Mitä sähköä?

[Bird]

No täällä Pohjois-Satakunnassa on keksitty esimerkiksi tuollainen ratkaisu sähkön varastointiin ja siitä lämmöksi.. Maailman ensimmäinen kaupallinen hiekkaan perustuva lämpövarasto rakennetaan Suomeen - Vatajankoski

En tiedä, oliko tämä edes suunnattu varsinaisesti mulle, mutta vastaan kuitenkin. Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta viritykseltä, ja toivottavasti toimii.

Mutta sitten tulevat mittaluokkahommat: Tuon systeemin varastointikyky on 8 MWh, joten jos vaikka Suomessa tuulivoima tuottaisi 20 000 megawattia "ylimääräistä" per tunti, niin jo hyvän kymmenen tunnin tuulijakson aikana noita lämpövarastolaitoksia tarvittaisiin 25 000 kappaletta. Ja tässäkin innovaatiossa on ilmeisesti kyse vain kaukolämmön tuottamisesta, ei varsinaisesta sähkön varastoinnista. Ison osan vuodesta kaukolämmölle ei juuri kysyntää ole.

 

[Tadu]

Ydinvoimaa tulee verkkoon tasaisen tappavaa tahtia aina ja iänkaikkisesti, tuulisähköä välillä tulee, ja välillä ei tule. Silti tuulisähkömieskin saa uuninsa päälle niinäkin ajankohtina kun ei tuule, vaikka sopimuksessa lukee että hän käyttää 100% tuulen avulla tehtyä sähköä. Se on vale! Tuulettomina hetkinä tuulisähkö-Osmon sähkö tehdään jollain muulla kuin jossain metsän laidassa pyörivällä propellilla, vaikka Osmo kuinka väittäisi muuta ja näyttäisi sopimuspaperistaankin että katso nyt, 100% tuulisähköä aina vain. Sitä minä vain.

Toki se on hyvä että tuulta ja aurinkoa hyödynnetään niin paljon kuin mahdollista on, parasta olisi jos kaikki sähkö saataisiin noista. Ei tarvitsisi polttaa mitään missään, eikä estää lohien kutemisreittejä padoilla, eikä pelätä että koska tsunami tai Putin pistää tämän meidän 40 vuotta rakenteilla olleen melkein jo valmiin ydinvoimalan paskaksi, ja me kaikki saadaan säteilystä syöpä. Mutta vielä ei ole teknologia siinä pisteessä että pelkällä piipertelyllä pärjättäisiin. Siksi Eskojen on oltava valmiit hytisemään nälissään jos ovat tuulisähkösopimuksen tehneet.

100 % ydinvoima -sopimuksetkin ovat vale, koska tuulisina päivinä hekin käyttävät tuulivoimaa ja muulloin aurinko-, vesi- jne sähköä. Mitä sitten?

 

[koukku]

Tähän sivustoon kannattaa oikeasti tutustua, ihan kaikkien sähköasioista kiinnostuneiden:

Sähköjärjestelmän tila

www.fingrid.fi

Tuolta nähdään vaikka se, että tällä hetkellä sunnuntain vastaisena yönä tuulivoima tuottaa Suomessa sähköä noin 700 megawatin teholla eli runsaat 10% Suomen kokonaistuotannosta. Sen sijaan lauantaina tuulen tuotto oli aamupäivästä iltaan asti vain noin 200 MW tasolla, jolloin paikoin jopa aurinkovoima tuotti hieman enemmän sähköä Suomessa. Tuulivoimalla katettiin siis vain noin 2–3 prosenttia Suomen energiantarpeesta.

Eli kun näitä "huonoja tuulipäiviä" on vaan yllättävän paljon, ei tuulivoima ole yksinään mikään ratkaisu. Kokonaan toinen asia on sitten vielä se, että jos tuulivoiman kapasiteetti Suomessa kymmenkertaistuisi eli olisi huonoina päivinä vaikka noin 2 000 MW ja hyvinä 30 000 MW, niin mihin se kovina tuulipäivinä tuotettu sähkö työnnettäisiin? Ei nimittäin "ihan" riitä nykyinen siirtokapasiteetti, mihinkään suuntaan.

Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia ja harmi, että vaikka tuulivoimakapasiteetti on moninkertaistunut viimeisten vuosien aikana, niin sähkön varastointi vedyn avulla (tai yleisesti elektrolyysilaitokset vedyn tuotantoon) eivät ole vielä ehtineet mukaan.

Alla olevassa linkissä on Ylen juttu aiheesta ja siellä on hyvä kaaviokuva, millä hyötysuhteella vedyn tuottaminen elektrolyysillä ja lopulta valmiin vedyn polttaminen joko turbiinissa tai käyttäminen polttokennossa toimisi.

Visiot ovat muuttumassa todeksi juuri nyt: Vihreä vety on tuomassa ennennäkemätöntä mullistusta Suomen teollisuuteen ja energian tuotantoon

Kymmenet suomalaisyhtiöt haluavat yhdessä saada vauhtia vetytalouteen, jonka sääntöjä muovataan juuri nyt.

yle.fi

Tuntuu kyllä vahvasti siltä, että jopa Suomen kokoinen pohjoinen ja varsin teollistunut maa voisi saada (aurinko)-tuuli-vesivoimakombolla melko hyvän energiapaketin aikaiseksi, kunhan vaan pidetään riittävän vahva ydinvoima taustalla säätövarana sekä laitetaan nuo tuulivoiman varastointisysteemit kuntoon.

 

[koukku]

Ilmalämpöpumppu tuli hommattua viime vuoden keväällä. Sillä lähtee talvikuukausina oman karkean arvioni mukaan noin 500 kWh/kk kulutuksesta pois. Oikeasti näiden tarkka arviointi on aika vaikeaa, mutta kun vertailee datasta lämpötilakeskiarvoiltaan edes suunnilleen vastaavia kuukausia, niin tätä luokkaa se lienee. Ja kieltämättä myös ihmettelen niitä ihmisiä, joita tällaiset säästöt eivät ole jo "vanhoilla sähkönhinnoillakin" kiinnostaneet: vaikka olisi onnekkaasti joku viiden sentin sähkösoppari, niin rahassa tuo on kuitenkin siirtoineen ja veroineen vähintään 50€/kk.

Kun ilmalämpöpumppua aikoinaan olin ostamassa, ei ekana ajatuksena edes ollut energiansäästö vaan kesällä viilennys. On suorastaan yllättänyt, miten hyvin tuollainen Mitsubishi Electric MSZ-FT25 riittää lämmittämään kohtuukokoista taloa. Talvella on voinut käytännössä lastenhuonetta lukuun ottamatta pitää ihan huoletta sähköpatterit pois päältä ainakin -15 asteen ulkolämpötiloihin asti, kun ei niille ole ollut vaan tarvetta. Eikä kyllä takkaakaan maksa vaivaa lämmitellä pikkupakkasilla, kun ilpin hyötykerroin on vielä 5-10 asteen pakkasilla noin 2–2,5.

Tuo on kyllä loistopumppu, meillä on alakerrassa täsmälleen sama malli ja hyvin pohotti lämpöä koko viime talven, korvasi käytännössä kolme (kaksi isoa ja yksi pieni) sähköpatteria, kylmimmillä keleillä polttelin apuna kohtuu surkeaa takantekelettä. Yläkertaan kun valittiin pumppua, niin aika helppo oli ottaa tuon mallin ns. päivitetty versio (LN-25), asentaja oikein erikseen vielä kehui tuota vanhempaa mallia parhaaksi, mitä itse on päässyt Mitsubishiltä kokeilemaan/käyttämään.

