannut hyvin tms. luulisin. Hyvä huomio:)

En kyllä vilpittömästi todeten edes ajatellut mitään Kärppäpohjaa Jokisessa, kun kirjoitin. Olen vain seuraillut jonkin verran suomalaisia änärissä, muutenhan en ole siitä Liigasta edes kauhean kiinnostunut, ja huomannut, ettei Jussille anneta mitään arvoa, teki hän mitä tahansa.Saman huomasin nyt tuossa Taitopelaajan kirjoituksessa. Ehkä sitä sitten alitajuisesti vaan kirjoittaa Kärppälähtöisistä enemmän, koska niitä seuraakin luonnollisesti enemmän, mut pääpointti tässäkään ei ollut lähtöseura vaan se, että hän pelasi minusta hyvin.

Pitäisi muuten alkaa tarkkailemaan kuinka monet kirjoittavat kannustamansa seuran riveistä lähteneistä pelaajista enemmän. Uskon, että aika moni ja kertomastani syystäkin usein. Ihan tajunnanvirtaa:)Sori, jos se häiritsi, ei ole tarkoitus. Toki välillä otan kiihkeästikin kantaa omasta seurasta lähteneiden puolesta, kuten case Puljusta olet huomannut varmaan.

 

[vdx mua zorbas]

Pitäisi muuten alkaa tarkkailemaan kuinka monet kirjoittavat kannustamansa seuran riveistä lähteneistä pelaajista enemmän. Uskon, että aika moni ja kertomastani syystäkin usein. Ihan tajunnanvirtaa:)Sori, jos se häiritsi, ei ole tarkoitus.

Ei häirinnyt. Tuli vaan mieleen, että yleisesti ottaen omien puolustaminen on hyvin yleistä ja pitkälti myös alitajuista, "omia" suojelee usein tiedostamattakin. Mutta ihan näön vuoksikin kannattaa joskus lytätä omia, se tuo uskottavuutta ja "kriittistä näkemyksellisyyttä", joka on Jatkoajassa kovaa valuuttaa. Itse haukun yleensä varmuuden vuoksi kaikki omat, ja usein vieläpä etukäteen ennen kauden alkua.

Ehkä kannattaisi ottaa joku Kärppä-pelaaja tarkoituksellisesti tikun nokkaan, randomina vaikkapa Mäenalanen. Jos ei tunnu luontevalta, niin harjoittelemalla oppii. Tässä vapaaseen käyttöön muutama naseva fraasi: "Ei jumalauta tota Mäenalasta", "Taas se Mäenalanen pomputtaa", "Mäenalanen hiuksista vttn" - tähän tapaan...

 

[Taitopelaaja]

Juicy kyllä pelasi mielestäni hyvät kisat. Huonoja hetkiäkin mukaan mahtui, kelläs siellä ei olisi mahtunut, mutta kokonaisuudessaan näyttää jatkuvan tuo Jokisen dissaus täälläkin aiheetta. Hyvin pelasi, eikä kisojen tulos ole hänen syytään. Jos vielä on kondiksessa niin ilman muuta toilettikappiin mukaan syksyllä. Näin eri mieltä voidaan olla asioista. On totisesti aliarvostetuimpia pelaajia, joita tiedän. Valmentajat näkevät toisin, kun hänet yleensä aina mukaan halutaan. Mut nehän ny ei mistään mitään tajuakaan, siltä vaikuttaisi, kun lukee noita Kojon arvostelijoita:)

Ei turnaus missään nimessä Jokiseen kaatunut, mutta koskaan hän ei ole ollut se ratkaiseva pelaaja menestykseen, vaikka roolia on tarjottu. Ilman muuta hän World Cupissa on mukana, mutta kuten sanoin niin syy on enemmänkin siinä, että tässä vaiheessa parempiakaan tuonne hyökkäysketjuihin ei oikein ole. Jokinen pelaa paremmin pienemmässä kaukalossa, sillä luisteluvoima ei riitä isossa kaukalossa huippuja vastaan.

Jos asioita hieman karrikoidaan, niin Jussi Jokinen oli Suomen paras pistemies NHL:ssä kuluneella kaudella. Sen sijaan tässä turnauksessa hyökkäyspäästä pystyy nostamaan aika monta kaveria hänen edelleen. Toki Jokinen nappasi kakkossyöttöjä aika paljon, mutta juuri tällaisissa isoissa peleissä häneltä odottaisi vähän enemmän. Jos luit viestini kokonaan, niin huomasit varmasti myös, että en arvostellut pelkästään Jokista vaan vielä enemmän kritiikkiä tuli esimerkiksi Barkovin suuntaan. :)

 

[Grainger]

Ja kaiken hyvän päälle NOKKA JALOSELLA on enemmän mainostamiasi mestaruuksia ja voittoja kuin J. Jalosella. Herää pahvi.

Maailmanmestaruus ja erityisesti alle parikymppisten maailmanmestaruus ovat monta pykälää kovempia meriittejä kuin Suomen mestaruudet.

Jukka Rautakorpi on hyvä valmentaja ja voittanut Suomen mestaruuden, mutta ei hänestä voittaja tule ensimmäisenä mieleen. Jukka ja Kari Jalosista sen sijaan tulee.

 

[Noitarumpu]

Ei häirinnyt. Tuli vaan mieleen, että yleisesti ottaen omien puolustaminen on hyvin yleistä ja pitkälti myös alitajuista, "omia" suojelee usein tiedostamattakin. Mutta ihan näön vuoksikin kannattaa joskus lytätä omia, se tuo uskottavuutta ja "kriittistä näkemyksellisyyttä", joka on Jatkoajassa kovaa valuuttaa. Itse haukun yleensä varmuuden vuoksi kaikki omat, ja usein vieläpä etukäteen ennen kauden alkua.

Ehkä kannattaisi ottaa joku Kärppä-pelaaja tarkoituksellisesti tikun nokkaan, randomina vaikkapa Mäenalanen. Jos ei tunnu luontevalta, niin harjoittelemalla oppii. Tässä vapaaseen käyttöön muutama naseva fraasi: "Ei jumalauta tota Mäenalasta", "Taas se Mäenalanen pomputtaa", "Mäenalanen hiuksista vttn" - tähän tapaan...

Heh...kun olet seurannut palstaa, niin kerro olenko kauheasti dissaillut muiden pelaajia? Joko mulle on tulossa joku dementia tai sitten olen sokea kirjoituksilleni, koska en ainakaan muista kirjoittaneeni sellaisia. Ois mukava tietää! Ainakin yritän yleensä löytää asioista myönteisiä puolia.

 

[peterra]

Maailmanmestaruus ja erityisesti alle parikymppisten maailmanmestaruus ovat monta pykälää kovempia meriittejä kuin Suomen mestaruudet.

Kyllä. Ja mm. tulevalla MM-luetsilla Lauri Marjamäellä ei ole niitä vielä yhtään. En ole koko tämän vuoden aikana ymmärtänyt tätä "noitavainoa" Rautakorpea ja Nokka Jalosta kohtaan. Kannattaa lukea nuo kommentit myös, mitä lainasin. Logiikka on täysin vajaa.

 

[Grainger]

En ole koko tämän vuoden aikana ymmärtänyt tätä "noitavainoa" Rautakorpea ja Nokka Jalosta kohtaan.

En minäkään. Kommentoin vain sitä, että Jukka Jalonen lienee tämän kansakunnan historian menestynein valmentaja ja suurin voittaja.

 

[vdx mua zorbas]

Heh...kun olet seurannut palstaa, niin kerro olenko kauheasti dissaillut muiden pelaajia? Joko mulle on tulossa joku dementia tai sitten olen sokea kirjoituksilleni, koska en ainakaan muista kirjoittaneeni sellaisia. Ois mukava tietää! Ainakin yritän yleensä löytää asioista myönteisiä puolia.

Mulla ei ole käsitystä tai mielikuvaa, oletko dissannut muiden pelaajia. Tarkoitus ei ollut viitata lainkaan siihen. Se oli vaan hassuttelua, että "objektiivisuuden nimissä" omiinkin voi joskus suhtautua kriittisesti :)

 

[Noitarumpu]

Ei turnaus missään nimessä Jokiseen kaatunut, mutta koskaan hän ei ole ollut se ratkaiseva pelaaja menestykseen, vaikka roolia on tarjottu. Ilman muuta hän World Cupissa on mukana, mutta kuten sanoin niin syy on enemmänkin siinä, että tässä vaiheessa parempiakaan tuonne hyökkäysketjuihin ei oikein ole. Jokinen pelaa paremmin pienemmässä kaukalossa, sillä luisteluvoima ei riitä isossa kaukalossa huippuja vastaan.

Jos asioita hieman karrikoidaan, niin Jussi Jokinen oli Suomen paras pistemies NHL:ssä kuluneella kaudella. Sen sijaan tässä turnauksessa hyökkäyspäästä pystyy nostamaan aika monta kaveria hänen edelleen. Toki Jokinen nappasi kakkossyöttöjä aika paljon, mutta juuri tällaisissa isoissa peleissä häneltä odottaisi vähän enemmän. Jos luit viestini kokonaan, niin huomasit varmasti myös, että en arvostellut pelkästään Jokista vaan vielä enemmän kritiikkiä tuli esimerkiksi Barkovin suuntaan. :)

Huomasin kyllä kirjoituksesi Barkovistakin. Ei siinä mitään, olet kyllä siinä oikeassa, että ei Jussi Leijonien paras ollut, mutta mukavasti kuitenkin roolissaan pelasi ja silmiini pisti se, miten helposti hän ajoi maalille, tai juuri noita syöttöjä antoi ja HUOM! napakasti lapaan vieläpä. Tärkeitä pointteja. En sitten tiedä, että olisiko Jussin ja Patrikin pitänyt vaihtaa puolia, kun siitä niin paljon on kirjoitettu. Menikö Laine siis tavallaan hukkaan, joutuessaan totutulta paikaltaan ns. "väärälle puolelle?"

Jokiselle alkaa tulla ikää mittariin, joten liike hidastuu, mutta on kyennyt kyllä sijoittumisilla sitä korvaamaan.