Mitä sähköä?

  • 822 187
  • 6 478
Keskimäärinhän siirtomaksun peruste on isoimmissa kaupungeissa pienempi kuin maalaisimmissa kohteissa - kuten kuuluukin. Siirtomaksujen kasvu lähti ei niinkään verkon myynnistä vaan siitä, kun koliikkiaikuiset panikoivat aikanaan Tapani-myrskyn jäljiltä ja halusivat kaivaa käytännössä koko maan kuluttajaverkon maahan. Silloin kuuluukin maksaa enemmän siellä, missä siirtolinjat ovat pidempiä.
Näin toki ja edelleenkin subventaatiota tuossa taitaa haja-alueille olla. Lähinnä vaan ihmetyttää tuo ihmisten valitus kun joutuu siirtomaksua maksamaan vaikka ei sähköä käyttäisikään.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DAF

Turnipsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Silloin kuuluukin maksaa enemmän siellä, missä siirtolinjat ovat pidempiä.

Toki tässä ei ole tietyillä alueilla mitään logiikkaa koska esim. Caruna on tehnyt aluejaot niin että suht isojakin maakaapeloituja kaupunkialueita on heidän kalliimmassa hinnoitteluluokassa (ja sitten taas esim. Joensuu kuuluu Caruna Espoon halvempaan luokkaan).

Samoin esimerkkinä meidän kesämökki - Carunan alueella, ollut aina ilmajohdot ja eivät ole sinne myöskään maakaapelointia tuomassa ja vähänkin isompi myräkkä katkoo sähköjä (koska puun oksat osuvat keskijännite ja pienjännitelinjoihin), mutta ei noillekkaan mitään tehdä pl. häiriötilanteessa äijät lähtevät sitten metsään etsimään missä paukahti.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Näin toki ja edelleenkin subventaatiota tuossa taitaa haja-alueille olla. Lähinnä vaan ihmetyttää tuo ihmisten valitus kun joutuu siirtomaksua maksamaan vaikka ei sähköä käyttäisikään.

Joo, perusteen järkevyys on yksi keskustelu, mutta maksuhan pitäisi nimetä toisin, eli inframaksuksi/verkonvuokramaksuksi tms. Siitähän näissä on kysymys eikä sähkön siirron hinnasta.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Siirtomaksujen kasvu lähti ei niinkään verkon myynnistä vaan siitä, kun koliikkiaikuiset panikoivat aikanaan Tapani-myrskyn jäljiltä ja halusivat kaivaa käytännössä koko maan kuluttajaverkon maahan.
Panikoivatko, tai siis kuka sitä maakaapeloinnin tilausnappia lopulta painoi? Vai näkikö verkkoyhtiöissä (myös) joku bisneksenpaikan.
Silloin sitä ihan odotti että nyt tulee korrrvauksia ja sen jälkeen ollut ihan mälsää kun katkot on jotain varttia maks.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Näin toki ja edelleenkin subventaatiota tuossa taitaa haja-alueille olla. Lähinnä vaan ihmetyttää tuo ihmisten valitus kun joutuu siirtomaksua maksamaan vaikka ei sähköä käyttäisikään.
Tuossa oli tosiaan pari vuotta kun ei kuulunut sitä mussutusta, että miten voi siirto maksaa enemmän kuin sähkö. Nyt jos/kun se mussutus on palannut niin se kertoo ainakin siitä että sähköenergian hinta on palannut ei-kiinnostavalle tasolle ja valtakunnassa on kaikki hyvin.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Panikoivatko, tai siis kuka sitä maakaapeloinnin tilausnappia lopulta painoi? Vai näkikö verkkoyhtiöissä (myös) joku bisneksenpaikan.
Silloin sitä ihan odotti että nyt tulee korrrvauksia ja sen jälkeen ollut ihan mälsää kun katkot on jotain varttia maks.