 

[El Gordo]

Tähän sivustoon kannattaa oikeasti tutustua, ihan kaikkien sähköasioista kiinnostuneiden:

Sähköjärjestelmän tila

www.fingrid.fi

Tuolta nähdään vaikka se, että tällä hetkellä sunnuntain vastaisena yönä tuulivoima tuottaa Suomessa sähköä noin 700 megawatin teholla eli runsaat 10% Suomen kokonaistuotannosta. Sen sijaan lauantaina tuulen tuotto oli aamupäivästä iltaan asti vain noin 200 MW tasolla, jolloin paikoin jopa aurinkovoima tuotti hieman enemmän sähköä Suomessa. Tuulivoimalla katettiin siis vain noin 2–3 prosenttia Suomen energiantarpeesta.

Eli kun näitä "huonoja tuulipäiviä" on vaan yllättävän paljon, ei tuulivoima ole yksinään mikään ratkaisu. Kokonaan toinen asia on sitten vielä se, että jos tuulivoiman kapasiteetti Suomessa kymmenkertaistuisi eli olisi huonoina päivinä vaikka noin 2 000 MW ja hyvinä 30 000 MW, niin mihin se kovina tuulipäivinä tuotettu sähkö työnnettäisiin? Ei nimittäin "ihan" riitä nykyinen siirtokapasiteetti, mihinkään suuntaan.

Elokuussa on karkeasti ottaen ollut 9 huonoa tuulivoimapäivää (< 500 MW), 9 kohtalaista (500-1500 MW) ja 9 hyvää (> 1500) MW. Ihan nollapäiviä ei ole ollut yhtään vaan aina on se ~100 MW tullut huonoimmillaankin.

Huonot tuulivoimapäivät on selätetty vääntämällä vesivoiman tuotantoa ~1000 MW isommalle noina päivinä. Eli sikäli järjestelmästä löytyy kyllä joustoa kestämään tuulivoiman vaihtelut. Pidempi vähätuulinen jakso voisi olla ongelma, mutta nämä jaksot ei olleet pitkiä.

Tuskin mistään kymmenkertaisesti määristä kannattaa puhua, sellaisiin määriin ylituotantoa ei kannata mennä Suomessa. Nykyinen tuulivoimaloiden määrä saattaa kyllä kaksinkertaistua. Silloin (ja Olkiluoto 3:n käynnistymisen myötä) päästäneen tilanteeseen, jossa Suomen tuotanto ja (jonkun verran tulevaisuudessa kasvava) kulutus ovat tasapainossa kohtalaisena tuulivoimapäivänä.

Tuulisena päivänä sähköä riittäisi vientiin ulkomaille, ja heikkotuulisen jakson aikana sitten turvauduttaisiin tuontiin.

 

[FASlapsi]

En tiedä, oliko tämä edes suunnattu varsinaisesti mulle, mutta vastaan kuitenkin. Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta viritykseltä, ja toivottavasti toimii.

Mutta sitten tulevat mittaluokkahommat: Tuon systeemin varastointikyky on 8 MWh, joten jos vaikka Suomessa tuulivoima tuottaisi 20 000 megawattia "ylimääräistä" per tunti, niin jo hyvän kymmenen tunnin tuulijakson aikana noita lämpövarastolaitoksia tarvittaisiin 25 000 kappaletta. Ja tässäkin innovaatiossa on ilmeisesti kyse vain kaukolämmön tuottamisesta, ei varsinaisesta sähkön varastoinnista. Ison osan vuodesta kaukolämmölle ei juuri kysyntää ole.

Sähkön varastoinnin kanssa on kyllä just nyt melkoinen pellepeloton-meininki valloillaan, kaikenlaista kehitellään. Pumpattavalla vesivoimalla onnistutaan jo nykyisin jossain määrin varastoimaan isoja määriä pitkäkestoisesti, mutta niitä on vitun hankala tehdä mihin tahansa koska tarvitsisi jotain vuoria jotta saataisiin riittävää korkeuseroa ja saamelaisten maita jotka voisi haudata veden alle. Akuilla pelaillaan jo kaikenlaista, mutta ne ei sovellu isojen sähkömäärien varastointiin koska niitä tarvittaisiin niin vitusti moiseen, eikä nykyiset akut toisaalta myöskään sovellu sellaiseen kauhean aktiiviseen käyttöön, jota vaikkapa jatkuva taajuuden säätö tai aktiivinen tuenta vaatisi.

