Kodinkoneista muuten kun oli aiemmin puhetta, joskus ne laitteet myös nimenomaan on hyvä olla. Yksi klassikko, mitä erityisesti moni sähkölämmittäjä todella paradoksaalisesti pitää kalliina on kuivausrumpu.
Tämä kuivausrumpujen maine sähkösyöppöinä tosiaan hämmästyttää itseänikin. Meillä on jotkut pari vuotta vanhat Boschin keskihintaluokan laitteet, ja järjestään kun sähkönkulutustietoja katsoo tuntitasolla, niin pyykinpesu näyttää imaisevan sähköä jopa hieman enemmän kuin rumpuaminen.
Niin kuin täällä on todettu jo moneen kertaa aiemminkin, niin sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva ihminenkin voi vaikuttaa todella paljon omilla tekemisillään sähkönkulutukseen. Ehkäpä hyvänä esimerkkinä käy vaikka ihan oma kotitalouteni: noin 140-neliöinen 2000-luvun alkupuolen suorasähkölämmitteinen (+ varaava takka) omakotitalo. Edellisillä asukkailla vuosikulutukset olivat luokkaa 25 000 kWh/vuosi, mutta meillä kulutus oli viime vuonna (ensimmäinen kokonainen vuosi, kun tässä asuttiin ja talven lämpötiloiltaan kait suht keskimäärinen Pohjois-Karjalaan) noin 15 000 kWh. Tällä hetkellä sähköverkkoyhtiö näyttää arvioivan meille vuosikulutukseksi enää 13 500 kWh.
Ilmalämpöpumppu tuli hommattua viime vuoden keväällä. Sillä lähtee talvikuukausina oman karkean arvioni mukaan noin 500 kWh/kk kulutuksesta pois. Oikeasti näiden tarkka arviointi on aika vaikeaa, mutta kun vertailee datasta lämpötilakeskiarvoiltaan edes suunnilleen vastaavia kuukausia, niin tätä luokkaa se lienee. Ja kieltämättä myös ihmettelen niitä ihmisiä, joita tällaiset säästöt eivät ole jo "vanhoilla sähkönhinnoillakin" kiinnostaneet: vaikka olisi onnekkaasti joku viiden sentin sähkösoppari, niin rahassa tuo on kuitenkin siirtoineen ja veroineen vähintään 50€/kk.
Kun ilmalämpöpumppua aikoinaan olin ostamassa, ei ekana ajatuksena edes ollut energiansäästö vaan kesällä viilennys. On suorastaan yllättänyt, miten hyvin tuollainen Mitsubishi Electric MSZ-FT25 riittää lämmittämään kohtuukokoista taloa. Talvella on voinut käytännössä lastenhuonetta lukuun ottamatta pitää ihan huoletta sähköpatterit pois päältä ainakin -15 asteen ulkolämpötiloihin asti, kun ei niille ole ollut vaan tarvetta. Eikä kyllä takkaakaan maksa vaivaa lämmitellä pikkupakkasilla, kun ilpin hyötykerroin on vielä 5-10 asteen pakkasilla noin 2–2,5.
Huonelämpötilojen laskeminen on tietysti päivänselvä juttu sähkön säästämiseen. Kun tässä nykyisessä kodissa aikoinaan näytöillä käytiin, ihmetytti kieltämättä se, miten lämmintä täällä oli sisällä. Osin nämä ovat toki myös makuasioita. Mutta ei talvella tarvitse kotona shortseissa kävellä, joku 18-19 astetta on ihan hyvä sisälämpötila. Mulle riittäisi vaikka 16 astetta, mutta perheessä toki täytyy ajatella muitakin.
Myös ihan pienistä asioista eli vaikka valaistuksesta voi lopulta syntyä yllättävän iso puro. Edelliset asukkaat jättivät tänne paljon erilaisia spottivalaisimia. Kaikissa oli sisällä hehku/halogeenilamput, jotka vaihdoin heti ledeihin. Siinä kun vaihdat vaikka kolmen lampun spottiviritelmään noin 40W halogeenien tilalle valoteholtaan vastaavat noin 5W ledit, niin energiansäästö on noin 0,1 kWh/tunti. Äkkiseltään ei paljoa mitään, mutta sitten jos lasketaan valojen olevan päällä vuodessa keskimäärin 8 tuntia päivässä, onkin kulutusero jo yhden kolmen lapun spotin kohdalla liki 300 kWh. Eli vaikka sillä "viiden sentin sähkösopparilla" siirtoineen ja veroineen vähintään 30€/vuosi. Eli led-investoinnin takaisinmaksuaika ei ole edes puolta vuotta.