Mainos

Mitä sähköä?

  • 859 191
  • 6 747

JYP#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyyni Kari & Klassikkopaidat
Meillä on kanssa VILP omakotitalossa. Ei ole mitään termostaatteja sisällä vaan ulkoilman lämpötilasta tekee päätökset. Jotain optimointia pystyy tekemään, mutta ihan hirveän suuria taikatemppuja sillä ei pysty tekemään. Optimointivaikeuksista huolimatta olen siihen ihan tyytyväinen, meillä riittää aika tarkalleen 10 000 kwh koko vuoden sähkönkulutukseen.

Se mikä tuossa vähän mietityttää näin talvea kohden on pakkasjaksojen pituus ja pörssisähkön kehitys. Järjestelmähän on sellainen, että jossain -20 asteessa VILP alkaa lämmittämään sähkövastuksilla, jolloin siitä tulee ikään kuin suorasähkölämmitteinen ja kulutus on sen mukainen.

Viime talven kaltaiset pakkasviikot ovat vaikeita, sillä silloin sähköä kuluu paljon ja usein näihin aikoihin myös sähkön hinta on kova. Tammikuun neljännen superperjantain sähkölasku oli noin 130 euroa yhdeltä päivältä. Vertailun vuoksi kevät/kesäaikaan koko kuukauden sähkölaskut ovat olleet jotain 6-20 euron väliltä ilman siirtoja.

Tammikuun ekan viikon vuoksi myös pörssisähkön hintakeskiarvot kurahtivat kalliiksi, taisin maksaa pörssisähköstä keskimäärin (12kk) noin 10 snt/kwh kaiken optimointisäätämisen jälkeen. Keskiarvo nousee kummasti kun sesongin aikana hinta karkaa. En ole nyt Exceleiden ääressä, mutta jos muistini ei petä, niin joulu-helmikuussa käytetään 75% koko vuoden sähköistä, ja vastaavasti maalis-marraskuussa pitkästä jaksosta huolimatta vain 25%. Eli voidaan sanoa, että sydäntalven aikana määritellään se, mikä sähkösopimus kannattaa.

Olen vähän vilkuillut 3 ja 6 kk määräaikaisuuksia, mutta vielä en ole sellaiseen tarttunut. Joku 10 snt kiinteä hintakin tuntuu melko hyvältä tarjoukselta, sillä silloin ei tarvitse jännittää Olkiluotojen huoltoja tai ongelmia.
 

mountainsnake

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Oma metsä kannattaa myydä/hakata silloin kun hinnat osuu kohdilleen ja metsä on siinä vaiheessa. Ei hyvää tukkipuuta pidä takassa polttaa. Kun myyt hyvään hintaan klapit maksaa pelkkiä pähkinöitä.

Pienenä OT:Na
onhan se näinkin, mutta tukkipuu on vielä vajaa kasvuista, ja toisaalta omaan arvomaailmaan ei ylipäätä kuulu raivaushakkuu. Palsta on joitakin hehtaareita, niin enemmän sillä on arvoa ihan vain metsänä, missä voi itse touhuilla, ja tarvittavat polttopuut tehdä. Ylipäätä metsänhoito on erittäin hyvää ulkoilua ja liikuntaa siinä samalla, ja luonnossa touhuaminen on terapeuttista. Vaikka raivaussahajumppa on kyllä myös melko kuluttavaa hommaa. Tosin, nyt pari pientä muksua, nin vähän vähiin jäänyt aika nyt metsän hoidolle, mutta ehkä ensi talvena olisi taas aikaa lähteä touhuamaan
 

Ulos T.

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko kotimaassa +suomalaiset maailmalla +Kärpät
Laitetaan vielä sähkön siirrosta artikkeli joka osui silmiin: Lintilä: Carunan hinnoittelu "verrattain aggressiivista" – sähkönsiirron hintahelpotusta odottaville synkeä viesti - Suomenmaa.fi

Linkki vie Mika Lintilän haastatteluun Suomenmaa -lehden sivuille josta tämä osuu silmiin ja kertoo myös Carunan hinnoittelumotiivista mielestäni aika suoraan. Carunan näkökulmasta täysin ymmärrettävää, mutta olisihan nyt hemmetti soikoon tällainen pitänyt tajuta huomioida kun Fortumin siirtoverkkoa aikanaan myytiin - aika selkeää se on mitä tuollaisesta seuraa. Nyt sitten Carunan asiakkaat maksavat suht suuria summia, firma vetää voittoa ja ne rahat menevät lähes täysin ulkomaille ja jopa EU:n ulkopuolelle.