Pumpattavan vesivoiman ja akkujen välille sitten yritetään keksiä kaikenlaista, on just näitä hiekka- ja sula suola-systeemeitä jotka lähinnä lämmön varastointiin sopivat, on kompressoidun ja nesteytetyn ilman varastointiin perustuvia juttuja, ja jopa jotain helvetin painovoimasysteemejä, missä painavia tötteröitä nostetaan ylös kun sähköä on liikaa, ja kun sähköä taas tarvitaan, painavien juttujen annetaan tippua alas jolloin liike-energia otetaan käyttöön. Ja ties mitä muuta, joku energy dome -niminen asia oli uusin juttu mistä vähän aikaa sitten kuulin. Pari vuotta sitten pitkäkestoisen energian varastointiin ja sen intensivointiin keskittyvässä ryhmässä oli alle 10 firmaa, nyt niitä taitaa olla siellä jo lähemmäs 100. Joku niistä varmasti saa jossain vaiheessa aikaiseksi tarpeeksi luotettavan ja kannattavan systeemin, jolla saadaan nivottua akkujen ja pumpattavan vesivoiman väliin jäävä varastointitarve.

Ja vetyhommat sitten tulevat myös melkein väkisinkin, sen verran sinnekin rahaa ja aikaa tungetaan.

Kyllä tää tästä.

 

[hege]

Hyvä muistaa, että ne kotitaloudet joilla on määräaikaset sopimukset ovat mukana hedge-markkinalla eli tarjoavat suojauksia tuotantoyhtiöille ja jos kaikkki sähkö olisi pörssihintaista niin mankala-sopimusten ulkopuolelta suojausmahdollisuus häviäisi tuottajilta ja itse epäilisin että siirryttäisiin kohti pysyvän sähköniukkuuden tilaa koska mikä intressi olisi tuottaa sähköä kesäaikaan jos hintataso olisi alhainen vaan mieluummin kannattaisi ajaa tuotantoa alas ja hakea voittoa portfolio-efektin kautta (siis jos kyseessä sellaiset tuottajat joilla useita eri tuotantomuotoja ja laitoksia käytettävissä).
Puhdas pörssimarkkina tekisi luultavasti myös kaukolämmöntuotannosta hankalaa jos "oheistuotteen" sähkön hintaa ei voisi suojata sähkömarkkinoilla eli epäilisin että se johtaisi sähkönhinnan suojaamiseen kaukolämmön hinnoittelun kautta.
Loppujen lopuksi osakeyhtiönä toimivan sähköntuottajan tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen eikä suinkaan maksimimäärää sähköä markkinoille.

 

[Heitinga]

Mitenhän ne näitä sähköjä aikoisivat katkoa ja kuinka hyvin tuo onnistuu rajata? Esimerkiksi jokin eläintila ei voi olla ilman sähköä juurikaan, niin agregaateillako niitä pitäisi pyörittää sitten pari tuntia? Haisee sille, että siellä kohta joku tekee ison tilin.

Sähköyhtiöillä on yleensä luotuna asiakkaalle profiili tai ainakin hyvä arvaus kulutukswn luonteesta. En siis näkisi mitenkään suureksi ongelmaksi yrittää jättää eläintiloja pois kokonaan noista mahdollisista katkoista.

Ja tietysti tuo katkon toteuttaminen on varmaan kovin verkkoyhtiö kohtaista. Suomen suurimmat verkkoyhtiöt (Caruna ja Elenia) todennäköisesti tekevät sähköaseman lähdön parissa jonkinasteisia kytkentäjärjestelyitä katkoalueen rajaamiseksi ja tämän jälkeen avaavat sitten koko lähdön kylmäksi. Tuolla tavalla vaikutus on äkkiä 100 - 10 000 kotitaloutta ilman sähköä.