Tilausnappia tietysti jokainen yhtiö painoi, mutta sähkömarkkinalain muutos 2013 oli se triggeri niille - ja se säädettiin Tapani-myrskyn 2011 jälkimainingeissa (sic) muistaakseni alkaen VN:n periaatepäätöksestä.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Tilausnappia tietysti jokainen yhtiö painoi, mutta sähkömarkkinalain muutos 2013 oli se triggeri niille - ja se säädettiin Tapani-myrskyn 2011 jälkimainingeissa (sic) muistaakseni alkaen VN:n periaatepäätöksestä.
Juu sähkömarkkinalakia muutettiin, mutta oliko taustalla enemmän kansalaisvaikuttamista kuin sähköverkkoyhtiöiden lobbausta, en enää muista. Tai tarkoitettiinko koliikkiaikuisilla juuri VN:ää. Aikamoinen laskutusautomaatti hommasta taisi tulla sekä verkkoyhtiöille että verkon rakentajille.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Juu sähkömarkkinalakia muutettiin, mutta oliko taustalla enemmän kansalaisvaikuttamista kuin sähköverkkoyhtiöiden lobbausta, en enää muista. Tai tarkoitettiinko koliikkiaikuisilla juuri VN:ää. Aikamoinen laskutusautomaatti hommasta taisi tulla sekä verkkoyhtiöille että verkon rakentajille.

Kyllä minä tosiaan tällä ihan poliitikkoja tarkoitin. He asian tuolloin ratkaisivat periaatepäätöksellä ja lopulta lainmuutoksella. Eivät verkkoyhtiöt edes ehtineet lobbaukseen mukaan.
 

Turnipsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mitä merkitystä sillä on? Siirtomaksulla katetaan se, että sähköt on sinne hökötykselle saatavissa eikä se ole mitenkään verrannollinen sähkön kulutukseen. En ymmärrä miksi tässäkin asiassa pitää subventoida

On sillä merkitystä koska sanot mutkat suoraksi vetäen että siirron perusmaksu saisi olla vielä isompi. Se on helppo heittää tuollainen heitto jos maksaa jotain 10e/kk riippumatta sulakekoosta vrs. asua kaupunkialueella jossa maksat 25a liittymästä vajaa 30e/kk ja 32a liittymästä jo reilusti yli 50e plus toki helvetin korkeat kwh maksut.
 
On sillä merkitystä koska sanot mutkat suoraksi vetäen että siirron perusmaksu saisi olla vielä isompi. Se on helppo heittää tuollainen heitto jos maksaa jotain 10e/kk riippumatta sulakekoosta vrs. asua kaupunkialueella jossa maksat 25a liittymästä vajaa 30e/kk ja 32a liittymästä jo reilusti yli 50e plus toki helvetin korkeat kwh maksut.
Niin, minä haluaisin mallin jossa subventoitaisiin mahdollisimman vähän.
 

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
130 neliöinen sähkölämmityksellä oleva vanha talo ja nelihenkinen perhe, optimointi tosi vaikeaa.

Tarkoitus ei ole nyt tulla viisastelemaan tai pätemään ja ymmärrän kokemuksella mielenrauhan, jota tasahintainen sähkö tuo. Ajattelinpas silti kirjoitella, miten itse nykyään kämppääni ajan.

Meitä on kans neljä ja meillä tämä 160-neliöinen sähkölämmitteinen ei ole kovin kummoisia konsteja vaatinut, että kulutuksen saa optimoitua ihan suhtkoht hyvin vuorokauden halvimmille tunneille. Kriittiset lämmitykset talvella huutaa hoosiannaa halvimpien tuntien aikaan ja kalliilla tunneilla ne on pois päältä. Sitten taas päivinä, jolloin koko ajan on ns. vitun kallista, on ylläpitolämpöä pidetty sähköllä ja muuten palaa klapi takassa kuin Bethlehemin ikuinen tuli.

Yöpulssin siirsin tulemaan klo 2, jolloin lähtee varaaja tulille. Aiemmin pulssi tuli jo kymmeneltä, jolloin vielä saattoi olla hyvinkin arvokkaat tunnit käynnissä. Suihkukäyttäytymiseen tällä ei vaikutusta luonnollisestikaan ole.