Hän kertoo ministerinä tavanneensa Carunan kanadalaisen johdon kun nämä kävivät Suomessa.

– Kun muut pitivät energiakriisin aikana siirtohinnat tasaisina, he nostivat. Kovin perustelivat tätä tarpeillaan, mutta ei minulla heille paljon ymmärrystä ollut silloin.

– Heillä on suurimpana omistajana kanadalainen Ontarion opettaja-eläkeläisten säätiö, ja osakearvosta ja tuloksesta tulee hinnoittelu, Lintilä selittää.
Helppoa ei ole Carunallakaan näinä haastavina aikoina:
Caruna: Muutosneuvottelut

Vaikka on agressiivinen hinnoittelu ja monopoli niin silti tekee niin tiukkaa että porukkaa on potkittava pois. Ja ymmärtäähän sen, ei ole hyväntekeväisyyttä vaan businessta tämä sähköverkko-liiketoiminta. Toivotaan että matka jatkuu ja jatkossakin pystytään maksamaan tuntuvia osinkoja omistajaportaalle. Tällaista rahasampoa ei - välttämättä - olisi kannattanut myydä valtiolta ulos.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Toi on kyllä lähes koomista, miten vähän Carunalla on työntekijöitä. 89 000km sähköverkkoa, 250 työntekijää. Se on 356km/työntekijä. Voitto per työntekijä 600 000€. Taikka sellainen 1,80€ per metri sähköjohtoa tulee voittoa vuodessa. Oli se hyvä että tällaisesta paskafirmasta pääsi veronmaksajat eroon.

Mutta toisaalta eipä sitä kyllä ikinä ketään Carunan haalareissa näykään, tai heidän autojaan tien päällä, vaan aina ne on aliurakoitsijoita. Useimmiten se on täysin käsittämättömästi nimetty Omexom. Tuo näyttää ihan venäjänkielen sanalta, en tiedä onko tarkoituksella koitettu keksiä brändiarvoltaan mahdollisimman huono nimi.


Sinänsä YT:t on ihan hyvä pitää joka firmassa silloin tällöin että voidaan hankkiutua eroon sluibailijoista, ei siinä mitään. Ongelmat Carunan kanssa on ihan toisaalla.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Olisi kiva tietää, paljonko vaikka maakaapelin ylläpito maksaa, jos valmiiksi maassa olevaan sellaiseen on ihan oikein maksaa useamman kympin perusmaksuja, vaikka sen rakentaminen on maksettu jo aikoja sitten? Kyseessä vielä monopolitoiminta. Ei tuo nyt maalaisjärkeen kuulosta ihan reilulta.

Kyllä kai se nyt firmaltakin vaatii panostuksia, että saat asiakkaita? Nyt sitten tavallaan pakotetaan maksamaan palvelusta, vaikka et sitä juuri sillä hetkellä tarvitsekaan. Eikö meidän pitäisi samalla ajatus mallilla maksaa myös matkapuhelinverkoista perusmaksua, vaikka ei niitä käytettäisikään, kun niitä mastoja on rakennettu jokaiseen kiven notkoon? Tai kun nyt otin valokaapelin, niin eikö siitäkin pitäisi maksaa perusmaksua, vaikka ei sitten haluaisikaan sitä dataa liikkumaan?

Joo saatan olla pihalla, mutta kyllä tällainen mielivaltainen rahan kiskominen ottaa tunteisiin. Itsehän siis asun onnekkaasti todella hyvällä ja edullisella alueella.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK


Tässä on syy miksi kiinteiden hinnat eivät palaa entisiin hintoihin. Riskejä on.
 

Tuamas

Jäsen
Olisi kiva tietää, paljonko vaikka maakaapelin ylläpito maksaa, jos valmiiksi maassa olevaan sellaiseen on ihan oikein maksaa useamman kympin perusmaksuja, vaikka sen rakentaminen on maksettu jo aikoja sitten? Kyseessä vielä monopolitoiminta. Ei tuo nyt maalaisjärkeen kuulosta ihan reilulta.
….
Joo saatan olla pihalla, mutta kyllä tällainen mielivaltainen rahan kiskominen ottaa tunteisiin. Itsehän siis asun onnekkaasti todella hyvällä ja edullisella alueella.