Tietysti tästäkin viestistä voi rivien välistä varmasti päätellä, että katkot osuvat todennäköisimmin kaava-alueella olevalle okt-alueelle. Tuolla saadaan kulutusta tuntuvasti alemmaksi ilman, että maatalousyrittäjiä, liiketilojen pitäjiä, teollisuutta tai terveydenhoitoa tarvitsee sen suuremmin miettiä.

 

[kaizu]

Hei ja pahoittelen etukäteen tietämättömyyttäni aiheesta - olen aina ollut käytännössä ”sähköä tulee pistorasiasta” miehiä.

Eilen kuitenkin tsekkasin kotini sähkösopimuksen ja näemmä meille tulee Fortumin tuulisähköä jonka hinta tällä hetkellä on 10 senttiä KWH. Hinta kuitenkin tarkistetaan neljännesvuosittain eli onko mulle odotettavissa seuraavaksi noin nelinkertainen hinnankorotus?

 

[Artyukhin]

Hei ja pahoittelen etukäteen tietämättömyyttäni aiheesta - olen aina ollut käytännössä ”sähköä tulee pistorasiasta” miehiä.

Eilen kuitenkin tsekkasin kotini sähkösopimuksen ja näemmä meille tulee Fortumin tuulisähköä jonka hinta tällä hetkellä on 10 senttiä KWH. Hinta kuitenkin tarkistetaan neljännesvuosittain eli onko mulle odotettavissa seuraavaksi noin nelinkertainen hinnankorotus?

Ihan varmasti on isoja korotuksia tulossa tuollaisiin mitkä tarkistetaan 3/4 krr vuodessa

 

[Obasan]

Hei ja pahoittelen etukäteen tietämättömyyttäni aiheesta - olen aina ollut käytännössä ”sähköä tulee pistorasiasta” miehiä.

Eilen kuitenkin tsekkasin kotini sähkösopimuksen ja näemmä meille tulee Fortumin tuulisähköä jonka hinta tällä hetkellä on 10 senttiä KWH. Hinta kuitenkin tarkistetaan neljännesvuosittain eli onko mulle odotettavissa seuraavaksi noin nelinkertainen hinnankorotus?

Lokakuun alussa vaihtuu hinnoittelujakso ja ilmoittavat kuukauden etukäteen uuden hinnan sivuillaan, eli ihan lähipäivinä pitäisi tulla tieto loka-marras-joulukuun hinnoista. Näköjään tuo on suhteellisen edullinen sopimus nykyisin myynnissä olevaan toistaiseksi voimassaolevaan sopimukseen verrattuna. Nyt myynnissä oleva sopimus on muistaakseni noin 15 snt/kWh syyskuun loppuun ja nousee lokakuun alussa 35 snt/kWh tuntumaan loppuvuodeksi.
Alla oleva linkki vie Fortumin Tuulisähkön hintoihin.

Fortum Tuulisähkön hinnat | fortum.fi

Tällä sivulla näkyvät hinnat koskevat vanhoja, ennen vuotta 2019 tehtyjä sopimuksia. Nykyisin voit liittää tuulisähköalkuperän mihin tahansa Fortumin sähkösopimukseen. Tilaukset asiakaspalvelusta tai muuttopuhelimesta.

www.fortum.fi

 

[KooMT]

Olkiluoto 3 saatu taas koekäyttöön ja täytyy toivoa että uusia ongelmia ei tulisi..

 

[Myyrä]

Olkiluoto 3 saatu taas koekäyttöön ja täytyy toivoa että uusia ongelmia ei tulisi..

Mäkin toivon maailmanrauhaa. Ongelmien tulossa kysymys lienee lähinnä se, tuleeko niitä heti vai viikon päästä.

