Aina pääsee halvemmalla mitä enemmän itse tekee. Eri asia sitten on, että kuka osaa/viitsii/haluaa itse noita paneeleja tilata ja asentaa.Eikös nuo paneelit kannata tilata vaikka Saksasta ja invertterit yms. Härpäkkeet mistä halvimmalla saa. Sitten rojut katolle itse tai jonkun näppärän laittamana. Luvat omaava sähkäri sitten pistää sen verkkoon. Lähellä oleva pelle peloton teki näin ja yhteissumma oli n.4000 euroa. Toki itse pisti rojut katolle. 14 paneelia ja viime kesänä tuon teki. Nyt varmaankin hinnat nousseet, eli tohon hintaan ei pääse
Itse sain kahden päivän töille yli neljän tonnin säästön. Ei vaadi kummoista osaamista tai työkaluja. Hyvät ohjeet tuli mukana suomenkielisenä, toki tilasin tutun kautta kotimaasta läpilaskutushintaan. Karkeasti laskien noin 4000 euron sijoitus tuo 400 euron vuotuisen säästön seuraavan 25 vuoden ajan. Minä laskin, halusin ja viitsin.Aina pääsee halvemmalla mitä enemmän itse tekee. Eri asia sitten on, että kuka osaa/viitsii/haluaa itse noita paneeleja tilata ja asentaa.
Sehän riippuu ihan järjestelmästä. Mulla on oma järjestelmä syöttänyt ”ilmaista” sähköä nyt 1 v 10 kk. Tähän mennessä säästö on ollut n. 1600€ ko. ajanjaksolla hankintahinnan ollessa karvan vajaa 8000€. Näillä näkymin on maksanut itsensä pois alle 10 vuodessa.En nyt muista kuinka pitkä on aurinkopaneelien kuoletusaika mutta ei taida kääntyä voitolle ennen ensi vuosikymmentä. Jos tuota sähköä saisi varastoitua huhti-syyskuun välissä voisi olla jotain järkeä, omakotitaloissa ei lyö leiville. Aivan eri on esimerkiksi kylpylät/kauppakeskukset missä sähkönkulutus on jatkuvasti korkea.
En nyt muista kuinka pitkä on aurinkopaneelien kuoletusaika mutta ei taida kääntyä voitolle ennen ensi vuosikymmentä. Jos tuota sähköä saisi varastoitua huhti-syyskuun välissä voisi olla jotain järkeä, omakotitaloissa ei lyö leiville. Aivan eri on esimerkiksi kylpylät/kauppakeskukset missä sähkönkulutus on jatkuvasti korkea.
Tämän ketjun myötä tarkastelin omaa kulutustani 1955 rakennetussa rintamamiestalossa. Viime vuonna n. 16000 kWh ja edellisenä n. 12000 kWh. Ilmalämpöpumppu ja takka joka talvella ahkerassa käytössä. Toissa talvi oli muistaakseni todella lämmin joka selittää alhaisemman lukeman.Joo kuutiot on todella merkittävä homma tuossa lämmittämisessä. Ilppi ja takka taitaa olla hyvä yhdistelmä jossa takka tuo lämpöä ja ilppi kierrättää sitä ympäri taloa. Viime talvena kun meillä oli mitsu uutena laskin vaan sen varaan ja takka jäi paitsioon. No sen näki kulutuksessa. Toinen moka oli, että pidin sitä automaatilla, big mistake, kun olisi pitänyt olla vaan lämmityksellä. Nyt se saatana sousi ja huopasi vieden energiaa paljon. Kaikesta oppii ja lasku opettaa muistamaan.
Tämän ketjun myötä tarkastelin omaa kulutustani 1955 rakennetussa rintamamiestalossa. Viime vuonna n. 16000 kWh ja edellisenä n. 12000 kWh. Ilmalämpöpumppu ja takka joka talvella ahkerassa käytössä. Toissa talvi oli muistaakseni todella lämmin joka selittää alhaisemman lukeman.
Laitoin tarjouspyynnön aurinkopaneeleista ja tarjous oli vajaa 9000€. En tiedä tarkkaa takaisinmaksuaikaa, mutta ideologiani onkin ainoastaan, että koitan minimoida pörssifirmoille maksamani rahat.