Tässä on, todennäköisesti Kepun toiveesta, haluttu systeemi, jossa tiheämmin asutuissa kolkissa asuvat subventoivat syrjäkylien sähkönsiirtoa.

Vaihtoehtojahan olisi käytännössä nykysysteemin lisäksi kaksi.

1)
Ne jotka asuvat harvemmin asutulla alueella maksavat enemmän kuukausimaksua myös verkkoyhtiön sisällä, esimerkiksi jollain kertoimella kilsoina keskuksesta ja vastapainoksi ne jotka asuvat tiheämmin asutulla alueella maksavat vähemmän.

2)
Investoinnit laskutettaisiin kerralla ja ylläpidosta maksettaisiin huomattavasti nykyistä vähemmän, ts. riippuen alueesta tonnien-kymppitonnien kertainvestointi ja jatkossa nykyistä pienempi ylläpitomaksu kuukausittain.

Kuten @DAF mainitsi, Tapani-myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen pelästyttämänä sähkömarkkinalakia uudistettiin ja käytännössä ohjattiin maakaapelointiin.

Silloin verkkoyhtiöt varoittivat hyvin suoraan ja selvästi useampaan otteeseen, että ehdotettu lainsäädännön muutos tulee nostamaan siirtomaksuja selvästi, kuten sitten lopulta kävikin.
 
Viimeksi muokattu:

Puukäsi

Jäsen
Tässä on, todennäköisesti Kepun toiveesta, haluttu systeemi, jossa tiheämmin asutuissa kolkissa asuvat subventoivat syrjäkylien sähkönsiirtoa.

Vaihtoehtojahan olisi käytännössä nykysysteemin lisäksi kaksi.

1)
Ne jotka asuvat harvemmin asutulla alueella maksavat enemmän kuukausimaksua myös verkkoyhtiön sisällä, esimerkiksi jollain kertoimella kilsoina keskuksesta ja vastapainoksi ne jotka asuvat tiheämmin asutulla alueella maksavat vähemmän.

2)
Investoinnit laskutettaisiin kerralla ja ylläpidosta maksettaisiin huomattavasti nykyistä vähemmän, ts. riippuen alueesta tonnien-kymppitonnien kertainvestointi ja jatkossa nykyistä pienempi ylläpitomaksu kuukausittain.

Kuten @DAF mainitsi, Tapani-myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen pelästyttämänä sähkömarkkinalakia uudistettiin ja käytännössä ohjattiin maakaapelointiin.

Silloin verkkoyhtiöt varoittivat hyvin suoraan ja selvästi useampaan otteeseen, että ehdotettu lainsäädännön muutos tulee nostamaan siirtomaksuja selvästi, kuten sitten lopulta kävikin.
Ruotsissa on 4 eri hinta-aluetta, jos Suomessa siirryttäisiin samaan Helsingissä maksettaisiin sähköstä huomattavasti korkeampaa hintaa. Nyt maakunnat tuottaa merkittävästi enemmän sähköä, kuin kuluttavat ja se siirretään muualle. Uusien siirtolinjojen tieltä sähkönsiirtoyhtiöt voivat pakkolunastaa maita pilkka hintaan ja siitä kärsivät maakuntien maanomistajat, joten minun mielestä olisi ihan oikein, että niitä korkeita siirtohintoja voitaisiin jotenkin kompensoida. Tälläkin palstalla on tullut kommenttia, että Helsingistä maksetaan maakuntiin, mutta asiat ei ole aina niin yksinkertaisia.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Laitoin itse sähkölaskun tuossa maksuun verkkopankissa. heinä-elokuu maksoi 11 euroa. Tuosta perkeleestä taisi olla perusmaksua kuusi euroa. Nojoo, tää on just näitä kerrostaloasujan ongelmia ja oikeasti aika sama maksako se sähkö kuussa kympin vai vai neljäkymppiä, mutta oli aika koomista katsoa kun ne kilowatit per kuukausi maksoi karkeasti noin 1,5 senttiä.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Laitoin itse sähkölaskun tuossa maksuun verkkopankissa. heinä-elokuu maksoi 11 euroa. Tuosta perkeleestä taisi olla perusmaksua kuusi euroa. Nojoo, tää on just näitä kerrostaloasujan ongelmia ja oikeasti aika sama maksako se sähkö kuussa kympin vai vai neljäkymppiä, mutta oli aika koomista katsoa kun ne kilowatit per kuukausi maksoi karkeasti noin 1,5 senttiä.
Voin paljastaa että melkolailla saman verran kesällä maksaa sähkö omakotitalossa eikä kulutuskaan ole merkittävästi kerrostalossa asujaa isompaa. Eniten kyllä kesäaikaan hymyilyttää siirron hinta verrattuna energiaan mutta nämä on näitä.