Mieluummin silti asuis maalämpötalossa, mutta mennään tällä vielä muutama vuosi. Sitten jos jaksais alkaa rakennella vesikiertoisia lämmityksiä ja jonkinlaista lämpöpumppulaitosta. Ei tällä "optimoinnillakaan" kulutusta kuitenkaan ole saanut painettua niin alas, ettei itkettäis joka kerta, kun talvikauden sähkölasku pamahtaa sähköpostiluukusta sisään.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Meitä on kans neljä ja meillä tämä 160-neliöinen sähkölämmitteinen ei ole kovin kummoisia konsteja vaatinut, että kulutuksen saa optimoitua ihan suhtkoht hyvin vuorokauden halvimmille tunneille.

Voi olla että toistan hieman itseäni mutta aina on saanut hinnan alle keskihinnan pelkästään yöohjauksella 22-07 ja sillä että lataa plugarin yöllä. Vielä enemmän menisi jos siirtäisi yöohjauksen vaikka 24-07 mutta eipä ole jaksanut vaivautua.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko

Eli vihreä siirtymä on aiheuttanut hintavaihtelun. Talvella voi tulla hurjia lukemia, jos oikukas OL3 putoaa verkosta.

Sähköjärjestelmän varmuusvara on pienentynyt, katsoo Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä Markkinaraati-ohjelmassa.

Se altistaa aiempaa suuremmille sähkön hinnan vaihteluille, jollaisia torstaina taas nähtiin. Torstai-iltana sähkön hinta nousi yli 30 senttiin ja yksittäisenä tuntina lähelle 50 senttiä. Varmuusvaran pienentymisellä Heikkilä tarkoittaa sitä, miten helposti käynnistettävää voimalaitoskapasiteettia on poistunut. Se on pingottanut sähköjärjestelmän aiempaa kireämmäksi.

”Eli on suljettu kannattamattomana fossiilisiin energialähteisiin perustuvaa polttavaa kapasiteettia. Ja nyt sitten tässä meidän järjestelmässämme nämä ydinvoimalaitosten viat, jotka ovat harvinaisia, sitten näkyvät voimakkaammin (hinnoissa)”, Heikkilä sanoo.

Nytkin sähkön hintapiikin taustalla on useita huoltotöitä ja suurimpana Teollisuuden voima on joutunut sulkemaan Olkiluodon ydinvoimalan kakkosreaktorin generaattorivian vuoksi. Teollisuuden voiman mukaan vika on paikannettu ja yhtiö arvioi, että sähköntuotantoa jatketaan 29.9.

Voimalaitos jouduttiin sulkemaan myös viime elokuussa vian vuoksi. Energiateollisuuden energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaakuitenkin korostaa, että kansainvälisessä vertailussa suomalaiset ydinvoimalat ovat kansainvälisessä vertailussa ”huippuluokkaa”.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eli vihreä siirtymä on aiheuttanut hintavaihtelun.
Vai se, että meidän sähköverkko ja sähköntuotanto on rakennettu oletuksella, että Venäjältä saadaan halvalla säätövoimaa kun ei tuule? Mitään ongelmiahan ei ollut ennen 2022.

Miksi julkisuudessa ei edes puhuta seuraavasta ydinvoimalasta? Kyllähän 2022 pisti kaiken uusiksi ja pitäisi panostaa sähkönkin osalta huoltovarmuuteen.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Vai se, että meidän sähköverkko ja sähköntuotanto on rakennettu oletuksella, että Venäjältä saadaan halvalla säätövoimaa kun ei tuule? Mitään ongelmiahan ei ollut ennen 2022.

Uskoisin että vähän molempia. Vihreän siirtymän takia säätövoimaa suljettiin tuolla typerällä ikiaikaisella oletuksella että Venäjä on luotettava kumppani.

Pieleen meni. Aina pitäisi olla se oma säätövoima. Ilmaista ei toki ole sekään.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Hagi

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Uskoisin että vähän molempia. Vihreän siirtymän takia säätövoimaa suljettiin tuolla typerällä ikiaikaisella oletuksella että Venäjä on luotettava kumppani.