 

[Ann Arbor]

Olkiluoto 3 saatu taas koekäyttöön ja täytyy toivoa että uusia ongelmia ei tulisi..

Just katsoinkin, että mitäs mitäs ydinsähköä puskee verkkoon enemmän ja enemmän. (Kiitos @Bird Fingrid-vinkistä.)

Itse haluan olla optimistinen. Eräänlainen "Länsimetro potenssiin X" tämä. -Kustannukset ja aikataulut paukkuivat, mutta niin vain tälläkin hetkellä oranssi juna kiitää ja kuljettaa matkustajia tehokkaasti ja turvallisesti Matinkylän ja Helsingin niemen välillä. Toivottavasti siis joulukinkut ja joulusaunat päästäisiin lämmittämään OL3:sen voimin. Siis 2022. :)

 

[Tombe76]

Kyllähän se siellä taas kiihdyttelee, huomisaamusta klo 9 ois taas 890MW taulussa... Niinkauan kuin...?

TVO - OL3-tuotanto

www.tvo.fi

Alkaiskohan tuulla myös kun se syksykin alkaa? Toisaalta ei niin välttämättä tarttisi (alkaa syksy) kun vasta aloitin kesäloman. Ehkä vasta 5.10 jos vaihdan siihen pörsäsähköön. Vähän vielä auki mutta eihän sitä tänään tartte onneksi päättää.

edit: pitkästä aikaa taas reilun sentin per kwh hintasta sähköä tarjolla ensi yönä 4 tunnin ajan.

 

[Obasan]

edit: pitkästä aikaa taas reilun sentin per kwh hintasta sähköä tarjolla ensi yönä 4 tunnin ajan.

Vastapainoksi taisi olla 10 tuntia 55-70 snt/kwh. Tuo on kyllä "hauska" kun siellä on välissä jopa noita 0,0x sentin tunteja ja muutaman tunnin päästä hinta onkin tuhatkertainen.

Tästä päästäänkin kysymykseen, että onko uudemmissa lämminvesivaraajissa mahdollista valita tunti kerrallaan milloin se lämmittää? Pelkkä yösähköllä käyttö ei vielä paljoa auta, kun yleensä myöhään illalla on vielä suht kallista aamuyön tunteihin verrattuna.

 

[Tombe76]

Tästä päästäänkin kysymykseen, että onko uudemmissa lämminvesivaraajissa mahdollista valita tunti kerrallaan milloin se lämmittää? Pelkkä yösähköllä käyttö ei vielä paljoa auta, kun yleensä myöhään illalla on vielä suht kallista aamuyön tunteihin verrattuna.

En tiedä varaajista, mutta ainakin itse pystyn nappaamaan sähkövaroketaulusta varaajan pois päältä (ja takaisin päälle) hyvin helposti. Arviolta noin 4s homma jos nyt tästä olohuoneen sohvalta lähtisin säätämään.

Toki ajastin olisi parempi mutta ehkä pitää sitten ensi talvella katsella paljon NHL-lätkää yöllä... Jos on halpoja tunteja tarjolla.

 

[Obasan]

En tiedä varaajista, mutta ainakin itse pystyn nappaamaan sähkövaroketaulusta varaajan pois päältä (ja takaisin päälle) hyvin helposti. Arviolta noin 4s homma jos nyt olohuoneen sohvalta lähtisin säätämään.

Toki ajastin olisi parempi mutta ehkä pitää sitten ensi talvella katsella paljon NHL-lätkää yöllä... Jos on halpoja tunteja tarjolla.

Siitähän se säätö yleensä käy helposti, mutta jos ei ole mielenkiintoista matsia alkamassa klo 03 tms niin pidemmän päälle saattaa jäädä varaajankin käynnistykset tuolla menetelmällä tekemättä. Kätevintä olisi saada se automatisoitua valituilla reunaehdoilla suhteessa seuraavan päivän hintoihin, mutta sekin voisi toimia, että itse poimisi rusinat pullasta vuorokausi kerrallaan etukäteen.