Halvalla tarjouksella pääsee vielä ensivuoden syksyyn, jos ei sitten Lumme energia mene konkurssiin välissä.
Tarjouksesta ei löytynyt kuin paneelien määrä 13 kpl. Kävin katsomassa laskurista ja ilmoitti tehoksi 5330 Wp.Minkä kokoinen aurinkojärjestelmä oli kyseeessä? Entä @444 ja onko aurinkopaneelit pelkästään etelän ja lännen puoleisilla katoilla?
Tässä tuore esimerkki Kokkolasta. TMA noin kaksikymmentä vuotta silloisella hintatasolla. Olennaisesti tuo ei mielestäni ole laskenut kymmenessä vuodessa. Ei jatkoon.
Video näyttää tosiaan olevan vuodelta 2020, jonka jälkeen sähkön hinnassa on tapahtunut jonkinlaisia muutoksia.
Täällä paneelit osoittavat kaakkoon / eteläkaakkoon. Oikein hyvä ilmansuunta sekin. Kesällä voisi saada pientä lisäetua, jos myös vastakkaisella puolella olisi muutama paneeli, mutta hyvin marginaalisesti. Tämä järjestelmä on 7,37kWp.Minkä kokoinen aurinkojärjestelmä oli kyseeessä? Entä @444 ja onko aurinkopaneelit pelkästään etelän ja lännen puoleisilla katoilla?
Täällä paneelit osoittavat kaakkoon / eteläkaakkoon. Oikein hyvä ilmansuunta sekin. Kesällä voisi saada pientä lisäetua, jos myös vastakkaisella puolella olisi muutama paneeli, mutta hyvin marginaalisesti. Tämä järjestelmä on 7,37kWp.
Ainoa saantia häiritsevä tekijä on naapurin kaksi valtavaa tammea, jotka varjostavat aamupäivän tunteina osaa paneeleista. Mutta komiat puut ovat, ei siitä mihinkään pääse. Ja oli kyllä hankintahetkellä myös tiedossa, minkä verran varjostavat.
Itse kyllä nappaisin tuon. Onhan niitä vaihtoturvia saatavilla lisähintaan 24kk soppareihin, mutta niissäkin ilmeisesti vähintään vuosi on mentävä nykyisellä hinnalla.Mistäs nyt saa halvimman sähkösopimuksen? 5,99 c/kWh sopimus päättyy elokuun viimeinen päivä. Nykyinen sähköntarjoaja on Vaasan Sähkö ja sieltä tuli 12kk määräaikainen sopimus hintaan 28 ja risat c/kWh + perusmaksu 3,5e. Mitä nopeesti vilkaisin nettiä, niin vähän halvemmalla saa 24kk määräaikaisen, mutta mietin onko nyt fiksua sitoutua 24kk määräaikaiseen? Mieleni sopukoissa 12kk tuntuu paremmalta vaihtoehdolta näihin ryöstöhintoihin.
Tampereen sähkölaitokselta 24kk määräaikainen 20,95c/kWh tai Vattenfallilta kiinteäsopimus 25e/kk, kulutus vuodessa max. 2500 kWh. Itellä menny vuodessa sähköä noin 2200 kWh, joten toi Vattenfall ei kuulosta pahalta.Itse kyllä nappaisin tuon. Onhan niitä vaihtoturvia saatavilla lisähintaan 24kk soppareihin, mutta niissäkin ilmeisesti vähintään vuosi on mentävä nykyisellä hinnalla.
Mulla Oomilta toistaiseksi voimassaoleva soppari, tällä hetkellä n. 16c/kWh luokkaa, vähän kyllä pelottaa mihin tuo lokakuussa pomppaa ja vakavasti harkinnassa nämä määräaikaiset ryöstöhinnat. Kun vaan olisi tajunnut napata Oomilta sen 15snt määräaikaisen jota aikaisemmin tarjosivat...