Pieleen meni. Aina pitäisi olla se oma säätövoima. Ilmaista ei toki ole sekään.
Sinisilmäisiä ovat olleet valtaosa kansasta ja lähes kaikki päättäjät Venäjän suhteen. Sillä on kauaskantoisia seurauksia. Jokaiselta sähkön hinnasta valittajalta pitäisi kysyä, että "kannatitko Natoa ennen 2022?". Jos vastaus on negatiivinen, niin on itse yksi syyllisistä. Eiköhän se bensiinin hintakin kohta nouse kun öljyn määrä vähenee jatkuvasti. Sitten ulina vasta alkaakin.

Mikään ei ole ilmaista, ja talouden osalta ollaan aika kusessa muutenkin. Noh, pitää itse vaan laittaa rahaa sukanvarteen ettei tarvitse tehdä töitä 70-vuotiaaksi. Huono yhteiskunnalle, hyvä itselle.
 
Suosikkijoukkue
HPK
Miksi julkisuudessa ei edes puhuta seuraavasta ydinvoimalasta? Kyllähän 2022 pisti kaiken uusiksi ja pitäisi panostaa sähkönkin osalta huoltovarmuuteen.

Helenin toimitusjohtaja ainakin puhuu. 2026 pitäisi olla päätökset tehtynä ja 2030-luvun alkupuoliskolla laitos valmiina.

 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Helenin toimitusjohtaja ainakin puhuu. 2026 pitäisi olla päätökset tehtynä ja 2030-luvun alkupuoliskolla laitos valmiina.

Tämä oli mennyt ohi. Hieno homma!
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Voi olla että toistan hieman itseäni mutta aina on saanut hinnan alle keskihinnan pelkästään yöohjauksella 22-07 ja sillä että lataa plugarin yöllä. Vielä enemmän menisi jos siirtäisi yöohjauksen vaikka 24-07 mutta eipä ole jaksanut vaivautua.

Uudet älymittaritkin, jolla kuormanohjaus helpottuu, tulevat asiaa helpottamaan. Eikös tuon pitäisi tulla lähes kaikkiin kohteisiin, kun aikaa menee joku vuosi eteenpäin? Käytännössä voi säätää automaattisesti valitsemaan halvimmat tunnit. Itse lyön manuaalisesti. Aikaa menee kännykällä siihen 10-30s. Elenialla tämä projekti pitäisi kai olla valmis v.2025.

Itsekin hieman yllättynyt hintojen korkeasta tasosta, mutta en sen kummemmin lähde talvikuita arpomaan, koska silloin mm. siirtolinjat ovat kunnolla auki. Ja Suomessa muutakin "talvituotantoa" tarvittaessa. Jos lämpö on kuten tammikuussa 2024 niin hinta voi olla todella kova, mutta itse edelleen veikkaan, että hintataso jää suht alhaiseksi. Tämän hetken hinnoista huolimatta.

En myöskään ihan ymmärrä tuota järjestelmää, jossa muutaman sadan megawatin vaje saattaa nostaa hinnan * 5. Tai ymmärrän, kun kaikki sähkö maksaa saman verran kuin sen viimeisen tarjouksensa läpi saaneen hikipajan tuottamat kilowatit, mutta on se aika hämärä systeemi. Ja mahdollistaa kyllä hyvin vaikeasti todistettavissa olevat manipulaatiot hinnan kanssa, vaikka näitä ei välttämättä paljon olekaan. Mutta varmasti on kiusausta siihen. Se on aivan varma. Varsinkin kun kyseessä ei tarvitse olla välttämättä suomalainen kikkailija, vaan se piikkihinta voi tulla jostain Baltiasta. Vähän kuten Black Friday hinnat tulivat Norjasta.

Mutta näillä mennään. Ja mennään syyskuun loppuun asti, joten tuulivoima ratkaisee. Nyt näyttäisi siltä, että huomenna ainakin on vielä hyvin kallista, mutta ke illasta eteenpäin ainakin hetken hieman halvempaa.