Alkaa olemaan talven puut jo katon alla valmiina ja loput pääsevät vielä ulkovarastointiin, takkaa muutamia kertoja saanut viritellä tälle syksylle ja eiköhän tuossa kohta joku +5 asteinen päiväkin saada että viitsii puupannun koeajaa kesän jäljiltä.

Kohta se lämmityskausi alkaa kunnolla.
 

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
Eniten kyllä kesäaikaan hymyilyttää siirron hinta verrattuna energiaan mutta nämä on näitä.

Hymyilyttää ja vähän itkettää näin 3x35A -siirtäjänä Carunan alueella.

Vähän alkaa jo näyttää tosiaan lämmityskauden alulta, kun vetää yöt näin kylmäksi. Tänään varmaan joutuu vielä iltapäivällä jäähdyttelemään, mutta varmaan voisi kohta jo pestä ilmalämpöpumput talvea varten.
 

Ulos T.

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko kotimaassa +suomalaiset maailmalla +Kärpät
Onko kukaan kokeillut, onko mahdollista tai onko mitään esteitä jos hankkisi kaksi mittaria ( = käyttöpaikkaa) ja hommaisi niihin kaksi sopimusta ( = kiinteä ja pörssi tietysti)?

Tässä voisi siis saada molempien sopimusmallien edun. Suurin osa ajasta halvalla pörssillä ja sit noi piikkiajat voisi käyttää jotain kiinteää sopimusta. Kulujahan tuossa tulisi enemmän kun pitäisi olla kaksi mittaria (ja kaksi sopimusta) mutta en tiedä onko se kuitenkaan paljoa? Tämä voisi esim onnistua omakotitalossa niin että on Asunto A ja Asunto B joihin nuo mittarit on, itse sähkö menisi kuitenkin samaan kulutukseen. Samalla tapaahan siis taitaa mennä vaikka paritalot ja rivitalot että kiinteistössä on 1 liittymä sähköverkkoon ja sit 1-n kappaletta sähkömittareita eri asuntoihin. Ja taitaa kerrostalotkin mennä samalla tapaa, eli sinänsä estetä ei olisi.

Tuntuu hullulta miten nuo sähkönhinnat nykyään menee ja tuolla pystyisi taklaamaan erikoiset hintapiikit.
 

hege

Jäsen
Onko kukaan kokeillut, onko mahdollista tai onko mitään esteitä jos hankkisi kaksi mittaria ( = käyttöpaikkaa) ja hommaisi niihin kaksi sopimusta ( = kiinteä ja pörssi tietysti)?
Onnistuisiko tuo ilman kahda erillistä liittyymää pientaloasuajalle? Jos erillisen liittymän tarvitsisi niin hinta lienee se mihin asia stoppaa.
 

Ulos T.

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko kotimaassa +suomalaiset maailmalla +Kärpät
Onnistuisiko tuo ilman kahda erillistä liittyymää pientaloasuajalle? Jos erillisen liittymän tarvitsisi niin hinta lienee se mihin asia stoppaa.
Oletan että menee koska niinhän toimii jos rakennetaan paritalo...siinä on vain yksi liittymä ja siellä takana on kaksi käyttöpaikkaa. Tässä tapauksessa omakotitalo olisikin "paritalo" jossa olis vaan mittari A ja mittari B. Eikä tuossa edes välttämättä rikottais mitään lakia tai säädöksiä, sähkönmyyjähän vaan myy sitä sähköä kaikille jotka haluaa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Onko kukaan kokeillut, onko mahdollista tai onko mitään esteitä jos hankkisi kaksi mittaria ( = käyttöpaikkaa) ja hommaisi niihin kaksi sopimusta ( = kiinteä ja pörssi tietysti)?