Kai siihen varaajan sulakkeiden väliin äkkiä askartelee muutaman parin euron ajastimen ja homma rullaa kuin itsestään.
(Ja varmuuden vuoksi: Tätä ei tule kenenkään kokeilla)

 

[Creed Bratton]

Saksassa ovat saaneet kaasuvarastonsa jo 82% täyteen, kun tavoite oli lokakuussa saada 85% täyteen. Muutenkin ovat saaneet kaasuriippuvuuttaan vähennettyä Venäjästä joten saa nähdä toteutuuko pahimmat skenaariot kuitenkaan.

Hieman optimistinen olo, kun Olkiluoto Kolme on edes jollain tasolla aikataulussa ja nuo Saksan tiedot. Mutta saas nähdä :D

Oma soppari päättyy marraskuun lopussa ja en tajunnut kesäkuun lopulla tarttua Oomin 15snt jatkotarjoukseen niin seuraan mielenkiinnolla. Onneksi on varasto täynnä puita.

 

[Obasan]

Hieman optimistinen olo, kun Olkiluoto Kolme on edes jollain tasolla aikataulussa ja nuo Saksan tiedot. Mutta saas nähdä :D

Myyjiltä ei taida samaa optimismia löytyä, kun tänään tainnut taas hinnat nousta useammalla tai edullisin tuote poistunut myynnistä. Imatran seudun sähköllä vuoden määräaikaisen saisi niinkin halvalla kuin 47 snt/kWh ja parivuotisen lähes ilmaiseen 36 snt/kWh hintaan. Ylipäätään halvimmat parin vuoden sopparit taitaa olla nyt 30 snt/kWh tuntumassa.

Vielä heinäkuussa Oomin 14,39 snt/kWh pariksi vuodeksi tuntui todella kalliilta, mutta eipä se enää niin pahalta näytä. Ensimmäinen vuosi lienee edullinen, mutta saa nähdä onko toinenkin vielä vähintään kohtuullinen.

Ja en siis ole mikään sähkömyyjä vaikka eri myyjien hintatietoja välillä laittelenkin tähän ketjuun. Ihan rakkaudesta lajiin tullut nyt seurailtua hintojen kehitystä, kun tuntuu ettei ammattilaisetkaan tiedä mitä sähkön pitäisi maksaa. Tai ainakin perusteet hinnoittelun taustalla vaihtelevat.

Edit. Ja toki siis kk-maksut vaihtelee eri sopimuksissa, mutta nykyisillä hinnoilla se on melko sama onko kk-maksu esimerkiksi 2 vai 5 euroa, kun pienelläkin kulutuksella suuri ero energian hinnassa vaikuttaa enemmän kokonaishintaan.

 

[444]

Kodinkoneista muuten kun oli aiemmin puhetta, joskus ne laitteet myös nimenomaan on hyvä olla. Yksi klassikko, mitä erityisesti moni sähkölämmittäjä todella paradoksaalisesti pitää kalliina on kuivausrumpu.

Kesällä tietenkään ei lämmitysenergiaa kulu siihen, että pyykki kuivuu narulla ulkona, mutta sisällä kuivaaminen on huomattavasti energiatehottomampaa kuin käyttää nykyaikaista kuivausrumpua. Sitä ei jostain oudosta syystä tahdota hahmottaa, kuinka paljon enemmän asunnon lämmitykseen kuluu sähköä sen märän pyykin kuivaessa huoneen nurkassa. Toki kuoletusaikaan vaikuttaa pesujen määrä jne., mutta nuokin maksavat jossain aikavälissä itseään varsin hyvin takaisin. Varsinkin jos ovat kestäviä ja laadukkaita merkkejä.

Hankin itse ensimmäisen kuivaavan pesukoneeni aikana, jolloin asuin vielä kerrostalossa, joka lämpesi kaukolämmöllä. Kuukausittainen sähkönkulutus oli pahimmillaankin n. 100-150 kWh/kk. Tuolloin se energiatehokkuus vaatteiden kuivaamisessa kääntyi helposti rahallisesti siihen suuntaan, että mieluummin kuivatti telineessä yhtiövastikkeen muuttumatta lainkaan. Päädyin silti kuivaavaan koneeseen, koska pyykkien ripustaminen kuivumaan ei ole koskaan ollut kivaa. Ja sen kyllä huomasi myös sähkölaskussa. Toki silloin sähkön hinta oli niitä ykkössenttejä, siirtoineen kaikkineen alle 0,1€/kWh. Eli kun kulutus nousi sen 50-100 kWh/kk, niin lasku oli 5-10€/kk korkeampi. Oi niitä aikoja.

Nykyisin tilanne on se, että pesen omat vaatteeni sekä pyyhkeet ja petivaatteet kuivaamalla, kumppani omansa pelkällä linkouksella. Ei halua vaatteidensa kuluvan niin paljon. Kunnioitan sitä tahtoa, nykyisin kun tuo on aika mitätön osa sähkönkulutuksesta. Kerätään ne säästöt sitten jostain muualta. Tai maksetaan isompia laskuja.

 

[El Gordo]

Kesällä tietenkään ei lämmitysenergiaa kulu siihen, että pyykki kuivuu narulla ulkona, mutta sisällä kuivaaminen on huomattavasti energiatehottomampaa kuin käyttää nykyaikaista kuivausrumpua. Sitä ei jostain oudosta syystä tahdota hahmottaa, kuinka paljon enemmän asunnon lämmitykseen kuluu sähköä sen märän pyykin kuivaessa huoneen nurkassa. Toki kuoletusaikaan vaikuttaa pesujen määrä jne., mutta nuokin maksavat jossain aikavälissä itseään varsin hyvin takaisin. Varsinkin jos ovat kestäviä ja laadukkaita merkkejä.

Ei kai se lingotun pyykkikoneellisen sisätiloissa kuivaaminen mitään lisäenergiaa lämmitykseen vaadi? Huonot puolet jotka keksin on, että teline voi olla tiellä, ja kesällä saattaa tehdä sisäilmasto liian kosteaa.

Talvella toisaalta sisäilma on yleensä aivan liian kuivaa, joten pyykin kuivaaminen sisällä on vain hyväksi.

 

[DAF]

Ei kai se lingotun pyykkikoneellisen sisätiloissa kuivaaminen mitään lisäenergiaa lämmitykseen vaadi? Huonot puolet jotka keksin on, että teline voi olla tiellä, ja kesällä saattaa tehdä sisäilmasto liian kosteaa.

Talvella toisaalta sisäilma on yleensä aivan liian kuivaa, joten pyykin kuivaaminen sisällä on vain hyväksi.

Totta kai vaatii. Kosteuden poisto lingotusta pyykistä vaatii varsin paljon energiaa kaikilla tavoilla toteutettuna. Tästä kyllä löydät helposti vertailuja.

 

[Gostisbehere]

Jäähallin sähkökulut karkasivat täysin käsistä – merkittävä junioriseura pulassa: ”Eihän siihen rahat riitä”

Haukiputaan Ahmat ei voi avata jäähallinsa ovia, koska hurjasti noussut sähkön hinta nostaa kustannukset liian korkealle.

www.iltalehti.fi

Eka jäähalli joka ei saa ovia auki..

 

[hege]

Talveksi pitäisi saada junnuille (kupla)hallivuoroja fudikseen ja nyt ei vielä osa halleista ole osannut ilmoittaa talvenhintaa ja yksi paikka sanoi että ei ole varmaa pystytetäänkö kuplaa talveksi lainkaan. Ei liene helppoa halliyrittäjillä oli laji mikä tahansa, ensin kävi katoa koronan takia ja nyt voi olla kova paine hinnoittelussa sähkönhinnan ansiosta.