Nyt kysyit vähän vaikean. Sanoisin, että ”aika tavallinen” tuo kattokulma on. Ihan tällainen ”normaali” kaksikerroksinen talo. Yläkerrasta varmaan puolet on sellaista alamittaista asuintilaa, kun katon alaraja kulkee siinä kerrosten välissä. Itse katolla elsmutessa tuo toki tuntuu hurjan jyrkältä kesämökkiin verrattuna, mutta silmämääräisesti hyvin samannäköinen kuin valtaosa muistakin taloista. Siis katon osalta.Meillä myös tuo kaakko/eteläkaakko toinen puoli, ei varmaan vastakkaiselle puolelle kannata laittaakaan, vaikka iltaisin saisikin jotain tuottoa. Tammi löytyy meiltäkin naapurin pihalta, mutta olen katsellut, ettei mitään kovin isoa varjoa tee meidän katolle :) Jos vielä yhden kysymyksen kehtaisi kysyä, niin millainen kattokulma teillä on, meillä kohtuu jyrkkä ja sen vuoksi mietityttää, olisiko loivempi parempi kiinnityksen ja hoidettavuuden suhteen. Tehontuotto varmaan olisi suunnilleen sama.
Jyrkässä kulmassa voi toki kesäaikaan hävitä hieman tuotannossa, mutta toisaalta jyrkkä kulma voi auttaa siinä kertyykö talvella paneelien päälle lunta, eli pystyvätkö ne tuottamaan sähköä. Matalalta paistava kevään auringon säteily voi myös tulla paremmin paneeleille jos ne ovat jyrkemmässä kulmassa.Kesällä, tuoton ollessa parhaimmillaan, paneelien olisi toki syytä olla optimaalisessa kulmassa näille leveyspiireille, mutta en tiedä, kuinka paljon esim. 10 asteen ero kulmassa käytännön tasolla vaikuttaa tuotto-oletukseen.
Nyt kysyit vähän vaikean. Sanoisin, että ”aika tavallinen” tuo kattokulma on. Ihan tällainen ”normaali” kaksikerroksinen talo. Yläkerrasta varmaan puolet on sellaista alamittaista asuintilaa, kun katon alaraja kulkee siinä kerrosten välissä. Itse katolla elsmutessa tuo toki tuntuu hurjan jyrkältä kesämökkiin verrattuna, mutta silmämääräisesti hyvin samannäköinen kuin valtaosa muistakin taloista. Siis katon osalta.
Jos tilaat paketin joltain ammattilaiselta, niin he varmaan osaavat arvioida tuota asennusta paremmin. Luulisi, että alareunat saa helposti nostettua vähän ylemmäksi, jolloin kulma loivenee. En tiedä, onko tuolle käytännön syistä joitain esteitä olemassa. Kesällä, tuoton ollessa parhaimmillaan, paneelien olisi toki syytä olla optimaalisessa kulmassa näille leveyspiireille, mutta en tiedä, kuinka paljon esim. 10 asteen ero kulmassa käytännön tasolla vaikuttaa tuotto-oletukseen. Monen sähköyhtiön sivuilla on jokin karttapohja, johon osoitteen syöttämällä saa jonkinlaisen arvion, mitä sinne kannattaa asentaa. Tuo käsittääkseni ottaa ainakin ilmansuunnat ja varjostukset huomioon, kattokulmista en tiedä.
Meillä homman hoiti Rasol Oy, ja koko hommasta ei jäänyt mitään valittamista. Caruna aikaili kuukauden päivät ilmoituksen tekemisessä sähköyhtiölle, joten yksi hyvä kuukausi meni vähän hukkaan alkupäästä, mutta toimittajan kanssa homma hoitui alusta loppuun mallikkaasti. Asennukseen meni lopulta kaksi päivää, kun ensimmäisenä useampi sadekuuro keskeytti hommat. Mutta jos tätä ajattelee esim. 15-20 vuoden mittaisena investointina, niin nämä asiat ovat ihan silkkaa kosmetiikkaa.
Vaasan Sähköllä nousee 1.10 hinnat 46 c/kwh. Aikamoista.
Vaasan Sähköllä nousee 1.10 hinnat 46 c/kwh. Aikamoista.