Tässä voisi siis saada molempien sopimusmallien edun. Suurin osa ajasta halvalla pörssillä ja sit noi piikkiajat voisi käyttää jotain kiinteää sopimusta. Kulujahan tuossa tulisi enemmän kun pitäisi olla kaksi mittaria (ja kaksi sopimusta) mutta en tiedä onko se kuitenkaan paljoa? Tämä voisi esim onnistua omakotitalossa niin että on Asunto A ja Asunto B joihin nuo mittarit on, itse sähkö menisi kuitenkin samaan kulutukseen. Samalla tapaahan siis taitaa mennä vaikka paritalot ja rivitalot että kiinteistössä on 1 liittymä sähköverkkoon ja sit 1-n kappaletta sähkömittareita eri asuntoihin. Ja taitaa kerrostalotkin mennä samalla tapaa, eli sinänsä estetä ei olisi.

Tuntuu hullulta miten nuo sähkönhinnat nykyään menee ja tuolla pystyisi taklaamaan erikoiset hintapiikit.

Tässä on jotain tietoa asiaan:

"IS kertoi viime syksynä oululaisesta Tuomo Mällisestä, joka oli innostunut aiheesta ja paikallinen sähköyhtiö oli asentanut demolaitteiston Mällisen asuntoon.

Mälliselle kuitenkin kerrottiin myöhemmin, että sähkömarkkinalain tulkinta kieltää tällaisen ratkaisun. Sähköntoimituksesta annetun asetuksen mukaan kutakin sähkölaitetta eli tässä tapauksessa omakotikiinteistöä kohti ”pitää olla yksi sähkösopimus”."


EU joskus halunnut työntää oman haarukkansa pistorasiaan:

"EU:n komissio haluaa, että kaikki eurooppalaiset kuluttajat voisivat tehdä halutessaan useita eri sähkösopimuksia. Se tarkoittaisi, että kuluttaja voisi ostaa esimerkiksi kodin muun sähkön kiinteähintaisella sopimuksella, mutta sähköauton laturi voisi olla pörssisähkösopimuksessa."


Ja loppukevennyksenä, asiaa "haarukka pistorasiaan" on myös tutkittu:

"Haarukka pistorasiaan, mitä tapahtuu?"


Että silleen...
 

MadMike

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, HML Huskies, Fremantle Dockers, Western Force
Löytyisiköhän täältä joltain näkemystä miten meidän tapauksessa olisi mahdollista yrittää selvitä pörssisähkön kanssa mahdollisimman hyvin. Tilanne on siis sellainen, että meillä on n. 200 neliötä lämmitettävää tilaa kahdessa tasossa ja lämmitys hoituu sekä vesikiertoisilla pattereilla, että lattialämmöllä, joka on pääosin vesikiertoinen mutta pesuhuoneessa ja keittiössä on sähköinen lattialämmitys. Vesikiertoisia lämmityspiirejä on säätämässä Oumanin automaattisuntti, joka säätää piirien lämpötilaa ulkoilman lämpötilan perusteella. Varaajan lämmitys hoituu Samsungin 12kW monobloc VILP:llä. Lisäksi on ilmalämpöpumppu mutta sitä ollaan käytetty vain viilennykseen. Varaava takkakin on mutta se ei sokkeloisessa talossa riitä kovinkaan ison alueen lämmitykseen.

Päänvaivaa aiheuttaa siis sellainen, että tuota VILPiä ei saa ohjattua pörssisähkön perusteella. Siinä ei myöskään ole mitään huonetermostaattia vaan säätää lämmitystä ulkoilman lämpötilan mukaan. Manuaalisesti sinne voi kyllä syöttää eri aikatauluja esim. että lämmittää aina aamulla varaajan kuumemmaksi ja muun päivän hoitaa tolla perus lämpökäyrällä. En oikein uskaltaisi myöskään pätkiä virtaa laitteesta koska siinä kiertää vesi ulkoyksikölle asti. Lattialämmityksiinkin on onnistuttu laittamaan sellaiset termostaatit (Devireg Opti), että niissä ei ole pörssisähköohjausta.