Itsellä 1-15.9 ka. hinta on nyt 5,08snt/kWh (koko vuosi ~5.50snt/kWh) eli ei tässä nyt vielä ihan lööppihinnoissa mennä, mutta voidaan tosiaan jokusen pykälän vielä nousta. Ehkö jopa sinne viime vuoden elokuun tasoon (kun oli näitä samoja juttuja ja tyyntä) tai jopa yli. Silloin laskuun tuli lukema 6,96snt/kWh.

No onneksi kulutus on vielä suht vähäistä, vaikka rupeaa syksy lähestymään myös sään puolesta eikä vain kalenterissa.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaksi viikkoa ja 14,39 snt per kwh soppari päättyy, ja pääsee pörssisähkön käyttäjäksi. Pitänee silloin juhlistaa.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Meillä kuluvan vuoden keskarihinta pörssissä on nyt n. 5,5 snt/kWh ja syyskuu näyttää olevan toistaiseksi hiukan alle tuosta. Kohta pitää alkaa lämmittelemään jo takkaa iltasella, niin samalla saa kosteuslukematkin aisoihin ja alkaahan tässä olla jo aamullakin kalsaa... Shelly ollut hyvä, kun pystyy ohjaamaan varaajan käyttämään päivän halvimpia tunteja.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Hinnanmuodostuksesta vielä.

Tällä hetkellä verottomat hinnat (E/MWh)

Suomi: 477
Viro: 477
P-Ruotsi: 15
K-Ruotsi: 21
E-Ruotsi/E-Norja: 124

Suomen oma tuotanto "vain" 750MW pakkasella, ja vaikka rajoituksia siirroissa onkin niin silti Ruotsista voisi tuoda 600MW enemmänkin.

Virosta tuodaan just nyt 147MW ja meillä molemmilla hinta *30, mitä esim. P-Ruotsissa ja *3, mitä esim. Latviassa ja Liettuassa.

Aina ei oikein tajua tuota hinnan muodostumista, mutta ei kai se meikäläisen tehtävä olekaan.

Hyvin noilla hinnoilla tuottajat kuitenkin paikkaavat 0-hintoja, vaikka suuri osa sähköstä olisikin jo etukäteen myyty kiinteällä hinnalla.

Edit: Nyt kun tunti vaihtui niin suurin hinta kartalla 126E/MWh (Latvia, Liettua, Tanska, Saksa, Hollanti) ... paitsi Suomi ja Viro... 422E/MWh.

Joen toisella puolen Haaparannassa sähkön hinta 17E/MWh.
 
Viimeksi muokattu:

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Hinnanmuodostuksesta vielä.

Tällä hetkellä verottomat hinnat (E/MWh)

Suomi: 477
Viro: 477
P-Ruotsi: 15
K-Ruotsi: 21
E-Ruotsi/E-Norja: 124

Suomen oma tuotanto "vain" 750MW pakkasella, ja vaikka rajoituksia siirroissa onkin niin silti Ruotsista voisi tuoda 600MW enemmänkin.

Virosta tuodaan just nyt 147MW ja meillä molemmilla hinta *30, mitä esim. P-Ruotsissa ja *3, mitä esim. Latviassa ja Liettuassa.

Aina ei oikein tajua tuota hinnan muodostumista, mutta ei kai se meikäläisen tehtävä olekaan.

Hyvin noilla hinnoilla tuottajat kuitenkin paikkaavat 0-hintoja, vaikka suuri osa sähköstä olisikin jo etukäteen myyty kiinteällä hinnalla.

Edit: Nyt kun tunti vaihtui niin suurin hinta kartalla 126E/MWh (Latvia, Liettua, Tanska, Saksa, Hollanti) ... paitsi Suomi ja Viro... 422E/MWh.

Joen toisella puolen Haaparannassa sähkön hinta 17E/MWh.

Joku voisi avata tätä, miksi hinta on Suomessa tuollainen ja Ruotsista ei tuoda max määrää sähköä?

Tulee pelkästään mieleen se, että hintaa on helppo manipuloida. Tuottajat paikkaavat 0-hintoja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös