Kauppalehti tavoittelee palkintoa vuoden shokkiotsikosta? Vähän erikoiset sananvalinnat otsikossa, eikä varsinaisessa tekstissäkään viitsitä oleellista asiaa kertoa.
Säätösauva ei siis ole pudonnut, vaan turva-automatiikka on ajanut sen sisään.
Luulen, että ihan samoja ongelmia oli ja on muissakin reaktoreissa, mutta se ei vaan kiinnostanut ketään ennen 2022.
OL3 on ihanan oikukas laitos, talven kireitä pakkasia odotellessa. Saadaan säpinää ja keskustelua. Ensin ollaan 2 kk seisakissa ja sen jälkeen ajellaan pääasiassa puolella teholla. Klassikon ainekset. Helvetin kallis laitos, mutta oikukas.
Toki ikävä pilata hyvää öyhkäystä faktoilla, mutta OL3 on noin niinkun kv-vertailussa ollut tilastollisesti erittäin varmatoiminen ydinvoimalaitos.
Ydinvoimaloiden ylläpito ja huolto on niin tarkkaa touhua, ettei laitoksen iällä lopulta ole usein kovinkaan suurta merkitystä, kun varmatoimisuutta vertaillaan. OL3:n kohdalla on kyse sen verran uudesta ja tietyiltä osin poikkeavasta laitoksesta, että se tuo mukanaan jonkin verran ns. ylimääräisiä hankaluuksia, joista todennäköisesti päästään pitkälti eroon, kun laitos on ollut muutaman vuoden toiminnassa.Helvetin kallis ja uusi laitos, niin kai odotusarvo on aivan erilainen kuin esim 30-40 vuotta sitten rakennetuilla ydinvoimaloilla? Ei kai muuten Suomi laittaisi noin paljon sähköntuotannosta 1 kortin varaan?
Tuossa kun sauva tipahti olisi ollut hyvä paikka testata mitä tapahtuu jos kaikki suojajärjestelmät ohittaa ja sitten tiputtaa loputkin sauvat reaktoriin.Kyllä on alaspäin tultu näissäkin asioissa. Vanhaan hyvään aikaan itänaapurissa oli voimalat käytössä ilman turhia taukoja.
Huomenna mennään taas. Mikähän nyt on selityksenä..
Ainakaan ei juurikaan ilmeisesti tuule.
Huomenna mennään taas. Mikähän nyt on selityksenä..
Ainakaan ei juurikaan ilmeisesti tuule.
Itsellä mennyt enemmän niin päin, että ei ole jaksanut enää niin paljoa tuijotella ja sekään ei kovin hyvää lopputulosta tuo.Huomasin, että tuijotin liikaa pörssisähkön tuntihintoja ja päätin ottaa Oomilta vuoden sopimuksen, jossa talvikausi (1.11. - 31.3.) mennään kiinteällä hinnalla 10,67 ja kesäkausi (1.4. - 31.10.) pörssihinnalla + 0,5 c/kwh.
Itse otin kiinni vuosi sitten loka marraskuussa 7,99 sopparista ja en ole pettynyt ollenkaan vaikka se pörssisähkö on ollut aina se halvin. Pörssisähkö sopimus toimii aina kun ei tarvitse käyttää sähköä tiettyjen tuntien aikana. Pörssisähkö on halpaa aina silloin kun sillä ei ole käyttöä muilla ja ei tarvitse miettiä yhtään mistään.Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvana tuli napattua kiinni Oomin tämän viikonlopun tarjoukseen. Kiinteähintainen kaksivuotinen sopimus hintaan 8.19 snt/kWh. Tuo oli sellainen hinta minkä olen kyllä valmis maksamaan siitä ettei tarvitse pörssihinnoista välittää.
Huomasin, että tuijotin liikaa pörssisähkön tuntihintoja ja päätin ottaa Oomilta vuoden sopimuksen, jossa talvikausi (1.11. - 31.3.) mennään kiinteällä hinnalla 10,67 ja kesäkausi (1.4. - 31.10.) pörssihinnalla + 0,5 c/kwh.
Viime talven spot- hintoihin peilaten saatan hävitä tuossa ~200 €, mutta tässä tilanteessa näin tuon "vakuutuksen" olevan kuitenkin perusteltu. Hulluksi saatana tulee, jos täytyy katsoa jostain taulukosta milloin voi laittaa saunan päälle. En jaksa.
Eipä tuota voi ennakkoon tietää, miten tässä tulee käymään. Tietysti ajatus ja oletus on, että kiinteän hinnan kuukaudet on spot- hinnaltaan ne vuoden kalleimmat. Kulutus on tietysti silloin suurinta joka tapauksessa.Eikö tuo korkeahko kiinnityshinta syö käytännössä kokonaan pörssisähkön idean ja samaan lopputulokseen päästään koko vuoden kiinteällä 8,xx senttisellä.
Oletan että suorasähkölämmitteinen talo, mutta kirjoittaessa mietin samalla että miksi oletan. Meillä menee 3/4 vuosisähköstä tuon 5 kuukauden lämmitysjakson aikana.
Edit: menee ehkä vähän sekopäisyyden puolelle, myönnän, mutta mielessä on käynyt myös sähköverkon sabotoinnin mahdollisuus itänaapurin toimesta. Talvi olisi luonnollisesti se otollisin ajankohta moiseen touhuun ja saisi eniten harmia aikaiseksi. No, mahdollisuus tälle on suht pieni eikä oikeasti näyttele juurikaan roolia tässä sopimuksen valinnassani.
Sen pitäisi olla aika merkittävä sabotaasi, että sähkön markkinahinta muuttuisi niin pitkäkestoisesti ja merkittävästi että määräaikaisten hinnat muuttuisi force majeuren perusteella. Käytännössä varmaan puhutaan ydinvoimalasta, ja silloin jouduttaisiin varmaan käyttämään termejä kuten "sota" tai "terroriteko". Mikään "joku murtautui muuntamolle" ei tuohon riitä.Luulisi, että todistettu sähköverkon sabotointi olisi verrattavissa force majeure -tilanteeseen ja se oikeuttaisi sähkön myyjän muuttamaan hinnoitteluaan sopimuksesta huolimatta.
Mikään "joku murtautui muuntamolle" ei tuohon riitä.
No tuo ei varsinaisesti olisi sähköverkon sabotointia, mistä puhuin ja tuskin lainaamani kirjoittaja tätä tarkoitti.
Joo, lähinnä siis hain takaa, että jotta force majeureen voisi vedota, niin pitää olla todella merkittävä häiriö, johon on vaikea kuvitella muuta kuin ydinvoimalaa, tai sitten jotain mossad-tason koordinoitua siirtoyhteyksien sabotaasia. Ja tällaisestakin pitäisi sitten pystyä puhumaan noilla sota ja terroriteko -termeillä, kun mikään sähköntuottajan isokaan oma penailu tai hupsista saatana ulkopuolisen toimijan ankkurinveto merikaapeliin ei tietenkään tuohon riitä.No tuo ei varsinaisesti olisi sähköverkon sabotointia, mistä puhuin ja tuskin lainaamani kirjoittaja tätä tarkoitti.
Joo, lähinnä siis hain takaa, että jotta force majeureen voisi vedota, niin pitää olla todella merkittävä häiriö, johon on vaikea kuvitella muuta kuin ydinvoimalaa, tai sitten jotain mossad-tason koordinoitua siirtoyhteyksien sabotaasia. Ja tällaisestakin pitäisi sitten pystyä puhumaan noilla sota ja terroriteko -termeillä, kun mikään oman sähköntuottajan isokaan oma penailu tai hupsista saatana ulkopuolisen toimijan ankkurinveto merikaapeliin ei tietenkään tuohon riitä.