Kuulostaako tämmöinen järjestelmä siltä että on mahdollista saada homma toimimaan pörssisähköllä ilman että tarvitsee itse jatkuvasti käsin säätää asioita, vai olisiko kiinteä soppari kuitenkin järkevämpi jatkossakin? Tähän asti on siis menty kiinteällä mutta nyt kun sopimus päättyi niin koitin vähän pähkäillä tätä hommaa. En vaan päässyt asiassa kunnolla edes alkuun kun alkoi jo näyttämään toivottomalta.
Meillä on aikalailla samanlainen systeemi Stiebeliltä, n 10 vuotta vanhalla tekniikalla mutta varaaja taitaa olla vain 200l. Mitään optimointia ei pysty tekemään kun pakkasilla lämmin vesi loppuu alta aikayksikön eli koko ajan päällä ja kiinteällä on menty. Kovilla pakkasilla, kuten viime talvena kulutus ihan pimeetä. Viime vuonna kokonaiskulutus 4 hengeltä (sis. teinin joka suihkuttaa varaajan aina kylmäksi) ja sähköautolta taisi olla n 18kwh eli ihan maltillinen. Muutama vuosi mennään varmaan tällä setillä vaikka viime talvena rupesi järjestelmä esittään leviämisen merkkejä. Onneksi löytyi asiansa osaava asentaja, joka korjasi viat sen sijaan että järjestelmän asentaneen firman ehdotus koko paskan uusimisesta olisi toteutunut. No kuullutkin niin paljon nyt paskaa tuosta firmasta, että lakkasin vastaamasta kun kyselivät että koska tullaan asentamaan uusi ”toimivan” mutta samalla aikaa rikki olevan tilalle.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
1)
Ne jotka asuvat harvemmin asutulla alueella maksavat enemmän kuukausimaksua myös verkkoyhtiön sisällä, esimerkiksi jollain kertoimella kilsoina keskuksesta ja vastapainoksi ne jotka asuvat tiheämmin asutulla alueella maksavat vähemmän.

2)
Investoinnit laskutettaisiin kerralla ja ylläpidosta maksettaisiin huomattavasti nykyistä vähemmän, ts. riippuen alueesta tonnien-kymppitonnien kertainvestointi ja jatkossa nykyistä pienempi ylläpitomaksu kuukausittain.
Aika paljonhan sähkönsiirron aluehinnoittelu jo toteutuu - tai voisi toteutua - koska tyypillisesti isohkon kaupungin alueella on oma verkkoyhtiönsä. Olisikohan Lohja ja Salo Carunan isoimmat. Espoo tietysti poislukien (edit: Joensuu!). Toki sitten verkon laidoilla on harvempaa, mutta usein sekin kaupungin kaavoittamaa. Eli voisiko sanoa, että sellaisten keskisuurten ja pienten maaseutukeskusten asukkaat tässä kärsivät ja se on tietysti hyvä että heitä joku puolustaisi kun usein näiden puheiden keskiössä on vain Helsinki tai isoimmat kaupungit.

Investoinnit, tai siis uudet sähköliittymäthän jo hinnoitellaan alueperusteisesti, viime kädessä kun mennään riittävän kauas esim saaristoon niin liittyjä maksaa todellisten toteutuneiden kustannusten perusteella (ainakin paperilla). Jos verkon ylläpidonkin investoinnit menisi vain toteutuneiden perusteella niin se olisi tietysti aika tiukka tilanne jossain jo rakennetun piuhan päässä jossa vaikka kaksi kolmesta liittymästä sanottaisiin irti.
Olen ennenkin maininnut, että minullehan Caruna rakensi maakaapeloinnin yhteydessä käytännössä oman muuntamokopin, kun sekä kotona että mökillä muuntamokopin perässä on vain minä ja naapuri. Kiitän tästä siis lohjalaisia, ja toki jos olisin itse joutunut kustannuksesta vastaamaan niin olisi voinut muuntamokopit jäädä tilaamatta.

Niitä koppeja on muuten nykyään ihan perkeleesti. Onkohan tässäkin joku sellainen kuvio, että muuntamokopille on joku Energiaviraston määrittämä ja valvoma listahinta, ja oikeasti kuitenkin Carunat tekee niitä Omoxomomon kanssa paljon halvemmalla ja välistä kääritään voittoa jota virasto ei pääse valvomaan.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Noin 150-neliöistä sähkölämmitteistä taloa + aputiloja kun asutaan, tämän dramaattisen sähkökuukauden keskihinta eiliseen mennessä marginaaleineen 5,889049 snt/kWh ja sähkön ostolaskun summa 28,39 euroa.

Tasan ainoa "optimointi" on se, että tuossa on jokunen auton lataus yöaikaan. Toki tiskikone on aina muulloinkin pyörinyt meillä yöllä, koska se nyt vaan on kätevä aika tälle.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
@DAF Ihan kesäkuukausihan syyskuu on ollut (keskilämpötila etelässä about 16c?) joten ei sillä lämmitysmuodolla sinänsä mitään väliä ole ja näkyy se tietysti sähkölaskun loppusummassakin. 8,3snt näyttää olevan suora spot tässä kuussa, eli samaa suurusluokkaa kuin nyt tarjolla olevat kiinteähintaisetkin. Näiden ykköseurojen takia ei tosiaan kannata alkaa mitään massiivista optimointia mukavuuden varjolla harrastaa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
@DAF Ihan kesäkuukausihan syyskuu on ollut (keskilämpötila etelässä about 16c?) joten ei sillä lämmitysmuodolla sinänsä mitään väliä ole ja näkyy se tietysti sähkölaskun loppusummassakin. 8,3snt näyttää olevan suora spot tässä kuussa, eli samaa suurusluokkaa kuin nyt tarjolla olevat kiinteähintaisetkin. Näiden ykköseurojen takia ei tosiaan kannata alkaa mitään massiivista optimointia mukavuuden varjolla harrastaa.

On sillä lämmitysmuodolla se merkitys, että lämpöjä on kuitenkin 24/7 päällä, mm. kylpyhuoneen lattiat jne. eli kulutusta on koko ajan hieman. Profiili hinnan suhteen ei oleellisesti muuttuisi pakkaskuukautenakaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
On sillä lämmitysmuodolla se merkitys, että lämpöjä on kuitenkin 24/7 päällä, mm. kylpyhuoneen lattiat jne. eli kulutusta on koko ajan hieman. Profiili hinnan suhteen ei oleellisesti muuttuisi pakkaskuukautenakaan.
En nyt tiedä mitä profiililla tässä tarkoitat, mutta jos kesän sähkön kulutuksesta lämmitykseen (kylppärin lattia) kuluu jotain 10 prosenttia ja talvella jotain yli 90 prosenttia kulutetusta sähköstä menee lämmitykseen, niin onhan se kulutusprofiili aika eri kesällä ja talvella.

Kylppärin lattiassakin varmaan kesällä pyörii jokin suositusten mukainen 23-25 asteinen vesi, niin tuskinpa se hirveästi mitään kuluttaa.

En varmaan ymmärtänyt nyt tässä pointtia.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
@DAF Jos kulutusvaikutus lämmityskaudellakin ilman tuon kummempaa optimointia on -30% niin sehän on loistava tilanne. Tai sitten mukana on tosiaan "jokunen" öinen auton lataus, jolla ei sinänsä pörssisähkölämmittämisen hinnan kanssa ole mitään tekemistä.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Varmaan mm. veden lämmitys tapahtuu @DAF myös öisin. Tiedä sitten lasketaanko sitä erikoiseksi optimoinniksi. Mitä se edes tarkoittaa? Kuitenkin itselläkin tulee kohta 19v siitä kun tässä torpassa alkoi veden lämmitys öisin. Melko rutiinia siis. Pörssisähköön liittyvästä optimoinnista puhuttu nyt 2v.

Tämä kuu tosiaan on huomattavasti kalliimpi kuu kuin tätä edeltävät, mutta eiköhän 5-8snt/kWh päädytä. Ja viimeksi hintakeskustelua käytiin keväällä, kun oli huoltoja. Hyvähän nämä huollot ja investoinnit on tehdä kun kulutus pientä. Tietenkin viivästyksiä tulee aina silloin tälläin, mutta onneksi hetken taas tuulivoima paikkaa.

Mikäköhän muuten lööppilehdistölle on tullut kun ei ole uutisoitu siitä, että myös Loviisan huolto viivästyy ainakin 4.10 asti. Onko lööpit vain Olkiluodon yksinoikeus. Kyllä kai tuollakin lööpillä jokunen klikkaus saataisiin.

Herätys IL/IS.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös